Enrico Di Minin kuvattiin juttua varten Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa.
Hanna Linnakko
Anu Piippo
Miksi tutkit luonnonvaraisten eläinten ja kasvien salakauppaa?
Olen kotoisin Italiasta, mutta kasvoin isäni työn takia monissa Afrikan maissa. Ensimmäiset eläimet, jotka näin, olivatkin leijonia ja norsuja. Eläimet ovat kuitenkin kadonneet monista niistä paikoista, joissa perheemme niitä aikoinaan näki. Villieläimet ovat kiehtoneet minua aina, mutta kiinnostukseni luonnonsuojeluun alkoi tuosta havainnosta. Laiton kauppa on yksi lajien suurimmista uhkista. Lisäksi siitä tiedetään vielä varsin vähän.
Miten salakauppa ja sukupuutto liittyvät toisiinsa?
Ihmiset vievät lajeja niiden luonnonvaraisista ympäristöistä ja käyttävät niitä ravinnoksi. Eläimistä ja kasveista tehdään lääkkeitä ja koristeita, ja eläimiä voidaan pitää häkeissä. Tämä kaikki uhkaa luonnonsuojelua. Salakauppa ei myöskään ole yleensä kestävää. Esimerkiksi eläimiä tapetaan huomattavasti suurempia määriä kuin ne tuottavat jälkeläisiä. Pitkällä aikavälillä eläinten ja kasvien määrät vapaudessa laskevat sellaiselle tasolle, että sukupuutto on todellinen uhka. Norsut ja sarvikuonot ovat tästä tunnettu esimerkki. Afrikan norsupopulaatio on pienentynyt salakaupan takia viimeisen kymmenen vuoden aikana kolmanneksen. Sarvikuonoja metsästetään niiden sarven takia, ja tällä hetkellä laittomista sarvista maksetaan enemmän kuin kullasta. Houkutus lähteä mukaan laittomaan kauppaan on siis suuri.
Miksi työskentelet juuri Helsingin yliopistossa?
Kun muutin Suomeen vuonna 2012, huomasin, että niin Helsingin yliopisto kuin suomalainen yhteiskuntakin tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet tutkimuksen tekemiseen. Jäämisen ovat tehneet mahdolliseksi Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä apuraha sekä äskettäin saamani apulaisprofessuuri yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella. Rakennamme parhaillaan monitieteistä tutkimusryhmää. Työtä helpottaa suuresti se, että Helsingin yliopistossa tekoälyn ja kestävyystutkimus on huipputasoa.
Miten aiotte tutkia salakauppaa?
Tutkimme salakauppaa digitaalisten alustojen avulla. Sitä on perinteisesti käyty toreilla ja markkinoilla, mutta nykyisin suuri osa tuotteista myydään sosiaalisessa mediassa tai muilla digitaalisilla alustoilla. Koska salakaupan toimitusketjuista tiedetään vielä vähän, näiden alustojen tutkiminen antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet kaupan laajuuden määrittämiseen. Keräämme dataa paitsi sosiaalisesta mediasta, myös muilta nettialustoilta kuten nettiuutisista. Tässä käytetään hyväksi avainsanoja ja kuvantunnistusta. Haluamme ymmärtää, mitä lajeja ja tuotteita digitaalisilta alustoilta löytyy, mistä ne ovat peräisin ja mihin ne ovat matkalla. Haluamme myös ymmärtää, miksi ihmiset ostavat niitä.
Missä vaiheessa tutkimus on nyt?
