Jari Liski kuvattiin kaupungin omistamalla Haltialan tilalla Pohjois-Helsingissä.
Hanna Linnakko
Anu Piippo
Miten maaperä liittyy ilmastonmuutoksen hillitsemiseen?
Maaperään on varastoitunut valtavasti ilmakehästä lähtöisin olevaa hiiltä. Kasvit ottavat hiilidioksidia ilmakehästä yhteyttäessään ja hiili päätyy maaperään kasvien jäänteissä. Maaperässä on hiiltä noin kaksi kertaa niin paljon kuin ilmakehässä ja kolmesta viiteen kertaa niin paljon kuin kasvillisuudessa. Maaperän hiilimäärän lisääntyminen vuosittain puolella prosentilla riittäisi poistamaan ilmakehästä nykyiset fossiilisen hiilen päästöt.
Miksi maaperän osuus asiassa on noussut esille vasta viime aikoina?
Maaperän hiilen tutkiminen ja mittaaminen on vaikeampaa kuin esimerkiksi kasvillisuuden. Sen vuoksi maaperässä olevasta hiilestä tiedetään vähemmän kuin kasvillisuudesta. Nyt on kuitenkin alettu tiedostaa tämän vaikeasti tutkittavan mutta ilmastonmuutoksen kannalta oleellisen hiilivaraston suuri merkitys.
Onko hiiltä kaikkialla maaperässä yhtä paljon?
Maaperän hiilivarasto on suuri kaikissa ekosysteemeissä. Erityisen paljon hiiltä on soiden turpeessa ja ikiroutamaissa. Ilmastonmuutoksen seurauksena näistä maista voi vapautua hiiltä ilmakehään metaanina, joka on 20 kertaa voimakkaampi ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Mitä ovat turvepellot ja miten ne liittyvät asiaan?
Turvepelto on viljelykäyttöön raivattu suo. Turvepelloista puhutaan Suomessa paljon, koska niistä aiheutuu merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Nämä päästöt ovat noin 15 prosenttia Suomen vuotuisista päästöistä ja suuremmat kuin esimerkiksi henkilöautoliikenteen päästöt.
Entä maatalous ja maaperän muokkaaminen siinä?
Maaperän muokkaaminen rikkoo maaperän rakennetta, joka suojaa maaperän hiiliyhdisteitä hajoamiselta. Tämän vuoksi etenkin voimakkaalla maanmuokkauksella on maaperän hiilivarastoa pienentävä vaikutus. Toisaalta maata on muokattava kasvien kasvun mahdollistamiseksi, mutta maaperän hiilivaraston suojelemiseksi ja kasvattamiseksi se olisi tehtävä mahdollisimman kevyesti ja harvoin.
Suomessa on paljon metsiä, yli 70 prosenttia maapinta-alasta. Miten metsien alla oleva maaperä vaikuttaa ilmastonmuutokseen?
Suurin osa metsien hiilestä ei ole puussa, vaan maassa. Turvemaiden metsissä turpeen hiilimäärä on usein moninkertainen puustoon verrattuna. Kivennäismailla kasvavissa metsissä maaperän hiilimäärä on meillä nykyään keskimäärin kaksinkertainen puuston hiilimäärään verrattuna. Suomessa metsien hiilivarastot kasvavat, ja metsät toimivat hiilinieluina. Kivennäismailla kasvavissa metsissä maaperän hiilinielu on ollut viime vuosina lähes yhtä suuri kuin puuston hiilinielu.
Mikä merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on kasvillisuudella, kuten metsillä?
Kasvillisuus on maaperän ohella metsien, peltojen ja kaikkien muiden maaekosysteemien toinen suuri hiilivarasto. Kasvillisuus on tärkeä myös maaperän hiilivaraston säätelijänä, koska kaikki eloperäinen hiili maaperässä on peräisin kasvillisuudesta ja alun perin kasvillisuuden ilmakehästä sitomaa.
Mihin tutkimusryhmäsi syventyy juuri nyt?
Tutkimme maaperän hiilensidontaa ja -varastointia monesta näkökulmasta: miten maaperän hiilensidonnan prosessit toimivat, millaiset viljelytavat edesauttavat hiiltä sitovia prosesseja, miten nämä viljelytavat voidaan ottaa osaksi maatilojen arkea, miten hiilen sitoutuminen ja varastoituminen maaperään voidaan todentaa ja miten sidottua hiiltä voidaan käyttää hyväksi ilmastopolitiikassa, tuotteiden hiilijalanjäljessä ja kehittyvillä hiilimarkkinoilla. Teemme tutkimuspelloillamme erilaisia kokeita ja mittauksia sekä keräämme maa- ja kasvinäytteitä laboratorioanalyysejä varten. Samaan aikaan kehitämme hiilensidonnan laskentaa ja mallitusta. Tavoitteena on luoda mittauksia ja laskentaa yhdistävä järjestelmä hiilensidonnan todentamiseksi.
Miten kertyvää tutkimustietoa voi hyödyntää?
Teemme kansainvälisen tason tieteellistä tutkimustyötä, jonka tuloksia julkaisemme tieteellisissä julkaisusarjoissa. Tuloksia käytetään myös kansallisissa kasvihuonekaasujen päästöjen ja hiilinielujen laskentajärjestelmissä eri maissa. Tulevaisuudessa niitä käytetään yksittäisten toimijoiden kuten maatilojen hiililaskennassa. Tietoa sidotuista ja varastoiduista hiiliyksiköistä tarvitaan poliittisessa päätöksenteossa sekä yritysten ilmastotyössä esimerkiksi tuotteiden hiilijalanjälkien laskennassa tai hiilimarkkinoiden kauppatavaran laskennassa.
Mitä maaperän ja ilmastonmuutoksen väliseen yhteyteen liittyvää pitäisi tutkia lisää?
Tärkeyteensä suhteutettuna maaperä on ehkä ilmastojärjestelmän heikoiten tunnettu osa. Aivan keskeistä tietoa puuttuu metsien ja peltojen käsittelyn sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista maaperän hiilivaroihin. Tiedämme, että nämä asiat on kuvattu puutteellisesti ilmastomuutoksen etenemisen arviointiin käytettävissä malleissa. Prosessit ja vaikutukset on tunnettava nykyistä paremmin, jotta ne osataan kuvata tarkoituksenmukaisella tavalla ilmastomalleihin.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan GEO-lehdessä 7/2019.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2