Suk­laan raa­ka-ai­nees­ta val­ta­o­sa tuo­te­taan Län­si-­Af­ri­kas­sa. Kaa­ka­op­lan­taa­sit syr­jäyt­tä­vät siel­lä met­siä, jot­ka toi­mi­si­vat hii­li­nie­lui­na ja mo­nien eli­ö­la­jien ko­tei­na. Kun il­mas­ton­muu­tos li­sää kui­vuut­ta, pie­net kaa­ka­o­puut saat­ta­vat puo­les­taan al­kaa kär­siä avoi­mil­la plan­taa­seil­la. Kaik­ki nämä on­gel­mat vä­he­ni­si­vät, jos kaa­ka­o­ta kas­va­tet­tai­siin var­jos­ta­vien met­sä­pui­den al­la, esit­tä­vät sveit­si­läi­set ja gha­na­lai­set tut­ki­jat Na­tu­re Sus­tai­na­bi­li­ty -­leh­des­sä.

Alun pe­rin kaa­ka­o­ta kas­va­tet­tiin­kin met­sis­sä, mis­sä lat­vus­ten var­jo lie­ven­tää au­rin­gon paah­det­ta. Huo­mat­tiin kui­ten­kin, et­tä isot puut roh­mu­a­vat maas­ta sii­nä mää­rin vet­tä ja ra­vin­tei­ta, et­tä kaa­ka­o­puut tuot­ta­vat pa­rem­man sa­don yk­si­nään.

Etu­jen ja hait­to­jen suh­teen voi op­ti­moi­da, osoit­ta­vat tut­ki­jat. Jos var­jo­puut kat­ta­vat noin 30 pro­sent­tia plan­taa­sin alas­ta, kaa­ka­o­sa­to ei vie­lä juu­ri vä­he­ne mut­ta puus­ton edut tu­le­vat esiin. Täl­löin ei vie­lä pääs­tä luon­non­met­sän la­ji­kir­joon, mut­ta se oli­si kui­ten­kin run­saam­pi kuin ny­kyi­sil­lä plan­taa­seil­la. Myös kaa­ka­on­kas­va­tus­seu­tu­jen toi­min­ta hii­li­nie­lu­na ja kui­van­kes­tä­vyys pa­ra­ne­vat.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 9/2018.

Lue myös:

Mik­si va­laat hyp­pää­vät?

Silk­ki­teil­lä syö­tiin tyl­säs­ti