Mik­si tut­kit luon­non­va­rais­ten eläin­ten ja kas­vien sa­la­kaup­paa?

Olen ko­toi­sin Ita­li­as­ta, mut­ta kas­voin isä­ni työn ta­kia mo­nis­sa Af­ri­kan mais­sa. En­sim­mäi­set eläi­met, jot­ka näin, oli­vat­kin lei­jo­nia ja nor­su­ja. Eläi­met ovat kui­ten­kin ka­don­neet mo­nis­ta niis­tä pai­kois­ta, jois­sa per­heem­me nii­tä ai­koi­naan näki. Vil­lie­läi­met ovat kieh­to­neet mi­nua ai­na, mut­ta kiin­nos­tuk­se­ni luon­non­suo­je­luun al­koi tuos­ta ha­vain­nos­ta. Lai­ton kaup­pa on yk­si la­jien suu­rim­mis­ta uh­kis­ta. Li­säk­si sii­tä tie­de­tään vie­lä var­sin vä­hän.

Mi­ten sa­la­kaup­pa ja su­ku­puut­to liit­ty­vät toi­siin­sa?

Ih­mi­set vie­vät la­je­ja nii­den luon­non­va­rai­sis­ta ym­pä­ris­töis­tä ja käyt­tä­vät nii­tä ra­vin­nok­si. Eläi­mis­tä ja kas­veis­ta teh­dään lääk­kei­tä ja ko­ris­tei­ta, ja eläi­miä voi­daan pi­tää hä­keis­sä. Tämä kaik­ki uh­kaa luon­non­suo­je­lua. Sa­la­kaup­pa ei myös­kään ole yleen­sä kes­tä­vää. Esi­mer­kik­si eläi­miä ta­pe­taan huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia mää­riä kuin ne tuot­ta­vat jäl­ke­läi­siä. Pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä eläin­ten ja kas­vien mää­rät va­pau­des­sa las­ke­vat sel­lai­sel­le ta­sol­le, et­tä su­ku­puut­to on to­del­li­nen uh­ka. Nor­sut ja sar­vi­kuo­not ovat täs­tä tun­net­tu esi­merk­ki. Af­ri­kan nor­su­po­pu­laa­tio on pie­nen­ty­nyt sa­la­kau­pan ta­kia vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den ai­ka­na kol­man­nek­sen. Sar­vi­kuo­no­ja met­säs­te­tään nii­den sar­ven ta­kia, ja täl­lä het­kel­lä lait­to­mis­ta sar­vis­ta mak­se­taan enem­män kuin kul­las­ta. Hou­ku­tus läh­teä mu­kaan lait­to­maan kaup­paan on siis suu­ri.

Mik­si työs­ken­te­let juu­ri Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa?

Kun muu­tin Suo­meen vuon­na 2012, huo­ma­sin, et­tä niin Hel­sin­gin yli­o­pis­to kuin suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta­kin tar­jo­a­vat eri­no­mai­set mah­dol­li­suu­det tut­ki­muk­sen te­ke­mi­seen. Jää­mi­sen ovat teh­neet mah­dol­li­sek­si Eu­roo­pan tut­ki­mus­neu­vos­ton myön­tä­mä apu­ra­ha sekä äs­ket­täin saa­ma­ni apu­laisp­ro­fes­suu­ri yli­o­pis­ton ge­o­tie­tei­den ja maan­tie­teen lai­tok­sel­la. Ra­ken­nam­me par­hail­laan mo­ni­tie­teis­tä tut­ki­mus­ryh­mää. Työ­tä hel­pot­taa suu­res­ti se, et­tä Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa te­ko­ä­lyn ja kes­tä­vyys­tut­ki­mus on huip­pu­ta­soa.

Mi­ten ai­ot­te tut­kia sa­la­kaup­paa?

