Baseballissa ja pesäpallossa pallo lähetetään yleensä matkaan yläkautta. Siihen on selvä syy.
Pixabay
GEO
Kuinka saat heiton osumaan maaliin?
Harvan elanto on nykyisin kiinni siitä, saammeko heiton osumaan maaliin. Heittotaitoa tarvitaan kuitenkin harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Huippuyliopistojen tutkijat selvittivät, kuinka kovaa kannattaa heittää ja kannattaako heitto lähettää matkaan ylä- vai alakautta.
Ihmisen evoluution kannalta kyky heittää kiveä tai keihästä tarkasti on ollut olennaisen tärkeä. Vaikka maaliin heittäminen onkin meillä verissä, se on silti uskomattoman vaikeaa. Harvardin ja Yalen yliopiston tutkijat ovat nyt laskeneet, kuinka heittotekniikka vaikuttaa esineen lentorataan.
Heidän mallinsa vahvistaa sen, minkä urheilijat jo tietävät: kun heiton nopeus kasvaa, sen osumatarkkuus vähenee. Osumatarkkuus on toisin sanoen suurin silloin, kun esimerkiksi pallon nopeus ylittää vain hieman osuman vaatiman miniminopeuden, yhdysvaltalaisten matemaatikkojen laskelmat osoittavat.
Ennen heittämistä on tärkeä päättää, heittääkö ylä- vai alakautta. Kun maali on kaukana tai hartiakorkeuden alapuolella, on edullista heittää yläkautta. Näin on esimerkiksi pesä- ja käsipallossa. Jos taas maali on lähellä tai hartiakorkeudella, alakautta heittäminen parantaa osumatarkkuutta.
Kuinka näitä sivukaupalla tilaa vieviä matemaattisia laskelmia voi soveltaa käytäntöön? Vastaus on yksinkertainen: harjoittelemalla ahkerasti.
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 4/2018.
Lue myös:
Saunominen alentaa painetta
Totta se on – aurinko määrää myös kaupunkilaisen elämää
Jaakko Heikkilä kuvasi N. H. Marino Zorzin palatsissaan: ”Venetsia on aina ollut rauhantekijä, diplomatian kuningatar”, tämä sanoo.
Jaakko Heikkilä
Valokuva: Patriisit palatseissaan
Kun Kansallismuseo avasi ensimmäistä kertaa ovensa nykyvalokuvalle, näytteille asetettiin Jaakko Heikkilän kuvia venetsialaispalatseista ja niiden asukkaista. Tässäkin kuvasarjassa Heikkilä kuvaa marginaalista ryhmää: Venetsian yhä harvalukuisemmaksi käyvää nykyaatelistoa.
Iso valliriutta on ollut maailmanperintökohde vuodesta 1981. Riutta on kärsinyt suurta tuhoa, ja Unesco on neuvotellut sen suojelutoimista Australian hallituksen kanssa.
Gonzalo Azumendi
Mikä ihmeen maailmanperintökohde?
Kun kohde pääsee Unescon maailmanperintökohdeluetteloon, se on arvioitu koko maailman mittakaavassa ainutlaatuiseksi. Luettelo on aina oman aikansa tuote.
Koira reagoi ihmisen toimintaan. Tutkijat yrittävät nyt selvittää, mihin ne tarkalleen ottaen kohdistavat huomionsa.
Fotolia
Mitä koira katsoo?
Emme ehkä ymmärrä koiria lainkaan niin hyvin kuin luulemme. Wieniläistutkijat yrittävät nyt selvittää ihmisen ja eläimen hienovaraista suhdetta.
Tutkimus osoitti, että parhaalla plantaasilla kaakaopuut kasvavat osittain muiden puiden varjossa.
Wilma Blaser / ETH Zurich
Kaakao kaipaa varjoon
Tutkimus osoittaa, että kaakaopuita kannattaisi alkaa kasvattaa uudelleen suurempien metsäpuiden alla.
Muurahainen löytää pesän niin pää kuin peppu edellä edeten.
Pixabay
Muurahainen suunnistaa myös takaperin
Joskus painava taakka pakottaa muurahaisen etenemään peruuttamalla. Silloin sen avuksi tulevat taivaallinen kompassi ja yllättävän nokkelat aivot.
Jaakko Heikkilä kuvasi N. H. Marino Zorzin palatsissaan: ”Venetsia on aina ollut rauhantekijä, diplomatian kuningatar”, tämä sanoo.
