Pet:stä eli po­ly­e­ty­lee­ni­te­ref­ta­laa­tis­ta val­mis­te­taan esi­mer­kik­si juo­ma­pul­lo­ja. Ne ha­jo­a­vat kes­tä­vyy­ten­sä ta­kia luon­nos­sa huo­nos­ti ja sik­si ros­kaa­vat ym­pä­ris­töä pa­has­ti. Kier­rä­tet­ty­nä niis­tä on ny­kyi­sin vai­kea teh­dä uu­den­ve­roi­sia pul­lo­ja, ja sik­si val­ta­o­sa me­nee teks­tii­lien kui­duik­si.

Tu­le­vai­suu­des­sa pet-pul­lot voi kui­ten­kin pilk­koa ent­syy­meil­lä muo­vin pe­rus­pa­li­koik­si saak­ka, jol­loin pul­lot saa­daan kier­tä­mään tar­vit­se­mat­ta val­mis­taa öl­jys­tä uu­sia. Näin ar­ve­le­vat Na­tu­re Com­mu­ni­ca­ti­ons -leh­des­sä sak­sa­lai­set tut­ki­jat, jot­ka sel­vit­ti­vät pet:tä ha­jot­ta­van ent­syy­min ra­ken­teen.

Tut­ki­mus pe­rus­tui vuon­na 2016 löy­det­tyyn bak­tee­riin, joka kas­vaa pet:n pin­nal­la ja ha­jot­taa sitä kah­del­la ent­syy­mil­lä, en­sin isom­mik­si ja sit­ten pie­nem­mik­si osik­si. Aloit­ta­van ent­syy­min ra­ken­ne sel­vi­tet­tiin jo ai­em­min, ja täl­lä ker­taa tut­ki­jat pe­reh­tyi­vät ha­jo­tuk­sen täy­den­tä­jään. Sel­lai­se­naan ent­syy­mien teho ei rii­tä te­ol­li­suu­del­le. Nyt, kun ra­ken­teet tun­ne­taan, te­hoa pys­ty­tään kui­ten­kin pa­ran­ta­maan, tut­ki­jat us­ko­vat.

Lue tut­ki­muk­ses­ta li­sää eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 8/2019.

Lue myös:

La­po­jen sää­döl­lä li­sä­te­hoa tuu­li­voi­ma­loi­hin

Seit­se­män ky­sy­mys­tä au­rin­ko­ken­nois­ta