Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Greg Lecoeurin kuva sardiinivaelluksesta julkaistiin GEO-lehden 5-6/2018 kannessa.

Greg Lecoeurin kuva sardiinivaelluksesta julkaistiin GEO-lehden 5-6/2018 kannessa.

Greg Lecoeur

GEO

29.5.2018

Kuka saa saaliin?

Ranskalaissyntyinen Greg Lecoeur on erikoistunut vedenalaiskuvaukseen. Tämä palkittu luontokuva vie katsojan keskelle vaikuttavaa näytelmää, jota esitetään Etelä-Afrikan rannikolla.

Ku­van ta­pah­tu­mia on aluk­si vai­kea hah­mot­taa. Si­ni­sä­vyi­nen maa­il­ma vih­jaa, et­tä ol­laan me­ren sy­vyyk­sis­sä, mut­ta sil­ti ku­van kes­kel­lä on kol­me lin­tua. Nii­den oi­ke­al­la puo­lel­la nä­kyy del­fii­ne­jä ja mil­tei kaik­ki­al­la muu­al­la ka­lo­ja par­ves­sa.

Ka­lat ovat sar­dii­ne­ja, ei­kä ole sat­tu­maa, et­tä nii­tä on ku­vas­sa näin pal­jon. Se on otet­tu Ete­lä-Af­ri­kan ete­lä­kär­jes­sä, joka on me­ri­vir­to­jen koh­taus­paik­ka. Seu­tu hou­kut­te­lee pai­kal­le mil­joo­nia sar­dii­ne­ja tou­ko–hei­nä­kuus­sa, jol­loin ele­tään ete­läi­sen pal­lon­puo­lis­kon tal­vea. Ta­pah­tu­maa kut­su­taan sar­dii­ni­va­el­luk­sek­si. Joi­na­kin vuo­si­na va­el­lus jää kui­ten­kin vaa­ti­mat­to­mak­si. Syyk­si on epäil­ty me­ri­vir­rois­sa ta­pah­tu­nei­ta muu­tok­sia, il­mas­ton­muu­tos­ta sekä lai­ton­ta ka­las­tus­ta ja yli­ka­las­tus­ta.

Sar­dii­ni­par­vet tuo­vat pai­kal­le myös nii­tä saa­lis­ta­via eläi­miä. Sar­dii­nit ovat va­lai­den ja del­fii­nien herk­ku­ruo­kaa, ja myös hyl­keet ja me­ri­lei­jo­nat syö­vät mie­lel­lään sar­dii­ne­ja. Li­säk­si nii­tä jah­taa­vat ping­vii­nit ja mo­net me­ri­lin­nut, ku­ten ku­vas­sa ole­vat ka­pin­suu­lat (Mo­rus ca­pen­sis).

Suu­lat saa­lis­ta­vat ka­laa ni­me­no­maan su­kel­ta­mal­la. Ne te­ke­vät sen niin vauh­dik­kaas­ti, et­tä nii­tä on kut­sut­tu jopa mer­ten tor­pe­doik­si. Suu­la voi syök­syä tut­ki­mus­ten mu­kaan tai­vaal­ta ve­teen liki 90 ki­lo­met­rin tun­ti­no­peu­del­la.

Ve­de­na­lais­ku­vauk­sen eks­pert­ti

Niz­zas­sa syn­ty­nyt Greg Le­co­eur on eri­kois­tu­nut ve­de­na­lai­seen va­lo­ku­vauk­seen. Hän opis­ke­li kui­ten­kin en­sin lii­ke­ta­lout­ta ja aloit­ti työ­u­ran­sa per­hey­ri­tyk­ses­sä. Jo lap­suu­des­sa al­ka­nut kiin­nos­tus me­ri­bi­o­lo­gi­aan, su­kel­lus­har­ras­tus ja rak­kaus va­lo­ku­vaa­mi­seen vei­vät kui­ten­kin lo­pul­ta voi­ton bis­nek­ses­tä. Hän myi mat­kan var­rel­la pe­rus­ta­man­sa yri­tyk­sen ja ryh­tyi ko­ko­päi­väi­sek­si va­lo­ku­vaa­jak­si. Ku­vaus­mat­kat kul­jet­ta­vat hän­tä ny­kyi­sin ym­pä­ri maa­il­maa.

Greg Le­co­eu­rin luon­to­va­lo­ku­via on pal­kit­tu lu­kui­sis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä kil­pai­luis­sa. Kak­si hä­nen ku­vaan­sa jul­kais­tiin myös GEO-leh­des­sä 5-6/2018. Ju­tus­sa esi­tel­tiin sak­sa­lai­sen GDT-yh­dis­tyk­sen vuo­den 2017 luon­to­ku­va­kil­pai­lun par­haim­mis­toa.

Greg Le­co­eu­rin net­ti­si­vut ovat tääl­lä

GDT-yh­dis­tyk­sen si­vut löy­dät tääl­tä

Lue myös:

Mi­ten käy me­ri­lin­tu­jen?

On­ko ve­si­nok­ka­e­läin lin­tu vai kala?

Suosittelemme

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2