Arkea Complexo do Alemaon favelassa. Se koostuu 25 alueesta ja on yksi Brasilian suurimmista faveloista.
Peter Bauza
GEO
Suuurenmoinen kaupunki, Cidade Maravilhosa, Marvellous City. Rio de Janeiron lempinimi ei jätä arvailujen varaan sitä, mitä mieltä kaupungista ollaan. Rio ei ole vaatimaton eikä väritön. Ja miksi se olisikaan? Se on Brasilian näyteikkuna maailmalle – Copacabanan, sokeritoppavuoren, Kristus-patsaan ja sambakarnevaalien kaupunki. Rio de Janeiro oli kaksi vuotta sitten järjestettyjen kesäolympialaisten näyttämö ja kaupunki, jossa neljä vuotta sitten pelattiin jalkapallon MM-turnauksen loppuottelu. Se oli Brasilian pääkaupunki 200 vuoden ajan ennen kuin uusi pääkaupunki rakennettiin tyhjästä keskemmäs maata.
Rio de Janeiro on suurenmoinen, mutta myös jakaantunut ja väkivaltainen. Kuusimiljoonaisen kaupungin kukkuloita täplittävät sadat epäviralliset asuinalueet eli favelat. Nimensä sana on saanut piikkikasvilta. On arvioitu, että joka viides Rion asukas asuu favelassa. Monelle favela tarkoittaa rikollisjengejä, väkivaltaa ja köyhyyttä, eikä turhaan. Brasilia on vaarallinen maa: tilastojen mukaan todennäköisyys kuolla siellä väkivaltaisesti on yhtä suuri kuin monissa sotaa käyvissä maissa.
Erityisen levotonta on Rio de Janeiron osavaltiossa – maaliskuussa päävastuu sen turvallisuuden ylläpitämisestä luovutettiin armeijalle. Faveloissa poliisin ja armeijan puhdistukset ovat olleet arkea jo pitkään. Tarkkailijoiden mukaan rikollisuus on painunut niissä yhä enemmän maan alle. Suurten urheilutapahtumien alla faveloita jyrättiin maan tasalle ja niiden tilalle rakennettiin kilpailujen suorituspaikkoja. Asukkaat häädettiin toisaalle.
Palkittu kuvaaja näkee faveloissa toivoa
Peter Bauza on saksalaissyntyinen valokuvaaja ja dokumentaristi, joka on viettänyt Brasiliassa kaikkiaan lähes kolme ja puoli vuotta kuvaten etenkin faveloiden asukkaiden elämää. Hänen kuvansa ovat menestyneet myös arvostetussa World Press Photo -kilpailussa.
”Favelat esitetään usein väärässä valossa. Se, mikä niistä jää kertomatta, on ihmisten usko, toivo ja kunnianhimo, yhteisöllisyyden tunne, oma kulttuuri”, Peter Bauza sanoo.
Myös faveloissa tarinoita on yhtä monta kuin ihmisiä. Osa asukkaista on köyhimmistä köyhimpiä, ja he elävät vailla vettä, viemäriä ja valoa. Osa on rakentanut vankkoja asumuksia, joissa voi olla perustarpeiden lisäksi internet-yhteys ja tv. Teiniraskaudet ovat yleisiä, ja nuoret miehet tulevat helposti houkutelluiksi huumejengeihin, joissa voi tienata selvästi paremmin kuin hanttihommissa. Toisaalta faveloissa on kauppoja, kouluja ja kirkkoja, ja niissä järjestetään monenlaisia urheilu- ja kulttuuritapahtumia.
”Faveloilla on oma dynamiikkansa, omat sääntönsä ja oma taloutensa. Useimmat asukkaat käyvät töissä. On arvioitu että faveloiden talous on yhtä suuri kuin Bolivian bruttokansantuote ja että siitä yli puolet on peräisin työstä, jota favelan asukkaat käyvät tekemässä keskiluokkaisissa brasilialaisperheissä tai kaupoissa ja ravintoloissa”, Bauza sanoo.
Joihinkin faveloihin, esimerkiksi tämän jutun kuvissa esiintyvään Rocinhaan, tehdään myös turistikierroksia.
”Heikentynyt turvallisuustilanne on kuitenkin vähentänyt näitä vierailuja.”
Rikollisuuden takia ja paremman tulevaisuuden toivossa faveloista pyritään myös pois.
”Monella ei kuitenkaan ole varaa muuttaa, eivätkä kaikki tekisi niin, vaikka se olisi mahdollistakin. Ulkopuolisten on ehkä vaikea ymmärtää sitä, että kaikesta huolimatta favela on asukkailleen koti. He jatkavat elämää ja unelmoimista – ja ne, jotka eivät jaksa unelmoida, yrittävät vain selviytyä.”
Juttu on julkaistu GEOn numerossa 4/2018.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2