Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Jari Liski kuvattiin kaupungin omistamalla Haltialan tilalla Pohjois-Helsingissä.

Jari Liski kuvattiin kaupungin omistamalla Haltialan tilalla Pohjois-Helsingissä.

Hanna Linnakko

Anu Piip­po

27.8.2019

Kymmenen kysymystä maaperästä ja ilmastonmuutoksesta

Maaperän ja ilmastonmuutoksen välistä yhteyttä tunnetaan vielä heikosti. Miten ne liittyvät toisiinsa ja voiko maaperän avulla hillitä ilmastonmuutosta? Tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Mi­ten maa­pe­rä liit­tyy il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­seen?

Maa­pe­rään on va­ras­toi­tu­nut val­ta­vas­ti il­ma­ke­häs­tä läh­töi­sin ole­vaa hiil­tä. Kas­vit ot­ta­vat hii­li­di­ok­si­dia il­ma­ke­häs­tä yh­teyt­tä­es­sään ja hii­li pää­tyy maa­pe­rään kas­vien jään­teis­sä. Maa­pe­räs­sä on hiil­tä noin kak­si ker­taa niin pal­jon kuin il­ma­ke­häs­sä ja kol­mes­ta vii­teen ker­taa niin pal­jon kuin kas­vil­li­suu­des­sa. Maa­pe­rän hii­li­mää­rän li­sään­ty­mi­nen vuo­sit­tain puo­lel­la pro­sen­til­la riit­täi­si pois­ta­maan il­ma­ke­häs­tä ny­kyi­set fos­sii­li­sen hii­len pääs­töt.

Mik­si maa­pe­rän osuus asi­as­sa on nous­sut esil­le vas­ta vii­me ai­koi­na?

Maa­pe­rän hii­len tut­ki­mi­nen ja mit­taa­mi­nen on vai­ke­am­paa kuin esi­mer­kik­si kas­vil­li­suu­den. Sen vuok­si maa­pe­räs­sä ole­vas­ta hii­les­tä tie­de­tään vä­hem­män kuin kas­vil­li­suu­des­ta. Nyt on kui­ten­kin alet­tu tie­dos­taa tä­män vai­ke­as­ti tut­kit­ta­van mut­ta il­mas­ton­muu­tok­sen kan­nal­ta oleel­li­sen hii­li­va­ras­ton suu­ri mer­ki­tys.

On­ko hiil­tä kaik­ki­al­la maa­pe­räs­sä yh­tä pal­jon?

Maa­pe­rän hii­li­va­ras­to on suu­ri kai­kis­sa eko­sys­tee­meis­sä. Eri­tyi­sen pal­jon hiil­tä on soi­den tur­pees­sa ja iki­rou­ta­mais­sa. Il­mas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na näis­tä mais­ta voi va­pau­tua hiil­tä il­ma­ke­hään me­taa­ni­na, joka on 20 ker­taa voi­mak­kaam­pi il­mas­toa läm­mit­tä­vä kas­vi­huo­ne­kaa­su kuin hii­li­di­ok­si­di.

Mitä ovat tur­ve­pel­lot ja mi­ten ne liit­ty­vät asi­aan?

Tur­ve­pel­to on vil­je­ly­käyt­töön rai­vat­tu suo. Tur­ve­pel­lois­ta pu­hu­taan Suo­mes­sa pal­jon, kos­ka niis­tä ai­heu­tuu mer­kit­tä­viä kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä il­ma­ke­hään. Nämä pääs­töt ovat noin 15 pro­sent­tia Suo­men vuo­tui­sis­ta pääs­töis­tä ja suu­rem­mat kuin esi­mer­kik­si hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen pääs­töt.

En­tä maa­ta­lous ja maa­pe­rän muok­kaa­mi­nen sii­nä?

Maa­pe­rän muok­kaa­mi­nen rik­koo maa­pe­rän ra­ken­net­ta, joka suo­jaa maa­pe­rän hii­liyh­dis­tei­tä ha­jo­a­mi­sel­ta. Tä­män vuok­si eten­kin voi­mak­kaal­la maan­muok­kauk­sel­la on maa­pe­rän hii­li­va­ras­toa pie­nen­tä­vä vai­ku­tus. Toi­saal­ta maa­ta on muo­kat­ta­va kas­vien kas­vun mah­dol­lis­ta­mi­sek­si, mut­ta maa­pe­rän hii­li­va­ras­ton suo­je­le­mi­sek­si ja kas­vat­ta­mi­sek­si se oli­si teh­tä­vä mah­dol­li­sim­man ke­vy­es­ti ja har­voin.

Suo­mes­sa on pal­jon met­siä, yli 70 pro­sent­tia maa­pin­ta-alas­ta. Mi­ten met­sien al­la ole­va maa­pe­rä vai­kut­taa il­mas­ton­muu­tok­seen?

Suu­rin osa met­sien hii­les­tä ei ole puus­sa, vaan maas­sa. Tur­ve­mai­den met­sis­sä tur­peen hii­li­mää­rä on usein mo­nin­ker­tai­nen puus­toon ver­rat­tu­na. Ki­ven­näis­mail­la kas­va­vis­sa met­sis­sä maa­pe­rän hii­li­mää­rä on meil­lä ny­ky­ään kes­ki­mää­rin kak­sin­ker­tai­nen puus­ton hii­li­mää­rään ver­rat­tu­na. Suo­mes­sa met­sien hii­li­va­ras­tot kas­va­vat, ja met­sät toi­mi­vat hii­li­nie­lui­na. Ki­ven­näis­mail­la kas­va­vis­sa met­sis­sä maa­pe­rän hii­li­nie­lu on ol­lut vii­me vuo­si­na lä­hes yh­tä suu­ri kuin puus­ton hii­li­nie­lu.

