Ih­mi­sai­vo­jen kas­vu on syn­ty­män ai­kaan vie­lä pa­has­ti kes­ken, kos­ka ih­mi­nen ei pys­tyi­si syn­nyt­tä­mään ko­vin suu­ri­päis­tä vau­vaa. Sik­si vie­täm­me pal­jon ai­kaa avut­to­ma­na sy­li­vau­va­na, joka osaa syö­dä vain mai­toa. Oma su­kum­me Homo eli ih­mi­set sai hy­vät eväät suur­ten ai­vo­jen ai­kaa vie­vään ke­hi­tyk­seen jo alus­ta al­ka­en. Su­kum­me en­sim­mäi­set edus­ta­jat ni­mit­täin imet­ti­vät sel­väs­ti kau­em­min kuin lä­hi­su­ku­jen la­jit eli api­naih­mi­set, ra­por­toi ham­mas­kiil­teen kal­siu­miin pe­reh­ty­nyt kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja ryh­mä Scien­ce Ad­van­ces -leh­des­sä.

Ham­mas­kiil­teen kal­siu­min eri iso­toop­pien suh­tees­ta voi pää­tel­lä, muo­dos­tui­ko kiil­le mai­don vai muun ra­vin­non kal­siu­mis­ta. Af­ri­kas­sa run­saat kak­si mil­joo­naa vuot­ta sit­ten elä­neet var­hai­sim­mat ih­mi­set kas­voi­vat pari–kol­me­vuo­ti­aik­si pää­o­sin äi­din­mai­dol­la. Sen si­jaan sa­moil­la seu­duil­la sa­moi­hin ai­koi­hin ja hie­man myö­hem­min elä­neet Aust­ra­lo­pit­he­cus- ja Pa­ranth­ro­pus-su­ku­jen api­naih­mi­set näyt­ti­vät siir­ty­vän isol­ta osin muu­hun ra­vin­toon jo mel­ko pian syn­ty­män­sä jäl­keen.

Lue tut­ki­muk­ses­ta li­sää eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2019.

Lue myös:

On­ko esi­koi­nen eri­lai­nen kuin kuo­pus?

Nai­sil­la on nuo­rek­kaat ai­vot