Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
John Collier ikuisti Charles Darwinin vuonna 1883. Maalaus on kopio vuonna 1881 valmistuneesta taulun ensimmäisestä versiosta.

John Collier ikuisti Charles Darwinin vuonna 1883. Maalaus on kopio vuonna 1881 valmistuneesta taulun ensimmäisestä versiosta.

Pixabay

GEO

28.2.2018

Kuinka hyvin tunnet Charles Darwinin?

Mitä Charles Darwin opiskeli? Entä miksi hän ei halunnut naimisiin? Testaa tietosi Darwinista GEOn visassa!

1. Mit­kä seu­raa­vis­ta väit­tä­mis­tä pi­tä­vät paik­kan­sa?

A. Dar­win on evo­luu­ti­o­te­o­ri­an pe­rus­ta­ja.

B. Dar­win se­lit­ti uu­sien la­jien syn­ty­me­ka­nis­min.

C. Dar­wi­nin mu­kaan elä­mää sää­te­le­vät sat­tu­mas­ta riip­pu­vat luon­non­lait.

2. Mikä al­la ole­vis­ta väit­teis­tä on alun pe­rin Dar­wi­nin?

A. Vah­vin jää hen­kiin.

B. Älyk­käin jää hen­kiin.

C. Hen­kiin jää se, joka on par­hai­ten so­peu­tu­nut muu­tok­seen.

3. Mitä Dar­win opis­ke­li?

A. lää­ke­tie­det­tä

B. oi­keus­tie­det­tä

C. te­o­lo­gi­aa

4. Mik­si Dar­win suh­tau­tui pen­se­äs­ti avi­o­liit­toon?

A. Hä­nes­tä se oli ajan­haas­kaus­ta.

B. Jos hän me­ni­si nai­mi­siin, hä­nen pi­täi­si ra­joit­taa ”op­pi­nei­ta kes­kus­te­lu­jaan” mies­ten ker­hol­la.

C. Hä­nen ter­vey­den­ti­lan­sa oli lii­an heik­ko moi­seen.

5. Ki­rah­vin pit­kä kau­la on Dar­wi­nin te­o­ri­an mu­kaan...

A. luon­non­va­lin­nan tu­los.

B. esi­merk­ki trans­mu­taa­ti­os­ta.

C. gee­ni­mu­taa­ti­on tu­los.

6. Dar­wi­nin mu­kaan...

A. ih­mi­nen pol­veu­tuu api­nois­ta.

B. ”si­vis­ty­neet” ro­dut syr­jäyt­tä­vät ”vil­lit”.

C. ih­mi­nen on yh­teis­työ­ky­kyi­nen olen­to.

7. Kuka val­mis­te­li Dar­wi­nin kans­sa sa­maan ai­kaan lä­hes sa­man­lais­ta te­o­ri­aa?

A. Her­bert Spen­cer

B. Alf­red Rus­sel Wal­la­ce

C. Jean-Bap­tis­te de La­marck

8. Min­kä seu­raa­vis­ta Dar­win söi?

A. hau­kan

B. pöl­lön

C. vyö­ti­äi­sen

Vas­tauk­set:

1 A, B, C | Jo Dar­wi­nin isoi­sä Eras­mus oli vuon­na 1794 ke­hi­tel­lyt aja­tus­ta evo­luu­ti­os­ta. To­sin evo­luu­ti­on kä­si­tet­tä ny­kyi­ses­sä bi­o­lo­gi­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä ei sii­hen ai­kaan vie­lä ol­lut. Sitä käyt­ti en­sim­mäi­se­nä fi­lo­so­fi Her­bert Spen­cer vuon­na 1854. Char­les Dar­wi­nin te­o­ria se­lit­tää la­jien syn­nyn ”luon­non­va­lin­nan” kaut­ta. Se pe­rus­tuu sat­tu­maan ei­kä edel­ly­tä ju­ma­lal­lis­ta ”muo­toi­lua”.

