Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.

Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.

Hanna Linnakko

Anu Piip­po

7.11.2019

Kymmenen kysymystä eläinten salakaupasta

Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa on siirtynyt toreilta digitaaliseen maailmaan. Enrico Di Minin työryhmineen kehittää nyt uusia keinoja, joiden avulla salakauppaa päästään tutkimaan.

Mik­si tut­kit luon­non­va­rais­ten eläin­ten ja kas­vien sa­la­kaup­paa?

Olen ko­toi­sin Ita­li­as­ta, mut­ta kas­voin isä­ni työn ta­kia mo­nis­sa Af­ri­kan mais­sa. En­sim­mäi­set eläi­met, jot­ka näin, oli­vat­kin lei­jo­nia ja nor­su­ja. Eläi­met ovat kui­ten­kin ka­don­neet mo­nis­ta niis­tä pai­kois­ta, jois­sa per­heem­me nii­tä ai­koi­naan näki. Vil­lie­läi­met ovat kieh­to­neet mi­nua ai­na, mut­ta kiin­nos­tuk­se­ni luon­non­suo­je­luun al­koi tuos­ta ha­vain­nos­ta. Lai­ton kaup­pa on yk­si la­jien suu­rim­mis­ta uh­kis­ta. Li­säk­si sii­tä tie­de­tään vie­lä var­sin vä­hän.

Mi­ten sa­la­kaup­pa ja su­ku­puut­to liit­ty­vät toi­siin­sa?

Ih­mi­set vie­vät la­je­ja nii­den luon­non­va­rai­sis­ta ym­pä­ris­töis­tä ja käyt­tä­vät nii­tä ra­vin­nok­si. Eläi­mis­tä ja kas­veis­ta teh­dään lääk­kei­tä ja ko­ris­tei­ta, ja eläi­miä voi­daan pi­tää hä­keis­sä. Tämä kaik­ki uh­kaa luon­non­suo­je­lua. Sa­la­kaup­pa ei myös­kään ole yleen­sä kes­tä­vää. Esi­mer­kik­si eläi­miä ta­pe­taan huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia mää­riä kuin ne tuot­ta­vat jäl­ke­läi­siä. Pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä eläin­ten ja kas­vien mää­rät va­pau­des­sa las­ke­vat sel­lai­sel­le ta­sol­le, et­tä su­ku­puut­to on to­del­li­nen uh­ka. Nor­sut ja sar­vi­kuo­not ovat täs­tä tun­net­tu esi­merk­ki. Af­ri­kan nor­su­po­pu­laa­tio on pie­nen­ty­nyt sa­la­kau­pan ta­kia vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den ai­ka­na kol­man­nek­sen. Sar­vi­kuo­no­ja met­säs­te­tään nii­den sar­ven ta­kia, ja täl­lä het­kel­lä lait­to­mis­ta sar­vis­ta mak­se­taan enem­män kuin kul­las­ta. Hou­ku­tus läh­teä mu­kaan lait­to­maan kaup­paan on siis suu­ri.

Mik­si työs­ken­te­let juu­ri Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa?

Kun muu­tin Suo­meen vuon­na 2012, huo­ma­sin, et­tä niin Hel­sin­gin yli­o­pis­to kuin suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta­kin tar­jo­a­vat eri­no­mai­set mah­dol­li­suu­det tut­ki­muk­sen te­ke­mi­seen. Jää­mi­sen ovat teh­neet mah­dol­li­sek­si Eu­roo­pan tut­ki­mus­neu­vos­ton myön­tä­mä apu­ra­ha sekä äs­ket­täin saa­ma­ni apu­laisp­ro­fes­suu­ri yli­o­pis­ton ge­o­tie­tei­den ja maan­tie­teen lai­tok­sel­la. Ra­ken­nam­me par­hail­laan mo­ni­tie­teis­tä tut­ki­mus­ryh­mää. Työ­tä hel­pot­taa suu­res­ti se, et­tä Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa te­ko­ä­lyn ja kes­tä­vyys­tut­ki­mus on huip­pu­ta­soa.

Mi­ten ai­ot­te tut­kia sa­la­kaup­paa?

