Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Kun Etelämantereella on kesä, on näin valoisaa. Ennätyspakkasia koetaan talven pimeydessä.

Kun Etelämantereella on kesä, on näin valoisaa. Ennätyspakkasia koetaan talven pimeydessä.

Ted Scambos / NSIDC / CU Boulder

Pet­ri Rii­ko­nen

3.12.2018

Etelämantereella on kylmempää kuin luultiin

Etelämanner on maapallon kylmin paikka. Pakkanen paukkuu siellä vielä kovemmin kuin mitä tähän asti on arvioitu.

Maa­pal­lon hyi­sin seu­tu si­jait­see Ete­lä­man­te­reel­la, Itä-An­tark­tik­sen kol­men ja puo­len ki­lo­met­rin kor­kui­sel­la ylän­göl­lä. Alue jääh­tyy tal­vi­sin vie­lä kyl­mem­mäk­si kuin mitä on ar­vel­tu. Ete­lä­man­te­reen alin il­man läm­pö­ti­la ar­vi­oi­tiin lu­ke­mis­ta, jot­ka mi­tat­tiin lu­men pin­nas­ta.

Kyl­min sää­a­se­mas­tan­dar­dien mu­kai­nen eli il­mas­ta kak­si met­riä pin­nan ylä­puo­lel­ta mi­tat­tu läm­pö­ti­la on ol­lut ylän­göl­lä –89 cel­siu­sas­tet­ta. Il­ma voi kui­ten­kin jääh­tyä siel­lä jopa al­le –90-as­tei­sek­si, ar­vi­oi­vat yh­dys­val­ta­lai­set ja alan­ko­maa­lai­set tut­ki­jat, jot­ka ver­tai­li­vat lu­mi­pin­nan läm­pö­ti­lo­ja kah­te­na­tois­ta tal­ve­na teh­dyis­tä sa­tel­liit­ti­mit­tauk­sis­ta. Tu­lok­set jul­kai­si Ge­op­hy­si­cal Re­se­arch Let­ters -leh­ti.

Tal­vi­sin ylän­göl­lä val­lit­see jat­ku­va yö, ja lu­mi­pin­ta jääh­tyy jopa –98-as­tei­sek­si, kos­ka sii­tä sä­tei­lee läm­pöä ava­ruu­teen. Pin­tail­mas­ta puo­les­taan joh­tuu läm­pöä lu­meen. Näin muo­dos­tuu kyl­mim­män il­man pat­ja, joka on muu­ta­man met­rin pak­sui­nen ja vain muu­ta­mia as­tei­ta lun­ta läm­pi­mäm­pi.

Kyl­min­tä lumi ja il­ma on ylän­gön sy­vän­ne­pai­kois­sa, jois­ta kyl­min il­ma ei heti vir­taa pois. To­den­nä­köi­sim­min näin ta­pah­tuu tyy­nes­sä, pil­vet­tö­mäs­sä ja hy­vin kui­vas­sa sääs­sä, jota jat­kuu usei­ta päi­viä.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 10/2018.

Lue myös:

Mi­ten kei­sa­ri­ping­vii­nin käy?

Seit­se­män ky­sy­mys­tä Ete­lä­man­te­rees­ta

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2