Pieniaivoinen riekko selviytyy pohjoisissa metsissä läpi vuoden.
Trevor Fristoe
Petri Riikonen
Lintulajeilla, jotka sinnittelevät talvet hankien keskellä tai elävät muuten rajusti vaihtelevissa ympäristöissä, tuppaa olemaan ruumiinkokoon nähden joko erityisen suuret tai erityisen pienet aivot. Toisaalta pieniaivoisilla linnuilla on tyypillisesti erityisen muhkea ruoansulatuselimistö. Näin kertovat yli 2 000:ta lintulajia vertailleet yhdysvaltalaiset tutkijat Nature Communications -lehdessä.
Suurten aivojen ylläpito vaatii paljon energiaa, mutta toisaalta äly auttaa löytämään hankalatkin ruoanlähteet. Pieniaivoinen voi puolestaan tuhlata energiaa kookkaaseen ja tehokkaaseen ruoansulatusjärjestelmään, joka hyväksyy ravinnoksi melkein mitä tahansa, mitä nokkaan osuu. Lisäksi suuriaivoiset linnut satsaavat harvalukuisten poikasten hyvään hoitoon, pieniaivoiset runsaisiin pesueisiin, joissa on hukkavaraa.
Ravinnonsaannillisesti vaikeissa ympäristöissä lintujen on ilmeisesti kannattavinta panostaa noihin strategiaskaalan ääripäihin. Muualla kelpaavat paremmin myös keskikokoiset aivot.
Lue tutkimuksesta lisää englanniksi täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 11-12/2019.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2