Jaakko Heikkilä
Valokuva: Patriisit palatseissaan
Kun Kansallismuseo avasi ensimmäistä kertaa ovensa nykyvalokuvalle, näytteille asetettiin Jaakko Heikkilän kuvia venetsialaispalatseista ja niiden asukkaista. Tässäkin kuvasarjassa Heikkilä kuvaa marginaalista ryhmää: Venetsian yhä harvalukuisemmaksi käyvää nykyaatelistoa.
Iso valliriutta on ollut maailmanperintökohde vuodesta 1981. Riutta on kärsinyt suurta tuhoa, ja Unesco on neuvotellut sen suojelutoimista Australian hallituksen kanssa.
Gonzalo Azumendi
Mikä ihmeen maailmanperintökohde?
Kun kohde pääsee Unescon maailmanperintökohdeluetteloon, se on arvioitu koko maailman mittakaavassa ainutlaatuiseksi. Luettelo on aina oman aikansa tuote.
Koira reagoi ihmisen toimintaan. Tutkijat yrittävät nyt selvittää, mihin ne tarkalleen ottaen kohdistavat huomionsa.
Fotolia
Mitä koira katsoo?
Emme ehkä ymmärrä koiria lainkaan niin hyvin kuin luulemme. Wieniläistutkijat yrittävät nyt selvittää ihmisen ja eläimen hienovaraista suhdetta.
Tutkimus osoitti, että parhaalla plantaasilla kaakaopuut kasvavat osittain muiden puiden varjossa.
Wilma Blaser / ETH Zurich
Kaakao kaipaa varjoon
Tutkimus osoittaa, että kaakaopuita kannattaisi alkaa kasvattaa uudelleen suurempien metsäpuiden alla.
Muurahainen löytää pesän niin pää kuin peppu edellä edeten.
Pixabay
Muurahainen suunnistaa myös takaperin
Joskus painava taakka pakottaa muurahaisen etenemään peruuttamalla. Silloin sen avuksi tulevat taivaallinen kompassi ja yllättävän nokkelat aivot.
Maantiejuna ohittaa Almadenin hautausmaan Queenslandin pohjoisosassa. Tie tunnetaan nimellä Wheelbarrow Highway eli kottikärrymoottoritie.
Obie Oberholzer
Matka Australian sydänmaille
Suurin osa Australian asukkaista elää meren äärellä. Valokuvaaja Obie Oberholzer lähti selvittämään, miltä näyttää harvaanasuttu ja karu sisämaa, outback.
Näin maastoutuu kiinalainen kiurunkannus.
Yang Niu
Kasvi naamioituu kuin eläin
Eläinten lisäksi myös kasvit osaavat naamioitua. Keinoja on monta!
"Tukholman kuninkaanlinnan vartijan asu oli muuttunut 20 vuodessa vähemmän sotaisaksi. Vartija ei tietenkään voinut puhua meille ja varmaankin ihmetteli, mitä puuhasimme hänen edessään kamera jalustalla. Hän näytti kuitenkin suoristavan ryhtiään aina, kun aloimme ottaa kuvia. Ohikulkija värvättiin painamaan kameran laukaisijaa" Wilma Hurskainen kertoo Royal Palace -kuvasta.
Wilma Hurskainen
Valokuva: Jäähyväiset lapsuudelle
Valokuvaaja Wilma Hurskainen tunnetaan Kasvu-kuvasarjastaan. Jopa niin hyvin, että ventovieraatkin saattavat tulla juttelemaan hänelle perhepotreteista. Eikä ihme: aihepiiri on tuttu kaikille. Ja esiintyyhän Hurskainen itsekin suositun sarjan kuvapareissa.
Huhtikuun numerossa matkustetaan ympäri maailmaa ja syvennytään etenkin Brasiliaan.
Veera Näsänen ja Sesilja Lindell
Huhtikuun GEOn parhaat jutut – lue myös nämä!
Huhtikuun numerossa tutkitaan, mitä Brasiliassa tapahtuu. Suurten urheilukilpailujen huuma on jäänyt taakse, ja maa kamppailee laman ja korruption kourissa. Lehdessä on myös muita kiinnostavia juttuja. Tässä toimituksen viisi poimintaa!
Lukuvinkit
Lukuvinkit