Tut­kim­me sa­la­kaup­paa di­gi­taa­lis­ten alus­to­jen avul­la. Sitä on pe­rin­tei­ses­ti käy­ty to­reil­la ja mark­ki­noil­la, mut­ta ny­kyi­sin suu­ri osa tuot­teis­ta myy­dään so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa tai muil­la di­gi­taa­li­sil­la alus­toil­la. Kos­ka sa­la­kau­pan toi­mi­tus­ket­juis­ta tie­de­tään vie­lä vä­hän, näi­den alus­to­jen tut­ki­mi­nen an­taa ai­em­paa pa­rem­mat mah­dol­li­suu­det kau­pan laa­juu­den mää­rit­tä­mi­seen. Ke­rääm­me da­taa pait­si so­si­aa­li­ses­ta me­di­as­ta, myös muil­ta net­ti­a­lus­toil­ta ku­ten net­tiu­u­ti­sis­ta. Täs­sä käy­te­tään hy­väk­si avain­sa­no­ja ja ku­van­tun­nis­tus­ta. Ha­lu­am­me ym­mär­tää, mitä la­je­ja ja tuot­tei­ta di­gi­taa­li­sil­ta alus­toil­ta löy­tyy, mis­tä ne ovat pe­räi­sin ja mi­hin ne ovat mat­kal­la. Ha­lu­am­me myös ym­mär­tää, mik­si ih­mi­set os­ta­vat nii­tä.

Mis­sä vai­hees­sa tut­ki­mus on nyt?

Ra­ken­nam­me da­tan­ke­räysp­ro­ses­se­ja ja ke­rääm­me da­taa. Jat­kos­sa ana­ly­soim­me tie­to­ja ti­las­tol­lis­ten ja ma­te­maat­tis­ten mal­lien avul­la. Jot­ta se on mah­dol­lis­ta, luo­kit­te­lem­me tie­dot eri ka­te­go­ri­oi­hin ku­ten eri eläin- ja kas­vi­la­jei­hin ja tuot­tei­siin. Käy­täm­me hy­väk­si myös paik­ka- ja ai­ka­tie­to­ja, jot­ta saam­me kä­si­tyk­sen sii­tä, mi­ten kaup­pa muut­tuu. Tut­kim­me, mit­kä omi­nai­suu­det ovat eri­tyi­sen ha­lut­tu­ja. Jos ky­sees­sä on vaik­ka­pa lin­tu, ana­ly­soim­me sel­lai­sia seik­ko­ja kuin on­ko se si­ni­nen vai vih­reä, on­ko se lau­la­va lin­tu ja niin edel­leen. Teks­teis­tä tut­kim­me ih­mis­ten tun­tei­ta, esi­mer­kik­si sitä, mis­tä he in­nos­tu­vat ja mi­ten la­jien­suo­je­lu kiin­nos­taa hei­tä. Teem­me myös ky­se­ly­tut­ki­muk­sia ja haas­tat­te­lu­ja, jot­ta ym­mär­räm­me pa­rem­min luon­non­va­rais­ten eläin- ja kas­vi­tuot­tei­den os­ta­jien miel­ty­myk­siä. Kaik­kea tätä te­ke­mään ko­ko­am­me mo­ni­tie­tei­sen ryh­män, jos­sa on asi­an­tun­te­mus­ta te­ko­ä­lys­tä yh­teis­kun­ta­tie­tei­siin ja ta­lous­tie­tei­siin. Kun ryh­mä on koos­sa, sii­nä on kym­men­kun­ta ih­mis­tä useis­ta eri mais­ta.

Mi­ten työ jat­kuu?

Eu­roo­pan tut­ki­mus­neu­vos­ton myön­tä­mä Star­ting Grant -apu­ra­ha on vii­si­vuo­ti­nen. Kos­ka kyse on aka­tee­mi­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta, tär­kein teh­tä­väm­me on li­sä­tä aka­tee­mis­ta ym­mär­rys­tä ai­hees­ta. Se tar­koit­taa tut­ki­mu­sar­tik­ke­lien jul­kai­se­mis­ta ver­tai­sar­vi­oi­duis­sa tie­de­jul­kai­suis­sa. Tar­koi­tuk­se­na on myös esi­tel­lä tut­ki­muk­sen tu­lok­sia kan­sain­vä­li­ses­ti ja teh­dä yh­teis­työ­tä kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen ja eri vi­ra­no­mais­ten kans­sa.

