Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Pölyttäjien määrä on vähentynyt dramaattisesti. Syyllisiksi epäillään neonikotinoidit-nimisiä torjunta-aineita.

Pölyttäjien määrä on vähentynyt dramaattisesti. Syyllisiksi epäillään neonikotinoidit-nimisiä torjunta-aineita.

Fotolia

An­ke Spar­mann ja GEO

7.3.2018

Kadonneiden hyönteisten arvoitus

Pelloilla ja puutarhoissa on meneillään joukkokuolema. Sen uhreja ovat pölyttävät hyönteiset, joita ilman ravintokasvimme eivät pärjää. Syyllisiksi epäillään neonikotinoideja. Mistä on kysymys?

Yh­dys­val­ta­lai­set ja eu­roop­pa­lai­set me­hi­läis­hoi­ta­jat me­net­ti­vät vuo­si­tu­han­teen vaih­tees­sa ko­ko­nai­sia me­hi­läi­syh­dys­kun­tia käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­so­en yh­des­sä yös­sä löy­tä­mät­tä ai­nut­ta­kaan kuol­lut­ta me­hi­läis­tä. Pian me­hi­läis­hoi­ta­jat myös muu­al­la jou­tui­vat te­ke­mi­siin sa­man on­gel­man kans­sa. Min­ne me­hi­läi­set ja muut hyön­tei­set oli­vat ka­don­neet?

Me­hi­läi­set jou­tu­vat elä­män­sä ai­ka­na te­ke­mi­siin mo­nien ke­mi­kaa­lien kans­sa. Tut­ki­jat ovat löy­tä­neet yli 70:ää eri­lais­ta ke­mi­al­lis­ta ai­net­ta sii­te­pö­lys­tä, jota työ­me­hi­läi­set ke­rää­vät omak­si ra­vin­nok­seen ja jäl­ke­läis­ten­sä ruok­ki­mi­seen. Nämä ai­neet ovat tu­ho­lais­ten, rik­ka­kas­vien ja sie­ni­tau­tien tor­jun­nas­sa käy­tet­tä­vien myrk­ky­jen jää­miä.

Mitä ovat ne­o­ni­ko­ti­noi­dit?

Ne­o­ni­ko­ti­noi­dit ovat ni­ko­tii­nin su­kui­sia syn­teet­ti­siä ai­nei­ta, jois­ta käy­te­tään eng­lan­nin kie­les­sä ly­hen­net­tä ne­o­nics. Nii­den en­sim­mäi­set kau­pal­li­set val­mis­teet tu­li­vat mark­ki­noil­le 1990-lu­vun alus­sa. Nyt ne ovat maa­il­man eni­ten myy­ty­jen kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­den eli tor­jun­ta-ai­nei­den jou­kos­sa. Enem­män käy­te­tään ai­no­as­taan gly­fo­saat­tia, jon­ka WHO:n asi­an­tun­ti­jat ovat luo­ki­tel­leet ”to­den­nä­köi­ses­ti syö­pää ai­heut­ta­vak­si” ai­neek­si.

Gly­fo­saat­tia käy­te­tään rik­ka­kas­vien tor­jun­nas­sa, kun ne­o­ni­ko­ti­noi­dit tap­pa­vat tu­ho­hyön­tei­siä. Yli 120 maan vil­je­li­jät käyt­tä­vät nii­tä suo­ja­tak­seen vil­je­lyk­si­ään leh­ti­kir­voil­ta, sep­pä­kuo­ri­ais­ten tou­kil­ta ja ko­lo­ra­don­kuo­ri­ai­sil­ta. Puu­tar­ha­vil­je­li­jät kä­sit­te­le­vät ne­o­ni­ko­ti­noi­deil­la pui­ta ja kuk­ka­kas­ve­ja. Myös an­nos­pi­pe­teis­sä myy­tä­vät, lem­mik­kie­läin­ten turk­kiin ti­pu­tet­ta­vat lois­ten tor­jun­ta-ai­neet si­säl­tä­vät yh­tä tä­hän ryh­mään kuu­lu­vaa te­ho­ai­net­ta.

Mitä me­hi­läi­sil­le to­den­nä­köi­ses­ti ta­pah­tui?

