Tim Bird ikuisti yksinäisen hiihtäjän jäällä Helsingin edustalla.
Tim Bird
GEO
Hurmaava talvikuva Helsingistä
Valokuvat ovat yksi GEO-lehden kulmakivistä. Tämä Tim Birdin ottama upea jääkuva löytyy vuoden 2018 viimeisestä numerosta.
Jos ilmojen haltijat ovat talvisin suopealla tuulella, Helsinki on yksi niistä maailman harvoista pääkaupungeista, joissa voi kulkea veden päällä jalkaisin. Kevättalven viiltävä valo ja edessä siintävä ulappa houkuttelevat jäälle kävelijöiden lisäksi pilkkijöitä, retkiluistelijoita – ja hiihtäjiä.
Kuva on osa kolmen kuvan sarjaa, ja se on julkaistu GEO-lehdessä 11-12/2018.
Lue myös:
Stressaamme monenlaisista asioista, mutta voiko stressi siirtyä seuraaville sukupolville?
iStock
Voiko stressi periytyä lapsille?
Stressi kiusaa monia perheellisiä, mutta voiko se vaikuttaa jälkeläisiin myös perimän kautta? Tutkimustulokset mullistavat ajatteluamme.
Juri Oganesjan on maailman tunnetuimpia ydinfyysikoita ja ainoa elossa oleva ihminen, jonka mukaan on nimetty alkuaine, oganesson.
Davide Monteleone
Mies, joka valmistaa alkuaineita
Kukaan ei ole löytänyt maailmasta yhtä monta alkuainetta kuin venäläinen Juri Oganesjan. Miksi hän törmäyttää edelleen atomeja ja luo aivan uusia aineita?
Tutkijat asuivat kuuden viikon ajan teltoissa. Lämpötila saattoi laskea 40 pakkasasteeseen.
Science Under the Ice
Seitsemän kysymystä Etelämantereesta
Suomalais-uusiseelantilainen Science Under the Ice -retkikunta vietti kuusi viikkoa Etelämantereen ankarissa olosuhteissa. Helsingin yliopiston tutkijat Alf Norkko ja Joanna Norkko kertovat, miksi tämä valkoinen manner on koko maapallon kannalta tärkeä tutkimuskohde.
GEOn lukijakilpailu 2/2019: voita kirjapaketti!
KILPAILU ON PÄÄTTYNYT. Osallistu GEO-lehden 2/2019 lukijakilpailuun – voit voittaa Into Kustannuksen hienon tietokirjapaketin. Anna samalla palautetta lehdestä!
Kirkkotaidetta veistettiin mursunluuhun jo tuhat vuotta sitten.
Museum of Archaeology and Anthropology, University of Cambridge
Lännen viikingit tarvitsivat mursuja
Viikingit perustivat aikoinaan siirtokunnan muun muassa Grönlantiin. Nyt saatiin lisätietoa siitä, miksi siirtokunta katosi.
Stressaamme monenlaisista asioista, mutta voiko stressi siirtyä seuraaville sukupolville?
iStock
Voiko stressi periytyä lapsille?
Stressi kiusaa monia perheellisiä, mutta voiko se vaikuttaa jälkeläisiin myös perimän kautta? Tutkimustulokset mullistavat ajatteluamme.
Juri Oganesjan on maailman tunnetuimpia ydinfyysikoita ja ainoa elossa oleva ihminen, jonka mukaan on nimetty alkuaine, oganesson.
Davide Monteleone
Mies, joka valmistaa alkuaineita
Kukaan ei ole löytänyt maailmasta yhtä monta alkuainetta kuin venäläinen Juri Oganesjan. Miksi hän törmäyttää edelleen atomeja ja luo aivan uusia aineita?
Tutkijat asuivat kuuden viikon ajan teltoissa. Lämpötila saattoi laskea 40 pakkasasteeseen.
Science Under the Ice
Seitsemän kysymystä Etelämantereesta
Suomalais-uusiseelantilainen Science Under the Ice -retkikunta vietti kuusi viikkoa Etelämantereen ankarissa olosuhteissa. Helsingin yliopiston tutkijat Alf Norkko ja Joanna Norkko kertovat, miksi tämä valkoinen manner on koko maapallon kannalta tärkeä tutkimuskohde.
GEOn lukijakilpailu 2/2019: voita kirjapaketti!
KILPAILU ON PÄÄTTYNYT. Osallistu GEO-lehden 2/2019 lukijakilpailuun – voit voittaa Into Kustannuksen hienon tietokirjapaketin. Anna samalla palautetta lehdestä!
Kirkkotaidetta veistettiin mursunluuhun jo tuhat vuotta sitten.
Museum of Archaeology and Anthropology, University of Cambridge
Lännen viikingit tarvitsivat mursuja
Viikingit perustivat aikoinaan siirtokunnan muun muassa Grönlantiin. Nyt saatiin lisätietoa siitä, miksi siirtokunta katosi.
GEO-lehti ilmestyi vuonna 2018 kymmenen kertaa. Osa upeasti kuvitetuista jutuista pääsi myös nettiin.
GEO
Nämä olivat GEOn luetuimmat jutut vuonna 2018
GEO-lehti vieraili vuonna 2018 maailman kaikilla mantereilla ja myös avaruudessa ja merenpohjassa. Tässä ovat vuoden viisi luetuinta nettijuttuamme!
Koska olemme Linnunradan kiekon sisässä, emme näe sitä kiekkona vaan taivaan yli kaartuvana himmeänä valovyönä.
Unsplash
Linnunrata kupruilee kuin perunalastu
Kotigalaksimme muistuttaa enemmän hiukan käppyräistä perunalastua kuin kiekonheittäjän kiekkoa.
Tukkasotkia pesii Suomenojalla parikymmentä paria.
Esa Mälkönen
Espoossa piileskelee yllätys
Eteläisestä Espoosta, Suomenojan venesataman vierestä löytyy jotakin ihmeellistä. Aivan keskellä asutusta pesii useita Suomessa harvinaisia lintulajeja.
Kaarlo Asikainen ikuisti käpytikan kotipihallaan Iisalmessa.
Kaarlo Asikainen