Tutkijoiden kaavailemassa linssissä sähkö liikuttaisi kyynelnestettä.
Tohoku University
Petri Riikonen
Entä jos piilolasit kostuttaisivat itsensä?
Silmien kuivuminen kiusaa monia piilolasien käyttäjiä. Japanilaistutkijat saattoivat ratkaista ongelman.
Piilolasit voivat kuivattaa silmiä. Entä jos linssit aktiivisesti pumppaisivat kyynelnestettä itsensä ja silmänpinnan väliin? Sellaisessa voi hyödyntää elektro-osmoosia eli sähköjännitteen kykyä tuottaa nestevirtausta, osoittavat japanilaiset tutkijat Advanced Materials Technologies -lehdessä. Sähkön tuottoon linssissä he kokeilivat biologista polttokennoa, joka toimii vaarattomalla entsyymireaktiolla. Linssiä pitää vielä kehittää kestävämmäksi, ennen kuin se kelpaa silmään.
Lue tutkimuksesta lisää englanniksi täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 4/2020.
Lue myös:
Nykyisin ryhävalaita uhkaavat lähinnä ympäristötuhot, törmääminen laivoihin ja takertuminen kalastusvälineisiin.
Adobe
Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta
Lounais-Atlantissa on ryhävalaita jo melkein yhtä paljon kuin ennen valaanpyynnin vuosisatoja.
Luotaimet ovat poistuneet vain Auringon hiukkasvirrasta, heliosfääristä.
NASA JPL
Luotaimet yhä aurinkokunnassa
Yksikään ihmisen tekemä laite ei ole vielä poistunut Auringon valtapiiristä, vaikka toisin välillä väitetään.
Mira Karjalainen tutkii työelämää. Hänet kuvattiin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.
Hanna Linnakko
Yhdeksän kysymystä työpaikkamindfulnessista
Kiire, keskeytykset ja paineet piinaavat työelämää. Ratkaisuksi työpaikoille on tuotu erilaisia henkisiä harjoituksia kuten mindfulnessia. Onko siitä apua? Haastattelussa on tulevaisuuden tasa-arvoista työelämää WeAll-hankkeessa tutkiva dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.
Vaeltaville valaille merten köyhät alueet tietävät paastoa.
MVphotos
Maailman karuin meri löytyi
Merten autiomaissa riittää usein auringonvaloa, mutta veden vähäravinteisuus estää niissä elämää rehottamasta. Maailman karuin meri löytyy yllättävästä suunnasta.
Kartan punaiset ja keltaiset kaupungit lämpenevät voimakkaimmin.
Kuva Gabriele Manoli & kuvitus Beatrice Trinidad
Kaupunkien hellettä on vaikea torjua
Trooppisten alueiden suurkaupungit kärsivät jatkossa kuumuudesta entistä enemmän. Niiden viilentämisessä eivät auta edes puistot.
Nykyisin ryhävalaita uhkaavat lähinnä ympäristötuhot, törmääminen laivoihin ja takertuminen kalastusvälineisiin.
Adobe
Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta
Lounais-Atlantissa on ryhävalaita jo melkein yhtä paljon kuin ennen valaanpyynnin vuosisatoja.
Luotaimet ovat poistuneet vain Auringon hiukkasvirrasta, heliosfääristä.
NASA JPL
Luotaimet yhä aurinkokunnassa
Yksikään ihmisen tekemä laite ei ole vielä poistunut Auringon valtapiiristä, vaikka toisin välillä väitetään.
Mira Karjalainen tutkii työelämää. Hänet kuvattiin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.
Hanna Linnakko
Yhdeksän kysymystä työpaikkamindfulnessista
Kiire, keskeytykset ja paineet piinaavat työelämää. Ratkaisuksi työpaikoille on tuotu erilaisia henkisiä harjoituksia kuten mindfulnessia. Onko siitä apua? Haastattelussa on tulevaisuuden tasa-arvoista työelämää WeAll-hankkeessa tutkiva dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.
Vaeltaville valaille merten köyhät alueet tietävät paastoa.
MVphotos
Maailman karuin meri löytyi
Merten autiomaissa riittää usein auringonvaloa, mutta veden vähäravinteisuus estää niissä elämää rehottamasta. Maailman karuin meri löytyy yllättävästä suunnasta.
Kartan punaiset ja keltaiset kaupungit lämpenevät voimakkaimmin.
Kuva Gabriele Manoli & kuvitus Beatrice Trinidad
Kaupunkien hellettä on vaikea torjua
Trooppisten alueiden suurkaupungit kärsivät jatkossa kuumuudesta entistä enemmän. Niiden viilentämisessä eivät auta edes puistot.
Köysirata kuljettaa niin madridilaiset kuin matkailijatkin korkeuksiin. Yläilmoista avautuvat näkymät kaupungin historiallisimpiin ja vihreimpiin osiin.
Ofelia de Pablo ja Javier Zurita
Madridin vihreä vallankumous
Espanjan pääkaupungissa Madridissa sykkii vihreä sydän. Keskustassa on rajoitettu voimakkaasti autoilua, sähköpyörät täyttävät kadut, uusia alueita on omistettu kävelijöille ja seinillä kasvaa pystysuoria puutarhoja.
Kosteana kotilon lima auttaa liukumaan, kuivana liimautumaan.
MVphotos
Työn alla täydellinen liima
Miltä kuulostaisi liima, joka haluttaessa toimii tarralapun tavoin mutta joka tarvittaessa pitää pysyvästi? Sellainen on kehitteillä.
Kuppi kuumaa ja lokakuun GEO - oiva yhdistelmä syksyn tuulia vastaan.
Antti Pihlajaniemi
Viisi syytä lukea lokakuun GEO
Käytkö mielelläsi eläintarhoissa? Kannen tiikeristä voi päätellä, että GEOn lokakuun numerossa käsitellään villieläimiä. Pohdimme muun muassa, millaisia nykyaikaiset eläintarhat ovat ja millaisia ongelmia niihin liittyy. Lehdessä on myös paljon muuta kiinnostavaa – ohessa viisi poimintaa.
Kenialainen viiruhelmikanojen yhteisö koostuu vakiintuneista pienryhmistä.
Danai Papageorgiou
Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa
Toisin kuin tähän asti on luultu, mutkikkaassa yhteisössä toimiminen ei vaadi apinan tai norsun aivoja.
Lukuvinkit
Lukuvinkit