Tut­kim­me sa­la­kaup­paa di­gi­taa­lis­ten alus­to­jen avul­la. Sitä on pe­rin­tei­ses­ti käy­ty to­reil­la ja mark­ki­noil­la, mut­ta ny­kyi­sin suu­ri osa tuot­teis­ta myy­dään so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa tai muil­la di­gi­taa­li­sil­la alus­toil­la. Kos­ka sa­la­kau­pan toi­mi­tus­ket­juis­ta tie­de­tään vie­lä vä­hän, näi­den alus­to­jen tut­ki­mi­nen an­taa ai­em­paa pa­rem­mat mah­dol­li­suu­det kau­pan laa­juu­den mää­rit­tä­mi­seen. Ke­rääm­me da­taa pait­si so­si­aa­li­ses­ta me­di­as­ta, myös muil­ta net­ti­a­lus­toil­ta ku­ten net­tiu­u­ti­sis­ta. Täs­sä käy­te­tään hy­väk­si avain­sa­no­ja ja ku­van­tun­nis­tus­ta. Ha­lu­am­me ym­mär­tää, mitä la­je­ja ja tuot­tei­ta di­gi­taa­li­sil­ta alus­toil­ta löy­tyy, mis­tä ne ovat pe­räi­sin ja mi­hin ne ovat mat­kal­la. Ha­lu­am­me myös ym­mär­tää, mik­si ih­mi­set os­ta­vat nii­tä.

Mis­sä vai­hees­sa tut­ki­mus on nyt?

Ra­ken­nam­me da­tan­ke­räysp­ro­ses­se­ja ja ke­rääm­me da­taa. Jat­kos­sa ana­ly­soim­me tie­to­ja ti­las­tol­lis­ten ja ma­te­maat­tis­ten mal­lien avul­la. Jot­ta se on mah­dol­lis­ta, luo­kit­te­lem­me tie­dot eri ka­te­go­ri­oi­hin ku­ten eri eläin- ja kas­vi­la­jei­hin ja tuot­tei­siin. Käy­täm­me hy­väk­si myös paik­ka- ja ai­ka­tie­to­ja, jot­ta saam­me kä­si­tyk­sen sii­tä, mi­ten kaup­pa muut­tuu. Tut­kim­me, mit­kä omi­nai­suu­det ovat eri­tyi­sen ha­lut­tu­ja. Jos ky­sees­sä on vaik­ka­pa lin­tu, ana­ly­soim­me sel­lai­sia seik­ko­ja kuin on­ko se si­ni­nen vai vih­reä, on­ko se lau­la­va lin­tu ja niin edel­leen. Teks­teis­tä tut­kim­me ih­mis­ten tun­tei­ta, esi­mer­kik­si sitä, mis­tä he in­nos­tu­vat ja mi­ten la­jien­suo­je­lu kiin­nos­taa hei­tä. Teem­me myös ky­se­ly­tut­ki­muk­sia ja haas­tat­te­lu­ja, jot­ta ym­mär­räm­me pa­rem­min luon­non­va­rais­ten eläin- ja kas­vi­tuot­tei­den os­ta­jien miel­ty­myk­siä. Kaik­kea tätä te­ke­mään ko­ko­am­me mo­ni­tie­tei­sen ryh­män, jos­sa on asi­an­tun­te­mus­ta te­ko­ä­lys­tä yh­teis­kun­ta­tie­tei­siin ja ta­lous­tie­tei­siin. Kun ryh­mä on koos­sa, sii­nä on kym­men­kun­ta ih­mis­tä useis­ta eri mais­ta.

Mi­ten työ jat­kuu?

Eu­roo­pan tut­ki­mus­neu­vos­ton myön­tä­mä Star­ting Grant -apu­ra­ha on vii­si­vuo­ti­nen. Kos­ka kyse on aka­tee­mi­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta, tär­kein teh­tä­väm­me on li­sä­tä aka­tee­mis­ta ym­mär­rys­tä ai­hees­ta. Se tar­koit­taa tut­ki­mu­sar­tik­ke­lien jul­kai­se­mis­ta ver­tai­sar­vi­oi­duis­sa tie­de­jul­kai­suis­sa. Tar­koi­tuk­se­na on myös esi­tel­lä tut­ki­muk­sen tu­lok­sia kan­sain­vä­li­ses­ti ja teh­dä yh­teis­työ­tä kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen ja eri vi­ra­no­mais­ten kans­sa.

Jos tör­määt­te tut­ki­mus­ta teh­des­sän­ne ri­kol­li­seen toi­min­taan osal­lis­tu­viin ih­mi­siin, ra­por­toit­te­ko heis­tä vi­ra­no­mai­sil­le?