Jos tör­määt­te tut­ki­mus­ta teh­des­sän­ne ri­kol­li­seen toi­min­taan osal­lis­tu­viin ih­mi­siin, ra­por­toit­te­ko heis­tä vi­ra­no­mai­sil­le?

Em­me. Mei­tä si­to­vat tie­to­suo­ja­mää­räyk­set ja tut­ki­mus­työn eet­ti­set oh­jeet, jot­ka vel­voit­ta­vat mei­dät tun­nis­ta­maan ja mi­ni­moi­maan yk­si­tyi­syy­den suo­jaa kos­ke­vat ris­kit. Tar­koi­tuk­se­nam­me on tuot­taa uut­ta tie­toa luon­non­va­rais­ten eläin­ten ja kas­vien lait­to­man kau­pan ra­ken­teis­ta, ei yk­sit­täi­sis­tä ta­pauk­sis­ta. Jär­jes­täm­me kui­ten­kin vi­ra­no­mai­sil­le works­hop-ti­lai­suuk­sia, jois­sa esit­te­lem­me ke­hit­tä­mi­äm­me työ­ka­lu­ja. He voi­vat ot­taa nii­tä ha­lu­tes­saan käyt­töön.

Mitä toi­vot saa­va­si tut­ki­muk­sel­la ai­kaan?

Ta­voit­tee­na on aut­taa la­jien suo­je­lua. Toi­vom­me, et­tä päät­tä­jät ja vi­ra­no­mai­set voi­vat hyö­dyn­tää tu­lok­si­am­me sa­la­kau­pan lo­pet­ta­mi­ses­sa tai ai­na­kin sen te­ke­mi­ses­sä ym­pä­ris­töä sääs­tä­väm­mäk­si. Ha­lu­am­me myös ja­kaa tie­toa ai­hees­ta esi­mer­kik­si kan­sain­vä­li­sis­sä kon­fe­rens­seis­sa.

Kuin­ka ta­val­li­nen ih­mi­nen voi tais­tel­la sa­la­kaup­paa vas­taan?

Kaik­kien pi­täi­si ol­la tie­toi­sia täs­tä on­gel­mas­ta. Lem­mik­kie­läin­kau­pas­sa voi ky­syä eläin­ten al­ku­pe­räs­tä ja var­mis­taa, et­tä eläi­met ovat pe­räi­sin lail­li­sis­ta läh­teis­tä. Voi lah­joit­taa ra­haa jär­jes­töil­le, jot­ka tu­ke­vat luon­non­suo­je­lua ja tais­te­le­vat sa­la­kaup­paa vas­taan. Mat­koil­la voi ol­la os­ta­mat­ta tuot­tei­ta, joil­la ei ole al­ku­pe­rä­to­dis­tus­ta tai jot­ka ovat muu­ten epäi­lyt­tä­viä. Sama pä­tee so­si­aa­li­seen me­di­aan: jos näet jo­tain epäi­lyt­tä­vää, il­moi­ta sii­tä. Toi­saal­ta, älä jaa ha­vain­to­ja­si uha­na­lai­sis­ta, ke­räi­li­jöi­tä kiin­nos­ta­vis­ta la­jeis­ta ai­na­kaan yk­si­tyis­koh­tais­ten paik­ka­tie­to­jen kans­sa.

Mitä eläin­ten sa­la­kau­pas­ta ei usein tie­de­tä?

Lai­ton­ta kaup­paa käy­dään joka päi­vä tu­han­sil­la la­jeil­la. Asia ei kos­ke­ta vain nor­su­ja, sar­vi­kuo­no­ja, lei­jo­nia ja tii­ke­rei­tä. It­se asi­as­sa sa­la­kau­pas­sa liik­kuu eni­ten or­ki­de­o­ja ja eri­lai­sia puu­la­je­ja ku­ten ruu­su­puu­ta, ee­ben­puu­ta ja ma­hon­kia. Luon­non­suo­je­luun liit­tyy pie­ni ima­go-on­gel­ma – kaik­ki ha­lu­a­vat suo­jel­la suu­ria eläi­miä, ei­vät niin­kään vä­hem­män tun­net­tu­ja la­je­ja.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 10/2019.

Lue myös:

Ar­mot­to­man sa­van­nin lap­set

Va­lo­ku­vaa­jan pa­luu sa­de­met­sään

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2