Mei­dän ih­mis­ten ta­voin myös isoim­mat va­laat ovat jää­kau­sien lap­sia. Va­laat ke­hit­tyi­vät kaik­kien ai­ko­jen suu­rim­mik­si eläi­mik­si vas­ta ny­kyi­sen jää­kau­si­a­jan alet­tua, osoit­ta­vat yh­dys­val­ta­lai­set tut­ki­jat. Tut­ki­muk­sen jul­kai­si Pro­cee­dings of the Ro­yal So­cie­ty B -leh­ti.

Ih­mi­sen su­vun ke­hi­tyk­sen lau­kai­si ny­ky­kä­si­tyk­sen mu­kaan Af­ri­kan il­mas­ton kui­vu­mi­nen jää­kau­sien al­ka­es­sa liki kol­me mil­joo­naa vuot­ta sit­ten. Sa­van­nit le­vi­si­vät, mikä suo­si kak­si­jal­kais­ta juok­si­jaa.

Va­lai­den kas­vua sii­vit­ti puo­les­taan jää­kau­si­ai­kaan liit­ty­vä mer­ten vir­taus­ten muut­tu­mi­nen. Tuol­loin il­maan­tui uu­sia sy­vän ve­den kum­pu­a­mi­sa­lu­ei­ta, jot­ka nos­ta­vat pin­ta­ve­siin ra­vin­tei­ta ja ruok­ki­vat so­pi­vi­na vuo­de­nai­koi­na val­ta­vien äy­ri­äis- ja pik­ku­ka­la­par­vien kas­vua. Noi­den par­vien ah­mi­mi­ses­sa ja alu­eel­ta toi­sel­le va­el­ta­mi­ses­sa va­laan suu­res­ta koos­ta on rat­kai­se­vaa etua.

Fos­sii­li­ai­neis­tos­sa muu­tos nä­kyy tut­ki­joi­den mu­kaan niin, et­tä noin kol­me mil­joo­naa vuot­ta sit­ten al­koi­vat al­le kym­men­met­ri­set va­las­la­jit vä­hen­tyä ja sitä suu­rem­mat yleis­tyä. Lo­pul­ta ke­hit­tyi si­ni­va­lai­den kal­tai­sia, jopa 30-met­ri­siä jät­ti­läi­siä.

Li­sä­tie­to­ja tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 9/2017.

Lue myös:

Mik­si lin­nun­mu­nat ovat eri­muo­toi­sia?

Mik­si va­laat hyp­pää­vät?