Mi­ten maa­pe­rä liit­tyy il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­seen?

Maa­pe­rään on va­ras­toi­tu­nut val­ta­vas­ti il­ma­ke­häs­tä läh­töi­sin ole­vaa hiil­tä. Kas­vit ot­ta­vat hii­li­di­ok­si­dia il­ma­ke­häs­tä yh­teyt­tä­es­sään ja hii­li pää­tyy maa­pe­rään kas­vien jään­teis­sä. Maa­pe­räs­sä on hiil­tä noin kak­si ker­taa niin pal­jon kuin il­ma­ke­häs­sä ja kol­mes­ta vii­teen ker­taa niin pal­jon kuin kas­vil­li­suu­des­sa. Maa­pe­rän hii­li­mää­rän li­sään­ty­mi­nen vuo­sit­tain puo­lel­la pro­sen­til­la riit­täi­si pois­ta­maan il­ma­ke­häs­tä ny­kyi­set fos­sii­li­sen hii­len pääs­töt.

Mik­si maa­pe­rän osuus asi­as­sa on nous­sut esil­le vas­ta vii­me ai­koi­na?

Maa­pe­rän hii­len tut­ki­mi­nen ja mit­taa­mi­nen on vai­ke­am­paa kuin esi­mer­kik­si kas­vil­li­suu­den. Sen vuok­si maa­pe­räs­sä ole­vas­ta hii­les­tä tie­de­tään vä­hem­män kuin kas­vil­li­suu­des­ta. Nyt on kui­ten­kin alet­tu tie­dos­taa tä­män vai­ke­as­ti tut­kit­ta­van mut­ta il­mas­ton­muu­tok­sen kan­nal­ta oleel­li­sen hii­li­va­ras­ton suu­ri mer­ki­tys.

On­ko hiil­tä kaik­ki­al­la maa­pe­räs­sä yh­tä pal­jon?

Maa­pe­rän hii­li­va­ras­to on suu­ri kai­kis­sa eko­sys­tee­meis­sä. Eri­tyi­sen pal­jon hiil­tä on soi­den tur­pees­sa ja iki­rou­ta­mais­sa. Il­mas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na näis­tä mais­ta voi va­pau­tua hiil­tä il­ma­ke­hään me­taa­ni­na, joka on 20 ker­taa voi­mak­kaam­pi il­mas­toa läm­mit­tä­vä kas­vi­huo­ne­kaa­su kuin hii­li­di­ok­si­di.

Mitä ovat tur­ve­pel­lot ja mi­ten ne liit­ty­vät asi­aan?

Tur­ve­pel­to on vil­je­ly­käyt­töön rai­vat­tu suo. Tur­ve­pel­lois­ta pu­hu­taan Suo­mes­sa pal­jon, kos­ka niis­tä ai­heu­tuu mer­kit­tä­viä kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä il­ma­ke­hään. Nämä pääs­töt ovat noin 15 pro­sent­tia Suo­men vuo­tui­sis­ta pääs­töis­tä ja suu­rem­mat kuin esi­mer­kik­si hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen pääs­töt.

En­tä maa­ta­lous ja maa­pe­rän muok­kaa­mi­nen sii­nä?

Maa­pe­rän muok­kaa­mi­nen rik­koo maa­pe­rän ra­ken­net­ta, joka suo­jaa maa­pe­rän hii­liyh­dis­tei­tä ha­jo­a­mi­sel­ta. Tä­män vuok­si eten­kin voi­mak­kaal­la maan­muok­kauk­sel­la on maa­pe­rän hii­li­va­ras­toa pie­nen­tä­vä vai­ku­tus. Toi­saal­ta maa­ta on muo­kat­ta­va kas­vien kas­vun mah­dol­lis­ta­mi­sek­si, mut­ta maa­pe­rän hii­li­va­ras­ton suo­je­le­mi­sek­si ja kas­vat­ta­mi­sek­si se oli­si teh­tä­vä mah­dol­li­sim­man ke­vy­es­ti ja har­voin.

Suo­mes­sa on pal­jon met­siä, yli 70 pro­sent­tia maa­pin­ta-alas­ta. Mi­ten met­sien al­la ole­va maa­pe­rä vai­kut­taa il­mas­ton­muu­tok­seen?

Suu­rin osa met­sien hii­les­tä ei ole puus­sa, vaan maas­sa. Tur­ve­mai­den met­sis­sä tur­peen hii­li­mää­rä on usein mo­nin­ker­tai­nen puus­toon ver­rat­tu­na. Ki­ven­näis­mail­la kas­va­vis­sa met­sis­sä maa­pe­rän hii­li­mää­rä on meil­lä ny­ky­ään kes­ki­mää­rin kak­sin­ker­tai­nen puus­ton hii­li­mää­rään ver­rat­tu­na. Suo­mes­sa met­sien hii­li­va­ras­tot kas­va­vat, ja met­sät toi­mi­vat hii­li­nie­lui­na. Ki­ven­näis­mail­la kas­va­vis­sa met­sis­sä maa­pe­rän hii­li­nie­lu on ol­lut vii­me vuo­si­na lä­hes yh­tä suu­ri kuin puus­ton hii­li­nie­lu.

