Afrikanpingviinit ovat vaarassa paitsi ilmastonmuutoksen, myös liikakalastuksen vuoksi.
Pixabay
Petri Riikonen
Kalastuskielto auttoi afrikanpingviinejä
Maailman liki 20 pingviinilajista afrikanpingviini on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, kertoo tuore tutkimus.
Afrikanpingviini (Spheniscus demersus) on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu pingviinilaji, joka elää eteläisen Afrikan rannikoilla ja saarilla.
Kun sardiinit ja sardellit asetettiin kalastuskieltoon 20 kilometrin säteellä afrikanpingviinien kotisaarista, pingviinit saivat kasvatetuksi ainakin hieman enemmän poikasia. Pienenkin alan suojelulla voi siis olla vaikutusta, osoittivat eteläafrikkalaiset ja brittiläiset tutkijat Proceedings of the Royal Society B -lehdessä. Kieltotilannetta tutkittiin kahdeksan vuoden ajan.
Lisätietoa tutkimuksesta on englanniksi täällä
Afrikanpingviineistä kertoo myös YLE täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 4/2018.
Lue myös:
Nuori simpanssi on valikoinut kaksi sopivan kokoista ja muotoista kiveä pähkinöiden särkemiseen.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Eläimet ovat työkalumestareita
Ihmisten ja eläinten erona pidettiin pitkään sitä, että vain ihmiset osaavat käyttää työkaluja. Totuus on kuitenkin toinen. Ja mitä työkalulla oikeastaan tarkoitetaan?
Villiintyneet oriit ottavat yhteen pääsystä tammojen luo Namibin autiomaassa.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Namibian villit hevoset
Aavikolle sata vuotta sitten karanneiden hevosten jälkeläiset sinnittelevät hengissä vaarojen keskellä ja ankarassa ilmastossa. Niiden kohtalo on ihmisten käsissä. Monet kysyvät myös, onko tätä vieraslajia tarpeen suojella.
Sokerin uskotaan kohentavan mielialaa. Tekeekö se tosiaan näin?
Unsplash
Parantaako sokeri mielialaa?
Kun mieli on maassa, tekee usein mieli herkkuja. Mutta onko sokerista tosiaan apua?
Äänten heijastumista yhdestä hyttysestä ja erikokoisista parvista verrattiin tietokonemallilla.
Mor Taub
Lepakko kuulee itikkaparven
Lepakon kaikuluotain on sen suunnistusväline. Kaikuluotain myös auttaa lepakkoa löytämään hyönteisparven kaukaakin.
Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.
Sampo Kiviniemi
Satumainen Jurmon saari
Paraisilla sijaitseva, rannoiltaan kivikkoinen Jurmo on monelle veneilijälle tuttu pysähdyspaikka. Harva tietää, että saari kätkee sisälleen yllättäviä maailmoja.
Nuori simpanssi on valikoinut kaksi sopivan kokoista ja muotoista kiveä pähkinöiden särkemiseen.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Eläimet ovat työkalumestareita
Ihmisten ja eläinten erona pidettiin pitkään sitä, että vain ihmiset osaavat käyttää työkaluja. Totuus on kuitenkin toinen. Ja mitä työkalulla oikeastaan tarkoitetaan?
Villiintyneet oriit ottavat yhteen pääsystä tammojen luo Namibin autiomaassa.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Namibian villit hevoset
Aavikolle sata vuotta sitten karanneiden hevosten jälkeläiset sinnittelevät hengissä vaarojen keskellä ja ankarassa ilmastossa. Niiden kohtalo on ihmisten käsissä. Monet kysyvät myös, onko tätä vieraslajia tarpeen suojella.
Sokerin uskotaan kohentavan mielialaa. Tekeekö se tosiaan näin?
Unsplash
Parantaako sokeri mielialaa?
Kun mieli on maassa, tekee usein mieli herkkuja. Mutta onko sokerista tosiaan apua?
Äänten heijastumista yhdestä hyttysestä ja erikokoisista parvista verrattiin tietokonemallilla.
Mor Taub
Lepakko kuulee itikkaparven
Lepakon kaikuluotain on sen suunnistusväline. Kaikuluotain myös auttaa lepakkoa löytämään hyönteisparven kaukaakin.
Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.
Sampo Kiviniemi
Satumainen Jurmon saari
Paraisilla sijaitseva, rannoiltaan kivikkoinen Jurmo on monelle veneilijälle tuttu pysähdyspaikka. Harva tietää, että saari kätkee sisälleen yllättäviä maailmoja.
Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.
Unsplash
Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?
Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?
Ikonin tyyni pinta
Pachacamacin kuva veistettiin parimetrisen puupylvään huipulle.
Sepúlveda et al.
Inkajumalan patsaan punaväri ei ollut verta
Pitkään luultiin, että perulaisen inkajumalan patsaan punainen väri on verta. Uusi tutkimus kuitenkin paljasti sen Andien vuoristosta louhituksi punaiseksi mineraaliksi.
Kuva näyttää Anak Krakataun vanhan huipun, uuden kraatterin ja vyörymärinteen.
GFZ
Saari ennakoi oman tuhonsa
Kun tsunameja yritetään ennustaa, kannattaisi mitata merenpohjan järistysten lisäksi tulivuorisaarten toimintaa.
Lukuvinkit
Lukuvinkit