Em­me. Mei­tä si­to­vat tie­to­suo­ja­mää­räyk­set ja tut­ki­mus­työn eet­ti­set oh­jeet, jot­ka vel­voit­ta­vat mei­dät tun­nis­ta­maan ja mi­ni­moi­maan yk­si­tyi­syy­den suo­jaa kos­ke­vat ris­kit. Tar­koi­tuk­se­nam­me on tuot­taa uut­ta tie­toa luon­non­va­rais­ten eläin­ten ja kas­vien lait­to­man kau­pan ra­ken­teis­ta, ei yk­sit­täi­sis­tä ta­pauk­sis­ta. Jär­jes­täm­me kui­ten­kin vi­ra­no­mai­sil­le works­hop-ti­lai­suuk­sia, jois­sa esit­te­lem­me ke­hit­tä­mi­äm­me työ­ka­lu­ja. He voi­vat ot­taa nii­tä ha­lu­tes­saan käyt­töön.

Mitä toi­vot saa­va­si tut­ki­muk­sel­la ai­kaan?

Ta­voit­tee­na on aut­taa la­jien suo­je­lua. Toi­vom­me, et­tä päät­tä­jät ja vi­ra­no­mai­set voi­vat hyö­dyn­tää tu­lok­si­am­me sa­la­kau­pan lo­pet­ta­mi­ses­sa tai ai­na­kin sen te­ke­mi­ses­sä ym­pä­ris­töä sääs­tä­väm­mäk­si. Ha­lu­am­me myös ja­kaa tie­toa ai­hees­ta esi­mer­kik­si kan­sain­vä­li­sis­sä kon­fe­rens­seis­sa.

Kuin­ka ta­val­li­nen ih­mi­nen voi tais­tel­la sa­la­kaup­paa vas­taan?

Kaik­kien pi­täi­si ol­la tie­toi­sia täs­tä on­gel­mas­ta. Lem­mik­kie­läin­kau­pas­sa voi ky­syä eläin­ten al­ku­pe­räs­tä ja var­mis­taa, et­tä eläi­met ovat pe­räi­sin lail­li­sis­ta läh­teis­tä. Voi lah­joit­taa ra­haa jär­jes­töil­le, jot­ka tu­ke­vat luon­non­suo­je­lua ja tais­te­le­vat sa­la­kaup­paa vas­taan. Mat­koil­la voi ol­la os­ta­mat­ta tuot­tei­ta, joil­la ei ole al­ku­pe­rä­to­dis­tus­ta tai jot­ka ovat muu­ten epäi­lyt­tä­viä. Sama pä­tee so­si­aa­li­seen me­di­aan: jos näet jo­tain epäi­lyt­tä­vää, il­moi­ta sii­tä. Toi­saal­ta, älä jaa ha­vain­to­ja­si uha­na­lai­sis­ta, ke­räi­li­jöi­tä kiin­nos­ta­vis­ta la­jeis­ta ai­na­kaan yk­si­tyis­koh­tais­ten paik­ka­tie­to­jen kans­sa.

Mitä eläin­ten sa­la­kau­pas­ta ei usein tie­de­tä?

Lai­ton­ta kaup­paa käy­dään joka päi­vä tu­han­sil­la la­jeil­la. Asia ei kos­ke­ta vain nor­su­ja, sar­vi­kuo­no­ja, lei­jo­nia ja tii­ke­rei­tä. It­se asi­as­sa sa­la­kau­pas­sa liik­kuu eni­ten or­ki­de­o­ja ja eri­lai­sia puu­la­je­ja ku­ten ruu­su­puu­ta, ee­ben­puu­ta ja ma­hon­kia. Luon­non­suo­je­luun liit­tyy pie­ni ima­go-on­gel­ma – kaik­ki ha­lu­a­vat suo­jel­la suu­ria eläi­miä, ei­vät niin­kään vä­hem­män tun­net­tu­ja la­je­ja.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 10/2019.

Lue myös:

Ar­mot­to­man sa­van­nin lap­set

Va­lo­ku­vaa­jan pa­luu sa­de­met­sään