Yh­dys­val­ta­lai­set ja eu­roop­pa­lai­set me­hi­läis­hoi­ta­jat me­net­ti­vät vuo­si­tu­han­teen vaih­tees­sa ko­ko­nai­sia me­hi­läi­syh­dys­kun­tia käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­so­en yh­des­sä yös­sä löy­tä­mät­tä ai­nut­ta­kaan kuol­lut­ta me­hi­läis­tä. Pian me­hi­läis­hoi­ta­jat myös muu­al­la jou­tui­vat te­ke­mi­siin sa­man on­gel­man kans­sa. Min­ne me­hi­läi­set ja muut hyön­tei­set oli­vat ka­don­neet?

Me­hi­läi­set jou­tu­vat elä­män­sä ai­ka­na te­ke­mi­siin mo­nien ke­mi­kaa­lien kans­sa. Tut­ki­jat ovat löy­tä­neet yli 70:ää eri­lais­ta ke­mi­al­lis­ta ai­net­ta sii­te­pö­lys­tä, jota työ­me­hi­läi­set ke­rää­vät omak­si ra­vin­nok­seen ja jäl­ke­läis­ten­sä ruok­ki­mi­seen. Nämä ai­neet ovat tu­ho­lais­ten, rik­ka­kas­vien ja sie­ni­tau­tien tor­jun­nas­sa käy­tet­tä­vien myrk­ky­jen jää­miä.

Mitä ovat ne­o­ni­ko­ti­noi­dit?

Ne­o­ni­ko­ti­noi­dit ovat ni­ko­tii­nin su­kui­sia syn­teet­ti­siä ai­nei­ta, jois­ta käy­te­tään eng­lan­nin kie­les­sä ly­hen­net­tä ne­o­nics. Nii­den en­sim­mäi­set kau­pal­li­set val­mis­teet tu­li­vat mark­ki­noil­le 1990-lu­vun alus­sa. Nyt ne ovat maa­il­man eni­ten myy­ty­jen kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­den eli tor­jun­ta-ai­nei­den jou­kos­sa. Enem­män käy­te­tään ai­no­as­taan gly­fo­saat­tia, jon­ka WHO:n asi­an­tun­ti­jat ovat luo­ki­tel­leet ”to­den­nä­köi­ses­ti syö­pää ai­heut­ta­vak­si” ai­neek­si.

Gly­fo­saat­tia käy­te­tään rik­ka­kas­vien tor­jun­nas­sa, kun ne­o­ni­ko­ti­noi­dit tap­pa­vat tu­ho­hyön­tei­siä. Yli 120 maan vil­je­li­jät käyt­tä­vät nii­tä suo­ja­tak­seen vil­je­lyk­si­ään leh­ti­kir­voil­ta, sep­pä­kuo­ri­ais­ten tou­kil­ta ja ko­lo­ra­don­kuo­ri­ai­sil­ta. Puu­tar­ha­vil­je­li­jät kä­sit­te­le­vät ne­o­ni­ko­ti­noi­deil­la pui­ta ja kuk­ka­kas­ve­ja. Myös an­nos­pi­pe­teis­sä myy­tä­vät, lem­mik­kie­läin­ten turk­kiin ti­pu­tet­ta­vat lois­ten tor­jun­ta-ai­neet si­säl­tä­vät yh­tä tä­hän ryh­mään kuu­lu­vaa te­ho­ai­net­ta.

Mitä me­hi­läi­sil­le to­den­nä­köi­ses­ti ta­pah­tui?

Työ­me­hi­läi­nen tar­vit­see hy­vän muis­tin. Se saat­taa läh­teä pe­säs­tä kym­me­nen­kin ker­taa päi­väs­sä ke­rää­mään met­tä ja sii­te­pö­lyä. Me­hi­läi­sen len­to­sä­de voi ol­la jopa kuu­si ki­lo­met­riä. Se näyt­tää pai­na­van mie­leen­sä mer­kit­tä­viä paik­ko­ja ku­ten kor­kei­ta pui­ta, ra­ken­nuk­sia tai vir­taa­via ve­sis­tö­jä sekä nii­den si­jain­te­ja toi­siin­sa näh­den. Ko­ke­neen työ­me­hi­läi­sen voi jopa ot­taa kiin­ni len­nos­ta ja va­paut­taa toi­ses­sa pai­kas­sa. Se sel­vit­tää olin­paik­kan­sa maa­merk­kien pe­rus­teel­la ja suun­nis­taa ta­kai­sin pe­säl­leen.

