Suu­u­ren­moi­nen kau­pun­ki, Ci­da­de Ma­ra­vil­ho­sa, Mar­vel­lous City. Rio de Ja­nei­ron lem­pi­ni­mi ei jätä ar­vai­lu­jen va­raan sitä, mitä miel­tä kau­pun­gis­ta ol­laan. Rio ei ole vaa­ti­ma­ton ei­kä vä­ri­tön. Ja mik­si se oli­si­kaan? Se on Bra­si­li­an näy­teik­ku­na maa­il­mal­le – Co­pa­ca­ba­nan, so­ke­ri­top­pa­vuo­ren, Kris­tus-pat­saan ja sam­ba­kar­ne­vaa­lien kau­pun­ki. Rio de Ja­nei­ro oli kak­si vuot­ta sit­ten jär­jes­tet­ty­jen ke­sä­o­lym­pi­a­lais­ten näyt­tä­mö ja kau­pun­ki, jos­sa nel­jä vuot­ta sit­ten pe­lat­tiin jal­ka­pal­lon MM-tur­nauk­sen lop­puot­te­lu. Se oli Bra­si­li­an pää­kau­pun­ki 200 vuo­den ajan en­nen kuin uu­si pää­kau­pun­ki ra­ken­net­tiin tyh­jäs­tä kes­kem­mäs maa­ta.

Rio de Ja­nei­ro on suu­ren­moi­nen, mut­ta myös ja­kaan­tu­nut ja vä­ki­val­tai­nen. Kuu­si­mil­joo­nai­sen kau­pun­gin kuk­ku­loi­ta täp­lit­tä­vät sa­dat epä­vi­ral­li­set asui­na­lu­eet eli fa­ve­lat. Ni­men­sä sana on saa­nut piik­ki­kas­vil­ta. On ar­vi­oi­tu, et­tä joka vii­des Rion asu­kas asuu fa­ve­las­sa. Mo­nel­le fa­ve­la tar­koit­taa ri­kol­lis­jen­ge­jä, vä­ki­val­taa ja köy­hyyt­tä, ei­kä tur­haan. Bra­si­lia on vaa­ral­li­nen maa: ti­las­to­jen mu­kaan to­den­nä­köi­syys kuol­la siel­lä vä­ki­val­tai­ses­ti on yh­tä suu­ri kuin mo­nis­sa so­taa käy­vis­sä mais­sa.

Eri­tyi­sen le­vo­ton­ta on Rio de Ja­nei­ron osa­val­ti­os­sa – maa­lis­kuus­sa pää­vas­tuu sen tur­val­li­suu­den yl­lä­pi­tä­mi­ses­tä luo­vu­tet­tiin ar­mei­jal­le. Fa­ve­lois­sa po­lii­sin ja ar­mei­jan puh­dis­tuk­set ovat ol­leet ar­kea jo pit­kään. Tark­kai­li­joi­den mu­kaan ri­kol­li­suus on pai­nu­nut niis­sä yhä enem­män maan al­le. Suur­ten ur­hei­lu­ta­pah­tu­mien al­la fa­ve­loi­ta jy­rät­tiin maan ta­sal­le ja nii­den ti­lal­le ra­ken­net­tiin kil­pai­lu­jen suo­ri­tus­paik­ko­ja. Asuk­kaat hää­det­tiin toi­saal­le.

Pal­kit­tu ku­vaa­ja nä­kee fa­ve­lois­sa toi­voa

Pe­ter Bau­za on sak­sa­lais­syn­tyi­nen va­lo­ku­vaa­ja ja do­ku­men­ta­ris­ti, joka on viet­tä­nyt Bra­si­li­as­sa kaik­ki­aan lä­hes kol­me ja puo­li vuot­ta ku­va­ten eten­kin fa­ve­loi­den asuk­kai­den elä­mää. Hä­nen ku­van­sa ovat me­nes­ty­neet myös ar­vos­te­tus­sa World Press Photo -kil­pai­lus­sa.

”Fa­ve­lat esi­te­tään usein vää­räs­sä va­los­sa. Se, mikä niis­tä jää ker­to­mat­ta, on ih­mis­ten us­ko, toi­vo ja kun­ni­an­hi­mo, yh­tei­söl­li­syy­den tun­ne, oma kult­tuu­ri”, Pe­ter Bau­za sa­noo.

Myös fa­ve­lois­sa ta­ri­noi­ta on yh­tä mon­ta kuin ih­mi­siä. Osa asuk­kais­ta on köy­him­mis­tä köy­him­piä, ja he elä­vät vail­la vet­tä, vie­mä­riä ja va­loa. Osa on ra­ken­ta­nut vank­ko­ja asu­muk­sia, jois­sa voi ol­la pe­rus­tar­pei­den li­säk­si in­ter­net-yh­teys ja tv. Tei­ni­ras­kau­det ovat ylei­siä, ja nuo­ret mie­het tu­le­vat hel­pos­ti hou­ku­tel­luik­si huu­me­jen­gei­hin, jois­sa voi tie­na­ta sel­väs­ti pa­rem­min kuin hant­ti­hom­mis­sa. Toi­saal­ta fa­ve­lois­sa on kaup­po­ja, kou­lu­ja ja kirk­ko­ja, ja niis­sä jär­jes­te­tään mo­nen­lai­sia ur­hei­lu- ja kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mia.

”Fa­ve­loil­la on oma dy­na­miik­kan­sa, omat sään­tön­sä ja oma ta­lou­ten­sa. Useim­mat asuk­kaat käy­vät töis­sä. On ar­vi­oi­tu et­tä fa­ve­loi­den ta­lous on yh­tä suu­ri kuin Bo­li­vi­an brut­to­kan­san­tuo­te ja et­tä sii­tä yli puo­let on pe­räi­sin työs­tä, jota fa­ve­lan asuk­kaat käy­vät te­ke­mäs­sä kes­ki­luok­kai­sis­sa bra­si­li­a­lais­per­heis­sä tai kau­pois­sa ja ra­vin­to­lois­sa”, Bau­za sa­noo.

Joi­hin­kin fa­ve­loi­hin, esi­mer­kik­si tä­män ju­tun ku­vis­sa esiin­ty­vään Ro­cin­haan, teh­dään myös tu­ris­ti­kier­rok­sia.

”Hei­ken­ty­nyt tur­val­li­suus­ti­lan­ne on kui­ten­kin vä­hen­tä­nyt näi­tä vie­rai­lu­ja.”

Ri­kol­li­suu­den ta­kia ja pa­rem­man tu­le­vai­suu­den toi­vos­sa fa­ve­lois­ta py­ri­tään myös pois.

”Mo­nel­la ei kui­ten­kaan ole va­raa muut­taa, ei­vät­kä kaik­ki te­ki­si niin, vaik­ka se oli­si mah­dol­lis­ta­kin. Ul­ko­puo­lis­ten on eh­kä vai­kea ym­mär­tää sitä, et­tä kai­kes­ta huo­li­mat­ta fa­ve­la on asuk­kail­leen koti. He jat­ka­vat elä­mää ja unel­moi­mis­ta – ja ne, jot­ka ei­vät jak­sa unel­moi­da, yrit­tä­vät vain sel­viy­tyä.”

Jut­tu on jul­kais­tu GEOn nu­me­ros­sa 4/2018.

Lue myös:

Ve­ne­zu­e­la va­jo­si kaa­ok­seen

Kuu­ba siir­tyi Cast­ro­jen jäl­kei­seen ai­kaan