Työ­me­hi­läi­nen tar­vit­see hy­vän muis­tin. Se saat­taa läh­teä pe­säs­tä kym­me­nen­kin ker­taa päi­väs­sä ke­rää­mään met­tä ja sii­te­pö­lyä. Me­hi­läi­sen len­to­sä­de voi ol­la jopa kuu­si ki­lo­met­riä. Se näyt­tää pai­na­van mie­leen­sä mer­kit­tä­viä paik­ko­ja ku­ten kor­kei­ta pui­ta, ra­ken­nuk­sia tai vir­taa­via ve­sis­tö­jä sekä nii­den si­jain­te­ja toi­siin­sa näh­den. Ko­ke­neen työ­me­hi­läi­sen voi jopa ot­taa kiin­ni len­nos­ta ja va­paut­taa toi­ses­sa pai­kas­sa. Se sel­vit­tää olin­paik­kan­sa maa­merk­kien pe­rus­teel­la ja suun­nis­taa ta­kai­sin pe­säl­leen.

Me­hi­läi­nen voi kui­ten­kin myös unoh­taa op­pi­man­sa. Jos kyl­vö­sie­men on kä­si­tel­ty ne­o­ni­ko­ti­noi­deil­la, ai­net­ta pää­see vil­je­ly­kas­vin kas­va­es­sa sen kaik­kiin so­lui­hin, myös sii­te­pö­lyyn ja me­teen. La­bo­ra­to­ri­o­ko­keis­sa ne­o­ni­ko­ti­noi­dil­la te­räs­tet­tyä so­ke­ri­lien­tä naut­ti­neet me­hi­läi­set unoh­ti­vat op­pi­man­sa ha­ju­vies­tin yh­des­sä päi­väs­sä. Kent­tä­ko­keis­sa te­ho­ai­neil­la kä­si­tel­lyil­le pel­loil­le len­tä­vät työ­me­hi­läi­set ovat me­net­tä­neet suun­ta­vais­ton­sa. Ne ei­vät enää löy­dä pe­säl­leen ja har­hai­le­vat ym­pä­riin­sä, kun­nes ne uu­pu­vat täy­sin.

Mi­ten tor­jun­ta-ai­neet hy­väk­sy­tään käyt­töön?

En­nen kuin kas­vin­suo­je­lu­ai­net­ta saa myy­dä Eu­roo­pan mark­ki­noil­la, sen val­mis­ta­jan on osoi­tet­ta­va, et­tei yh­dis­te ai­heu­ta hait­to­ja muil­le kuin koh­de-eli­öil­le. Vai­kut­ta­vaa ai­net­ta ei kui­ten­kaan tes­ta­ta kaik­kiin eli­öi­hin vaan ai­no­as­taan muu­ta­maan mal­li­or­ga­nis­miin. Len­tä­viä hyön­tei­siä edus­taa tar­ha­me­hi­läi­nen, jon­ka kuol­lei­suut­ta seu­ra­taan 1–2 vuo­ro­kau­den ajan.

Eu­roo­pan uni­o­nis­sa te­ho­ai­nei­den hy­väk­sy­mi­ses­tä vas­taa Eu­roo­pan ko­mis­sio. Sen pää­tök­set pe­rus­tu­vat Eu­roo­pan elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suus­vi­ras­ton EF­SA:n tut­ki­mus­tu­lok­siin.

Vii­me vuo­si­na on jul­kais­tu usei­ta tut­ki­muk­sia, jois­sa ku­va­taan ne­o­ni­ko­ti­noi­dien sub­le­taa­le­ja eli lä­hes tap­pa­via vai­ku­tuk­sia tar­ha­me­hi­läi­siin. Ko­mis­sio kiel­si vuon­na 2013 ne­o­ni­ko­ti­noi­dien käy­tön vä­li­ai­kai­ses­ti. EF­SAn uu­si, kol­mea ne­o­ni­ko­ti­noi­dia kos­ke­va ris­ki­nar­vi­oin­ti val­mis­tui al­ku­vuo­des­ta 2018.

Asi­an­tun­ti­joi­ta huo­les­tut­taa jo nyt ne­o­ni­ko­ti­noi­dien mah­dol­li­nen seu­raa­ja, uu­si hyön­teis­myrk­ky­ryh­mä, joka sa­moin si­säl­tää sys­tee­mi­ses­ti vai­kut­ta­vaa her­mo­myrk­kyä, sul­fok­saf­lo­ria.

Li­sä­tie­toa EF­SAn vuo­den 2018 ris­ki­nar­vi­oin­nis­ta on tääl­lä:

Tu­ke­sin si­vut

EF­SAN si­vut

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 8/2017. Ju­tun tii­vis­tel­mää on päi­vi­tet­ty maa­lis­kuus­sa 2018.

Suosittelemme

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2