2 C | Hen­kiin jää par­hai­ten ym­pä­ris­töön­sä so­peu­tu­nut eliö, ei vah­vin tai älyk­käin. Op­pi kel­vol­li­sim­man eloon­jää­mi­ses­tä (sur­vi­val of the fit­test) ei ol­lut alun pe­rin Dar­wi­nin tee­si vaan so­si­aa­li­dar­wi­nis­min isän Her­bert Spen­ce­rin. Se, mikä eli­öis­tä on par­hai­ten so­peu­tu­nut, sel­vi­ää vas­ta jäl­ki­kä­teen. Muu­tos se­koit­taa pa­kan ai­na uu­del­leen.

3 A, C | Dar­wi­nin aka­tee­mi­sen uran al­ku ei ol­lut eri­tyi­sen lu­paa­va. Hän kes­keyt­ti lää­ke­tie­teen opin­not ja suo­rit­ti te­o­lo­gi­an tut­kin­non in­not­to­mas­ti. Sen si­jaan hän in­nos­tui kas­vi- ja eläin­tie­teen sekä ge­o­lo­gi­an kurs­seis­ta. Hän sai pes­tin tut­ki­mu­sa­lus Be­ag­lel­le luon­non­tie­tei­li­jä­nä.

4 A, B | En­nen avi­oi­tu­mis­taan Em­ma Wedg­woo­din kans­sa Dar­win teki lis­tan nai­mi­siin­me­non eduis­ta ja hai­tois­ta. Etui­hin kuu­lui hä­nes­tä se, et­tä hän sai­si vai­mos­ta kump­pa­nin... ”pa­rem­man kuin koi­ran”.

5 A | Kun ra­vin­toa oli niu­kas­ti, Dar­wi­nin mu­kaan sel­vi­si­vät var­sin­kin ne yk­si­löt, jot­ka ylet­tyi­vät kor­ke­al­la ole­viin leh­tiin. Dar­win ei ai­ka­naan tien­nyt, et­tä pit­kä­kau­lai­suu­den taus­tal­la voi­si ol­la gee­ni­mu­taa­tio. La­marc­kis­tit pi­ti­vät vir­heel­li­ses­ti muu­tok­sen syy­nä trans­mu­taa­ti­o­ta. Hei­dän mu­kaan­sa ki­rah­vien kau­la ve­nyi vä­hi­tel­len, kos­ka ne yrit­ti­vät jat­ku­vas­ti ylet­tyä kor­ke­al­la ole­viin leh­tiin.

6 A, B, C | Dar­win puol­si myös op­pia val­koi­sen ro­dun ylem­myy­des­tä. Toi­saal­ta hän ei pi­tä­nyt ih­mis­tä pel­käs­tään it­sek­kää­nä olen­to­na eloon­jää­mis­tais­te­lus­sa. Hän olet­ti, et­tä ih­mi­sel­lä ja api­noil­la on yh­tei­nen esi-isä.

7 B | Wal­la­cen ja Dar­wi­nin teks­tit lu­et­tiin jul­ki sa­maan ai­kaan tak­so­no­mi­an ja luon­non­his­to­ri­an tut­ki­mus­seu­ras­sa Lin­ne­an So­cie­ty of Lon­do­nis­sa. Dar­win sai kui­ten­kin to­dis­tet­tua, et­tä hän oli muo­toil­lut te­o­ri­an­sa en­sin.

8 A, C | Dar­win söi hau­kan camb­rid­ge­läi­ses­sä Gour­met Clu­bis­sa, jon­ka pu­heen­joh­ta­ja hän oli. Vyö­ti­äi­sen hän söi myö­hem­min tut­ki­mus­mat­kal­laan.

Jut­tu on jul­kais­tu GEOn nu­me­ros­sa 2/2017.

Lue myös:

Mitä tie­dät unes­ta?

Api­nal­la on­kin pu­hu­jan kurk­ku

Suosittelemme

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Lukuvinkit

Uuden ajan eläintarhat

Suuren kielikunnan syntypaikka selvisi

Onko maapallon sisällä vuoria?

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Lokakuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Luopumisen aika

Omojoen laakson kadonnut maailma

Maaliskuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!

Syömisestä ja syömistavoista

Kutitus naurattaa rottaa

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2