Pölyttäjien määrä on vähentynyt dramaattisesti. Syyllisiksi epäillään neonikotinoidit-nimisiä torjunta-aineita.
Fotolia
Anke Sparmann ja GEO
Yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset mehiläishoitajat menettivät vuosituhanteen vaihteessa kokonaisia mehiläisyhdyskuntia käytännöllisesti katsoen yhdessä yössä löytämättä ainuttakaan kuollutta mehiläistä. Pian mehiläishoitajat myös muualla joutuivat tekemisiin saman ongelman kanssa. Minne mehiläiset ja muut hyönteiset olivat kadonneet?
Mehiläiset joutuvat elämänsä aikana tekemisiin monien kemikaalien kanssa. Tutkijat ovat löytäneet yli 70:ää erilaista kemiallista ainetta siitepölystä, jota työmehiläiset keräävät omaksi ravinnokseen ja jälkeläistensä ruokkimiseen. Nämä aineet ovat tuholaisten, rikkakasvien ja sienitautien torjunnassa käytettävien myrkkyjen jäämiä.
Mitä ovat neonikotinoidit?
Neonikotinoidit ovat nikotiinin sukuisia synteettisiä aineita, joista käytetään englannin kielessä lyhennettä neonics. Niiden ensimmäiset kaupalliset valmisteet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Nyt ne ovat maailman eniten myytyjen kasvinsuojeluaineiden eli torjunta-aineiden joukossa. Enemmän käytetään ainoastaan glyfosaattia, jonka WHO:n asiantuntijat ovat luokitelleet ”todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi” aineeksi.
Glyfosaattia käytetään rikkakasvien torjunnassa, kun neonikotinoidit tappavat tuhohyönteisiä. Yli 120 maan viljelijät käyttävät niitä suojatakseen viljelyksiään lehtikirvoilta, seppäkuoriaisten toukilta ja koloradonkuoriaisilta. Puutarhaviljelijät käsittelevät neonikotinoideilla puita ja kukkakasveja. Myös annospipeteissä myytävät, lemmikkieläinten turkkiin tiputettavat loisten torjunta-aineet sisältävät yhtä tähän ryhmään kuuluvaa tehoainetta.
Mitä mehiläisille todennäköisesti tapahtui?
Työmehiläinen tarvitsee hyvän muistin. Se saattaa lähteä pesästä kymmenenkin kertaa päivässä keräämään mettä ja siitepölyä. Mehiläisen lentosäde voi olla jopa kuusi kilometriä. Se näyttää painavan mieleensä merkittäviä paikkoja kuten korkeita puita, rakennuksia tai virtaavia vesistöjä sekä niiden sijainteja toisiinsa nähden. Kokeneen työmehiläisen voi jopa ottaa kiinni lennosta ja vapauttaa toisessa paikassa. Se selvittää olinpaikkansa maamerkkien perusteella ja suunnistaa takaisin pesälleen.
Mehiläinen voi kuitenkin myös unohtaa oppimansa. Jos kylvösiemen on käsitelty neonikotinoideilla, ainetta pääsee viljelykasvin kasvaessa sen kaikkiin soluihin, myös siitepölyyn ja meteen. Laboratoriokokeissa neonikotinoidilla terästettyä sokerilientä nauttineet mehiläiset unohtivat oppimansa hajuviestin yhdessä päivässä. Kenttäkokeissa tehoaineilla käsitellyille pelloille lentävät työmehiläiset ovat menettäneet suuntavaistonsa. Ne eivät enää löydä pesälleen ja harhailevat ympäriinsä, kunnes ne uupuvat täysin.
Miten torjunta-aineet hyväksytään käyttöön?
Ennen kuin kasvinsuojeluainetta saa myydä Euroopan markkinoilla, sen valmistajan on osoitettava, ettei yhdiste aiheuta haittoja muille kuin kohde-eliöille. Vaikuttavaa ainetta ei kuitenkaan testata kaikkiin eliöihin vaan ainoastaan muutamaan malliorganismiin. Lentäviä hyönteisiä edustaa tarhamehiläinen, jonka kuolleisuutta seurataan 1–2 vuorokauden ajan.
Euroopan unionissa tehoaineiden hyväksymisestä vastaa Euroopan komissio. Sen päätökset perustuvat Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n tutkimustuloksiin.
Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joissa kuvataan neonikotinoidien subletaaleja eli lähes tappavia vaikutuksia tarhamehiläisiin. Komissio kielsi vuonna 2013 neonikotinoidien käytön väliaikaisesti. EFSAn uusi, kolmea neonikotinoidia koskeva riskinarviointi valmistui alkuvuodesta 2018.
Asiantuntijoita huolestuttaa jo nyt neonikotinoidien mahdollinen seuraaja, uusi hyönteismyrkkyryhmä, joka samoin sisältää systeemisesti vaikuttavaa hermomyrkkyä, sulfoksafloria.
Lisätietoa EFSAn vuoden 2018 riskinarvioinnista on täällä:
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan GEO-lehdessä 8/2017. Jutun tiivistelmää on päivitetty maaliskuussa 2018.
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2