Me­hi­läi­nen voi kui­ten­kin myös unoh­taa op­pi­man­sa. Jos kyl­vö­sie­men on kä­si­tel­ty ne­o­ni­ko­ti­noi­deil­la, ai­net­ta pää­see vil­je­ly­kas­vin kas­va­es­sa sen kaik­kiin so­lui­hin, myös sii­te­pö­lyyn ja me­teen. La­bo­ra­to­ri­o­ko­keis­sa ne­o­ni­ko­ti­noi­dil­la te­räs­tet­tyä so­ke­ri­lien­tä naut­ti­neet me­hi­läi­set unoh­ti­vat op­pi­man­sa ha­ju­vies­tin yh­des­sä päi­väs­sä. Kent­tä­ko­keis­sa te­ho­ai­neil­la kä­si­tel­lyil­le pel­loil­le len­tä­vät työ­me­hi­läi­set ovat me­net­tä­neet suun­ta­vais­ton­sa. Ne ei­vät enää löy­dä pe­säl­leen ja har­hai­le­vat ym­pä­riin­sä, kun­nes ne uu­pu­vat täy­sin.

Mi­ten tor­jun­ta-ai­neet hy­väk­sy­tään käyt­töön?

En­nen kuin kas­vin­suo­je­lu­ai­net­ta saa myy­dä Eu­roo­pan mark­ki­noil­la, sen val­mis­ta­jan on osoi­tet­ta­va, et­tei yh­dis­te ai­heu­ta hait­to­ja muil­le kuin koh­de-eli­öil­le. Vai­kut­ta­vaa ai­net­ta ei kui­ten­kaan tes­ta­ta kaik­kiin eli­öi­hin vaan ai­no­as­taan muu­ta­maan mal­li­or­ga­nis­miin. Len­tä­viä hyön­tei­siä edus­taa tar­ha­me­hi­läi­nen, jon­ka kuol­lei­suut­ta seu­ra­taan 1–2 vuo­ro­kau­den ajan.

Eu­roo­pan uni­o­nis­sa te­ho­ai­nei­den hy­väk­sy­mi­ses­tä vas­taa Eu­roo­pan ko­mis­sio. Sen pää­tök­set pe­rus­tu­vat Eu­roo­pan elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suus­vi­ras­ton EF­SA:n tut­ki­mus­tu­lok­siin.

Vii­me vuo­si­na on jul­kais­tu usei­ta tut­ki­muk­sia, jois­sa ku­va­taan ne­o­ni­ko­ti­noi­dien sub­le­taa­le­ja eli lä­hes tap­pa­via vai­ku­tuk­sia tar­ha­me­hi­läi­siin. Ko­mis­sio kiel­si vuon­na 2013 ne­o­ni­ko­ti­noi­dien käy­tön vä­li­ai­kai­ses­ti. EF­SAn uu­si, kol­mea ne­o­ni­ko­ti­noi­dia kos­ke­va ris­ki­nar­vi­oin­ti val­mis­tui al­ku­vuo­des­ta 2018.

Asi­an­tun­ti­joi­ta huo­les­tut­taa jo nyt ne­o­ni­ko­ti­noi­dien mah­dol­li­nen seu­raa­ja, uu­si hyön­teis­myrk­ky­ryh­mä, joka sa­moin si­säl­tää sys­tee­mi­ses­ti vai­kut­ta­vaa her­mo­myrk­kyä, sul­fok­saf­lo­ria.

Li­sä­tie­toa EF­SAn vuo­den 2018 ris­ki­nar­vi­oin­nis­ta on tääl­lä:

Tu­ke­sin si­vut

EF­SAN si­vut

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 8/2017. Ju­tun tii­vis­tel­mää on päi­vi­tet­ty maa­lis­kuus­sa 2018.