Rakennamme datankeräysprosesseja ja keräämme dataa. Jatkossa analysoimme tietoja tilastollisten ja matemaattisten mallien avulla. Jotta se on mahdollista, luokittelemme tiedot eri kategorioihin kuten eri eläin- ja kasvilajeihin ja tuotteisiin. Käytämme hyväksi myös paikka- ja aikatietoja, jotta saamme käsityksen siitä, miten kauppa muuttuu. Tutkimme, mitkä ominaisuudet ovat erityisen haluttuja. Jos kyseessä on vaikkapa lintu, analysoimme sellaisia seikkoja kuin onko se sininen vai vihreä, onko se laulava lintu ja niin edelleen. Teksteistä tutkimme ihmisten tunteita, esimerkiksi sitä, mistä he innostuvat ja miten lajiensuojelu kiinnostaa heitä. Teemme myös kyselytutkimuksia ja haastatteluja, jotta ymmärrämme paremmin luonnonvaraisten eläin- ja kasvituotteiden ostajien mieltymyksiä. Kaikkea tätä tekemään kokoamme monitieteisen ryhmän, jossa on asiantuntemusta tekoälystä yhteiskuntatieteisiin ja taloustieteisiin. Kun ryhmä on koossa, siinä on kymmenkunta ihmistä useista eri maista.
Miten työ jatkuu?
Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä Starting Grant -apuraha on viisivuotinen. Koska kyse on akateemisesta tutkimuksesta, tärkein tehtävämme on lisätä akateemista ymmärrystä aiheesta. Se tarkoittaa tutkimusartikkelien julkaisemista vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa. Tarkoituksena on myös esitellä tutkimuksen tuloksia kansainvälisesti ja tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja eri viranomaisten kanssa.
Jos törmäätte tutkimusta tehdessänne rikolliseen toimintaan osallistuviin ihmisiin, raportoitteko heistä viranomaisille?
Emme. Meitä sitovat tietosuojamääräykset ja tutkimustyön eettiset ohjeet, jotka velvoittavat meidät tunnistamaan ja minimoimaan yksityisyyden suojaa koskevat riskit. Tarkoituksenamme on tuottaa uutta tietoa luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan rakenteista, ei yksittäisistä tapauksista. Järjestämme kuitenkin viranomaisille workshop-tilaisuuksia, joissa esittelemme kehittämiämme työkaluja. He voivat ottaa niitä halutessaan käyttöön.
Mitä toivot saavasi tutkimuksella aikaan?
Tavoitteena on auttaa lajien suojelua. Toivomme, että päättäjät ja viranomaiset voivat hyödyntää tuloksiamme salakaupan lopettamisessa tai ainakin sen tekemisessä ympäristöä säästävämmäksi. Haluamme myös jakaa tietoa aiheesta esimerkiksi kansainvälisissä konferensseissa.
Kuinka tavallinen ihminen voi taistella salakauppaa vastaan?
Kaikkien pitäisi olla tietoisia tästä ongelmasta. Lemmikkieläinkaupassa voi kysyä eläinten alkuperästä ja varmistaa, että eläimet ovat peräisin laillisista lähteistä. Voi lahjoittaa rahaa järjestöille, jotka tukevat luonnonsuojelua ja taistelevat salakauppaa vastaan. Matkoilla voi olla ostamatta tuotteita, joilla ei ole alkuperätodistusta tai jotka ovat muuten epäilyttäviä. Sama pätee sosiaaliseen mediaan: jos näet jotain epäilyttävää, ilmoita siitä. Toisaalta, älä jaa havaintojasi uhanalaisista, keräilijöitä kiinnostavista lajeista ainakaan yksityiskohtaisten paikkatietojen kanssa.
Mitä eläinten salakaupasta ei usein tiedetä?
Laitonta kauppaa käydään joka päivä tuhansilla lajeilla. Asia ei kosketa vain norsuja, sarvikuonoja, leijonia ja tiikereitä. Itse asiassa salakaupassa liikkuu eniten orkideoja ja erilaisia puulajeja kuten ruusupuuta, eebenpuuta ja mahonkia. Luonnonsuojeluun liittyy pieni imago-ongelma – kaikki haluavat suojella suuria eläimiä, eivät niinkään vähemmän tunnettuja lajeja.
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 10/2019.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2