Käär­me liik­kuu ta­val­li­sim­min kaar­ta­mal­la it­se­ään S:n muo­toi­sik­si si­vut­tais­kie­mu­roik­si. Niin pää­see no­pe­as­ti eteen­päin. Käär­meet osaa­vat kui­ten­kin ma­taa myös ruu­mis suo­ra­na. Ne te­ke­vät näin, kun niil­lä ei ole kii­re tai kun kul­ku­tie on ka­pea. Yh­dys­val­ta­lai­set tut­ki­jat sel­vit­ti­vät käär­meen ete­ne­mis­tä, ja tu­lok­sen jul­kai­si Jour­nal of Ex­pe­ri­men­tal Bi­o­lo­gy -leh­ti.

Mit­taus­ten mu­kaan suo­raan ete­ne­vän käär­meen li­hak­sis­sa pään ja hän­nän­pään vä­lil­lä vyö­ryy jat­ku­va kah­den liik­keen aal­to. Yh­det li­hak­set ve­tä­vät koh­dal­tan­sa pät­kän löy­sää vat­sai­hoa eteen­päin ja ank­ku­roi­vat sen suo­mut edem­pä­nä alus­taa vas­ten. Toi­set li­hak­set ve­tä­vät ihon al­la kyl­ki­lui­ta ja nii­den mu­ka­na käär­meen koko si­sus­taa eteen­päin.

Asia sel­vi­si vas­ta nyt, vaik­ka käär­mei­den liik­ku­mis­ta­po­ja poh­dit­tiin jo lä­hes 70 vuot­ta sit­ten. Li­has­liik­keet ar­vat­tiin sil­loin vain hie­man pie­leen.

Tut­ki­joi­den mu­kaan käär­meen liik­ku­mis­ta­paa voi­si hyö­dyn­tää ro­bo­teis­sa, jot­ka ryö­mi­vät ah­tai­den rau­ni­oi­den läpi et­si­mään ih­mi­siä sor­tu­neis­ta ra­ken­nuk­sis­ta.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2018.

Lue myös:

Mik­si At­lan­tis­sa ei ui me­ri­käär­mei­tä?

Kuin­ka ko­vaa ty­ran­no­sau­rus juok­si?