Ihmisen alkutaival on erikoislaatuinen myös imetyksen osalta.
Adobe
Petri Riikonen
Ihmisaivojen kasvu on syntymän aikaan vielä pahasti kesken, koska ihminen ei pystyisi synnyttämään kovin suuripäistä vauvaa. Siksi vietämme paljon aikaa avuttomana sylivauvana, joka osaa syödä vain maitoa. Oma sukumme Homo eli ihmiset sai hyvät eväät suurten aivojen aikaa vievään kehitykseen jo alusta alkaen. Sukumme ensimmäiset edustajat nimittäin imettivät selvästi kauemmin kuin lähisukujen lajit eli apinaihmiset, raportoi hammaskiilteen kalsiumiin perehtynyt kansainvälinen tutkija ryhmä Science Advances -lehdessä.
Hammaskiilteen kalsiumin eri isotooppien suhteesta voi päätellä, muodostuiko kiille maidon vai muun ravinnon kalsiumista. Afrikassa runsaat kaksi miljoonaa vuotta sitten eläneet varhaisimmat ihmiset kasvoivat pari–kolmevuotiaiksi pääosin äidinmaidolla. Sen sijaan samoilla seuduilla samoihin aikoihin ja hieman myöhemmin eläneet Australopithecus- ja Paranthropus-sukujen apinaihmiset näyttivät siirtyvän isolta osin muuhun ravintoon jo melko pian syntymänsä jälkeen.
Lue tutkimuksesta lisää englanniksi täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 11-12/2019.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2