Mikä mer­ki­tys il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­näs­sä on kas­vil­li­suu­del­la, ku­ten met­sil­lä?

Kas­vil­li­suus on maa­pe­rän ohel­la met­sien, pel­to­jen ja kaik­kien mui­den maa­e­ko­sys­tee­mien toi­nen suu­ri hii­li­va­ras­to. Kas­vil­li­suus on tär­keä myös maa­pe­rän hii­li­va­ras­ton sää­te­li­jä­nä, kos­ka kaik­ki elo­pe­räi­nen hii­li maa­pe­räs­sä on pe­räi­sin kas­vil­li­suu­des­ta ja alun pe­rin kas­vil­li­suu­den il­ma­ke­häs­tä si­to­maa.

Mi­hin tut­ki­mus­ryh­mä­si sy­ven­tyy juu­ri nyt?

Tut­kim­me maa­pe­rän hii­len­si­don­taa ja -va­ras­toin­tia mo­nes­ta nä­kö­kul­mas­ta: mi­ten maa­pe­rän hii­len­si­don­nan pro­ses­sit toi­mi­vat, mil­lai­set vil­je­ly­ta­vat ede­saut­ta­vat hiil­tä si­to­via pro­ses­se­ja, mi­ten nämä vil­je­ly­ta­vat voi­daan ot­taa osak­si maa­ti­lo­jen ar­kea, mi­ten hii­len si­tou­tu­mi­nen ja va­ras­toi­tu­mi­nen maa­pe­rään voi­daan to­den­taa ja mi­ten si­dot­tua hiil­tä voi­daan käyt­tää hy­väk­si il­mas­to­po­li­tii­kas­sa, tuot­tei­den hii­li­ja­lan­jäl­jes­sä ja ke­hit­ty­vil­lä hii­li­mark­ki­noil­la. Teem­me tut­ki­mus­pel­loil­lam­me eri­lai­sia ko­kei­ta ja mit­tauk­sia sekä ke­rääm­me maa- ja kas­vi­näyt­tei­tä la­bo­ra­to­ri­oa­na­lyy­se­jä var­ten. Sa­maan ai­kaan ke­hi­täm­me hii­len­si­don­nan las­ken­taa ja mal­li­tus­ta. Ta­voit­tee­na on luo­da mit­tauk­sia ja las­ken­taa yh­dis­tä­vä jär­jes­tel­mä hii­len­si­don­nan to­den­ta­mi­sek­si.

Mi­ten ker­ty­vää tut­ki­mus­tie­toa voi hyö­dyn­tää?

Teem­me kan­sain­vä­li­sen ta­son tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­työ­tä, jon­ka tu­lok­sia jul­kai­sem­me tie­teel­li­sis­sä jul­kai­su­sar­jois­sa. Tu­lok­sia käy­te­tään myös kan­sal­li­sis­sa kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­tö­jen ja hii­li­nie­lu­jen las­ken­ta­jär­jes­tel­mis­sä eri mais­sa. Tu­le­vai­suu­des­sa nii­tä käy­te­tään yk­sit­täis­ten toi­mi­joi­den ku­ten maa­ti­lo­jen hii­li­las­ken­nas­sa. Tie­toa si­do­tuis­ta ja va­ras­toi­duis­ta hii­liyk­si­köis­tä tar­vi­taan po­liit­ti­ses­sa pää­tök­sen­te­os­sa sekä yri­tys­ten il­mas­to­työs­sä esi­mer­kik­si tuot­tei­den hii­li­ja­lan­jäl­kien las­ken­nas­sa tai hii­li­mark­ki­noi­den kaup­pa­ta­va­ran las­ken­nas­sa.

Mitä maa­pe­rän ja il­mas­ton­muu­tok­sen vä­li­seen yh­tey­teen liit­ty­vää pi­täi­si tut­kia li­sää?

Tär­key­teen­sä suh­teu­tet­tu­na maa­pe­rä on eh­kä il­mas­to­jär­jes­tel­män hei­koi­ten tun­net­tu osa. Ai­van kes­keis­tä tie­toa puut­tuu met­sien ja pel­to­jen kä­sit­te­lyn sekä il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sis­ta maa­pe­rän hii­li­va­roi­hin. Tie­däm­me, et­tä nämä asi­at on ku­vat­tu puut­teel­li­ses­ti il­mas­to­muu­tok­sen ete­ne­mi­sen ar­vi­oin­tiin käy­tet­tä­vis­sä mal­leis­sa. Pro­ses­sit ja vai­ku­tuk­set on tun­net­ta­va ny­kyis­tä pa­rem­min, jot­ta ne osa­taan ku­va­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la ta­val­la il­mas­to­mal­lei­hin.  

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 7/2019.

Lue myös:

Seit­se­män ky­sy­mys­tä au­rin­ko­ken­nois­ta

Kym­me­nen ky­sy­mys­tä pro­pa­gan­das­ta

Suosittelemme

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2