Näin maastoutuu kiinalainen kiurunkannus.
Yang Niu
Petri Riikonen
Kukapa haluaisi tulla syödyksi, eivät kasvitkaan. Eläinten leuoilta niitä voi myrkkyjen, piikkien ja sitkeyden ohella suojata huomaamattomuus. Kasveille onkin kehittynyt monia samankaltaisia naamioitumiskeinoja kuin eläimille itselleen, kertoo alan tutkimusten kiinalais-brittiläinen yhteenveto Trends in Ecology and Evolution -lehdessä.
Konsteja riittää. Kasvi voi matkia taustansa värejä ja muotoja. Se voi kuvioillaan vaikeuttaa ääriviivojensa hahmottamista. Se voi näyttää joltain muulta, vaikkapa kiveltä. Se voi harhauttaa keräämällä tahmaiseen pintaansa hiekkaa. Samanlajiset kasvit voivat eri alueilla yhdistellä pigmenttejään eri tavoin maaston sävyjen mukaan.
Kasvien naamioitumista on tutkittu paljon vähemmän kuin eläinten, eikä vielä tiedetä, millainen kehityskulku saa kasvit muuntumaan taustansa näköisiksi. Helpompi on selittää, miten naamio yleistyy. Parhaiten naamioituneet kasvit tulevat todennäköisesti harvimmin syödyiksi ja siksi tuottavat runsaammin jälkeläisiä kuin näkyvämmät lajitoverinsa.
Lisätietoa tutkimuksesta on englanniksi täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 10/2018.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2