Lin­tu­la­jeil­la, jot­ka sin­nit­te­le­vät tal­vet han­kien kes­kel­lä tai elä­vät muu­ten ra­jus­ti vaih­te­le­vis­sa ym­pä­ris­töis­sä, tup­paa ole­maan ruu­miin­ko­koon näh­den joko eri­tyi­sen suu­ret tai eri­tyi­sen pie­net ai­vot. Toi­saal­ta pie­ni­ai­voi­sil­la lin­nuil­la on tyy­pil­li­ses­ti eri­tyi­sen muh­kea ruo­an­su­la­tu­se­li­mis­tö. Näin ker­to­vat yli 2 000:ta lin­tu­la­jia ver­tail­leet yh­dys­val­ta­lai­set tut­ki­jat Na­tu­re Com­mu­ni­ca­ti­ons -leh­des­sä.

Suur­ten ai­vo­jen yl­lä­pi­to vaa­tii pal­jon ener­gi­aa, mut­ta toi­saal­ta äly aut­taa löy­tä­mään han­ka­lat­kin ruo­an­läh­teet. Pie­ni­ai­voi­nen voi puo­les­taan tuh­la­ta ener­gi­aa kook­kaa­seen ja te­hok­kaa­seen ruo­an­su­la­tus­jär­jes­tel­mään, joka hy­väk­syy ra­vin­nok­si mel­kein mitä ta­han­sa, mitä nok­kaan osuu. Li­säk­si suu­ri­ai­voi­set lin­nut sat­saa­vat har­va­lu­kuis­ten poi­kas­ten hy­vään hoi­toon, pie­ni­ai­voi­set run­sai­siin pe­su­ei­siin, jois­sa on huk­ka­va­raa.

Ra­vin­non­saan­nil­li­ses­ti vai­keis­sa ym­pä­ris­töis­sä lin­tu­jen on il­mei­ses­ti kan­nat­ta­vin­ta pa­nos­taa noi­hin stra­te­gi­as­kaa­lan ää­ri­päi­hin. Muu­al­la kel­paa­vat pa­rem­min myös kes­ki­ko­koi­set ai­vot.

Lue tut­ki­muk­ses­ta li­sää eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2019.

Lue myös:

On­ko hä­mä­häk­ki­kam­mo gee­neis­sä?

Käär­me ete­nee myös kie­mur­te­le­mat­ta