Afrikanpingviinit ovat vaarassa paitsi ilmastonmuutoksen, myös liikakalastuksen vuoksi.
Pixabay
Petri Riikonen
Kalastuskielto auttoi afrikanpingviinejä
Maailman liki 20 pingviinilajista afrikanpingviini on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, kertoo tuore tutkimus.
Afrikanpingviini (Spheniscus demersus) on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu pingviinilaji, joka elää eteläisen Afrikan rannikoilla ja saarilla.
Kun sardiinit ja sardellit asetettiin kalastuskieltoon 20 kilometrin säteellä afrikanpingviinien kotisaarista, pingviinit saivat kasvatetuksi ainakin hieman enemmän poikasia. Pienenkin alan suojelulla voi siis olla vaikutusta, osoittivat eteläafrikkalaiset ja brittiläiset tutkijat Proceedings of the Royal Society B -lehdessä. Kieltotilannetta tutkittiin kahdeksan vuoden ajan.
Lisätietoa tutkimuksesta on englanniksi täällä
Afrikanpingviineistä kertoo myös YLE täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 4/2018.
Lue myös:
Jäävuoret seilaavat Ilulissatin kaupungin edustalla Grönlannissa. Kallioisen maaperän vuoksi talot on rakennettu paalujen varaan.
Jessica Haapkylä
Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita
Pohjoisnapaa ympäröivät alueet houkuttelevat yhä useampia turisteja. Jään sulaminen helpottaa matkailun kehittämistä, kun liikkuminen alueella helpottuu.
Sokerin uskotaan kohentavan mielialaa. Tekeekö se tosiaan näin?
Unsplash
Parantaako sokeri mielialaa?
Kun mieli on maassa, tekee usein mieli herkkuja. Mutta onko sokerista tosiaan apua?
Nuori simpanssi on valikoinut kaksi sopivan kokoista ja muotoista kiveä pähkinöiden särkemiseen.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Eläimet ovat työkalumestareita
Ihmisten ja eläinten erona pidettiin pitkään sitä, että vain ihmiset osaavat käyttää työkaluja. Totuus on kuitenkin toinen. Ja mitä työkalulla oikeastaan tarkoitetaan?
Ravitsemustutkija Maijaliisa Erkkola kuvattiin hänen kotonaan Helsingissä.
Hanna Linnakko
Yhdeksän kysymystä ravitsemuksesta
Maijaliisa Erkkola on tutkinut Helsingin yliopistossa lasten ravitsemusta. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Vuoden vaikuttaja -palkinnon hän sai kuitenkin toisesta syystä. Erkkola on soveltanut tutkimustietoa käytäntöön ja viestinyt siitä kohderyhmille, joita perinteinen tiedeviestintä ei aina tavoita.
Kruununeitokolibri kuvattiin Costa Rican aarniometsissä. Kolibrikoiraat ovat erityisen upeita, naaraat käyttävät energiansa poikasten kasvatukseen.
Ingo Arndt
Kolibrit elävät äärirajoilla
Kolibrit suhahtelevat nopeasti ja ketterästi ilmassa. Tämä vaivattoman tuntuinen pörrääminen on todellisuudessa yksi eläinkunnan suurimmista voimanponnistuksista.
Jäävuoret seilaavat Ilulissatin kaupungin edustalla Grönlannissa. Kallioisen maaperän vuoksi talot on rakennettu paalujen varaan.
Jessica Haapkylä
Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita
Pohjoisnapaa ympäröivät alueet houkuttelevat yhä useampia turisteja. Jään sulaminen helpottaa matkailun kehittämistä, kun liikkuminen alueella helpottuu.
Sokerin uskotaan kohentavan mielialaa. Tekeekö se tosiaan näin?
Unsplash
Parantaako sokeri mielialaa?
Kun mieli on maassa, tekee usein mieli herkkuja. Mutta onko sokerista tosiaan apua?
Nuori simpanssi on valikoinut kaksi sopivan kokoista ja muotoista kiveä pähkinöiden särkemiseen.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Eläimet ovat työkalumestareita
Ihmisten ja eläinten erona pidettiin pitkään sitä, että vain ihmiset osaavat käyttää työkaluja. Totuus on kuitenkin toinen. Ja mitä työkalulla oikeastaan tarkoitetaan?
Ravitsemustutkija Maijaliisa Erkkola kuvattiin hänen kotonaan Helsingissä.
Hanna Linnakko
Yhdeksän kysymystä ravitsemuksesta
Maijaliisa Erkkola on tutkinut Helsingin yliopistossa lasten ravitsemusta. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Vuoden vaikuttaja -palkinnon hän sai kuitenkin toisesta syystä. Erkkola on soveltanut tutkimustietoa käytäntöön ja viestinyt siitä kohderyhmille, joita perinteinen tiedeviestintä ei aina tavoita.
Kruununeitokolibri kuvattiin Costa Rican aarniometsissä. Kolibrikoiraat ovat erityisen upeita, naaraat käyttävät energiansa poikasten kasvatukseen.
Ingo Arndt
Kolibrit elävät äärirajoilla
Kolibrit suhahtelevat nopeasti ja ketterästi ilmassa. Tämä vaivattoman tuntuinen pörrääminen on todellisuudessa yksi eläinkunnan suurimmista voimanponnistuksista.
Tähän ei susi pysty. Koiran kyky hellyttäviin ilmeisiin muotoutui kesytyksen aikana.
Unsplash
Miten koira sai surusilmät?
Koiran katse on tunnetusti vetoava. Sen silmät näyttävät suurilta ja surullisilta lihasten ansiosta.
Jemeninkameleontin kieli on hirmuinen ase. Kameleontit pystyvät ampumaan kielen ulos suustaan jopa viiden metrin sekuntinopeudella.
Stephen Dalton / Minden Pictures
Ihmeellinen lihaskimppu
Suun lihaksikas lonkero ällistyttää monimuotoisuudellaan. Kielellä voi maistella, saalistaa, läähättää tai vaikkapa puhdistaa silmät ja korvat.
Yksi ei pääse käyntiin ilman kahvia, toiselle tämä juoma ei maistu ollenkaan.
Unsplash
Miksi kahvi ei maistu kaikille?
Suomalaiset tunnetaan innokkaina kahvinjuojina. Kaikille tämä nautintoaine ei kuitenkaan maistu. Miten mieltymys kahviin oikein syntyy?
Äänten heijastumista yhdestä hyttysestä ja erikokoisista parvista verrattiin tietokonemallilla.
Mor Taub
Lepakko kuulee itikkaparven
Lepakon kaikuluotain on sen suunnistusväline. Kaikuluotain myös auttaa lepakkoa löytämään hyönteisparven kaukaakin.
Lukuvinkit
Lukuvinkit