Mikä mer­ki­tys il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­näs­sä on kas­vil­li­suu­del­la, ku­ten met­sil­lä?

Kas­vil­li­suus on maa­pe­rän ohel­la met­sien, pel­to­jen ja kaik­kien mui­den maa­e­ko­sys­tee­mien toi­nen suu­ri hii­li­va­ras­to. Kas­vil­li­suus on tär­keä myös maa­pe­rän hii­li­va­ras­ton sää­te­li­jä­nä, kos­ka kaik­ki elo­pe­räi­nen hii­li maa­pe­räs­sä on pe­räi­sin kas­vil­li­suu­des­ta ja alun pe­rin kas­vil­li­suu­den il­ma­ke­häs­tä si­to­maa.

Mi­hin tut­ki­mus­ryh­mä­si sy­ven­tyy juu­ri nyt?

Tut­kim­me maa­pe­rän hii­len­si­don­taa ja -va­ras­toin­tia mo­nes­ta nä­kö­kul­mas­ta: mi­ten maa­pe­rän hii­len­si­don­nan pro­ses­sit toi­mi­vat, mil­lai­set vil­je­ly­ta­vat ede­saut­ta­vat hiil­tä si­to­via pro­ses­se­ja, mi­ten nämä vil­je­ly­ta­vat voi­daan ot­taa osak­si maa­ti­lo­jen ar­kea, mi­ten hii­len si­tou­tu­mi­nen ja va­ras­toi­tu­mi­nen maa­pe­rään voi­daan to­den­taa ja mi­ten si­dot­tua hiil­tä voi­daan käyt­tää hy­väk­si il­mas­to­po­li­tii­kas­sa, tuot­tei­den hii­li­ja­lan­jäl­jes­sä ja ke­hit­ty­vil­lä hii­li­mark­ki­noil­la. Teem­me tut­ki­mus­pel­loil­lam­me eri­lai­sia ko­kei­ta ja mit­tauk­sia sekä ke­rääm­me maa- ja kas­vi­näyt­tei­tä la­bo­ra­to­ri­oa­na­lyy­se­jä var­ten. Sa­maan ai­kaan ke­hi­täm­me hii­len­si­don­nan las­ken­taa ja mal­li­tus­ta. Ta­voit­tee­na on luo­da mit­tauk­sia ja las­ken­taa yh­dis­tä­vä jär­jes­tel­mä hii­len­si­don­nan to­den­ta­mi­sek­si.

Mi­ten ker­ty­vää tut­ki­mus­tie­toa voi hyö­dyn­tää?

Teem­me kan­sain­vä­li­sen ta­son tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­työ­tä, jon­ka tu­lok­sia jul­kai­sem­me tie­teel­li­sis­sä jul­kai­su­sar­jois­sa. Tu­lok­sia käy­te­tään myös kan­sal­li­sis­sa kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­tö­jen ja hii­li­nie­lu­jen las­ken­ta­jär­jes­tel­mis­sä eri mais­sa. Tu­le­vai­suu­des­sa nii­tä käy­te­tään yk­sit­täis­ten toi­mi­joi­den ku­ten maa­ti­lo­jen hii­li­las­ken­nas­sa. Tie­toa si­do­tuis­ta ja va­ras­toi­duis­ta hii­liyk­si­köis­tä tar­vi­taan po­liit­ti­ses­sa pää­tök­sen­te­os­sa sekä yri­tys­ten il­mas­to­työs­sä esi­mer­kik­si tuot­tei­den hii­li­ja­lan­jäl­kien las­ken­nas­sa tai hii­li­mark­ki­noi­den kaup­pa­ta­va­ran las­ken­nas­sa.

Mitä maa­pe­rän ja il­mas­ton­muu­tok­sen vä­li­seen yh­tey­teen liit­ty­vää pi­täi­si tut­kia li­sää?

Tär­key­teen­sä suh­teu­tet­tu­na maa­pe­rä on eh­kä il­mas­to­jär­jes­tel­män hei­koi­ten tun­net­tu osa. Ai­van kes­keis­tä tie­toa puut­tuu met­sien ja pel­to­jen kä­sit­te­lyn sekä il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sis­ta maa­pe­rän hii­li­va­roi­hin. Tie­däm­me, et­tä nämä asi­at on ku­vat­tu puut­teel­li­ses­ti il­mas­to­muu­tok­sen ete­ne­mi­sen ar­vi­oin­tiin käy­tet­tä­vis­sä mal­leis­sa. Pro­ses­sit ja vai­ku­tuk­set on tun­net­ta­va ny­kyis­tä pa­rem­min, jot­ta ne osa­taan ku­va­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la ta­val­la il­mas­to­mal­lei­hin.  

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 7/2019.

Lue myös:

Seit­se­män ky­sy­mys­tä au­rin­ko­ken­nois­ta

Kym­me­nen ky­sy­mys­tä pro­pa­gan­das­ta