Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Kirkkotaidetta veistettiin mursunluuhun jo tuhat vuotta sitten.

Kirkkotaidetta veistettiin mursunluuhun jo tuhat vuotta sitten.

Museum of Archaeology and Anthropology, University of Cambridge

Pet­ri Rii­ko­nen

25.1.2019

Lännen viikingit tarvitsivat mursuja

Viikingit perustivat aikoinaan siirtokunnan muun muassa Grönlantiin. Nyt saatiin lisätietoa siitä, miksi siirtokunta katosi.

Vii­kin­git pe­rus­ti­vat run­saat tu­hat vuot­ta sit­ten ku­kois­ta­via siir­to­kun­tia niin itään kuin län­teen. Niis­tä vain yk­si, Grön­lan­ti New­found­lan­din-kaup­pa-ase­mi­neen, kuih­tui lo­pul­ta ko­ko­naan. Grön­lan­ti-yh­tey­den lop­pu­mi­sen syyk­si on ar­vel­tu mur­sun­luu­kau­pan hii­pu­mis­ta. Nyt otak­su­mal­le saa­tiin van­kat to­dis­teet mur­sun­lui­den dna:sta. Eu­roo­pas­sa näet kai­ver­ret­tiin kes­ki­a­jal­la tai­det­ta mur­su­jen syök­sy­ham­pais­ta, joi­den on ole­tet­tu tul­leen juu­ri Grön­lan­nis­ta. Nor­ja­lais-brit­ti­läi­sen tut­ki­muk­sen jul­kai­si Pro­cee­dings of the Ro­yal So­cie­ty B -leh­ti.

Lui­den dna:sta erot­tui kak­si mur­su­po­pu­laa­ti­o­ta, jois­ta toi­nen eli idäs­sä Eu­roo­pan ve­sil­lä ja toi­nen Grön­lan­nin län­si­puo­lel­la. 1100-lu­vul­ta al­ka­en Eu­roo­pas­sa käy­tet­tiin lä­hes yk­si­no­maan Grön­lan­nin tuot­tei­ta. Niin jat­kui, kun­nes mur­sun­luu al­koi 1300-lu­vul­la kor­vau­tua In­ti­as­ta tuo­dul­la nor­sun­luul­la.

Vie­lä ei tie­de­tä, mik­si kaup­pa lo­pah­ti. On mah­dol­lis­ta, et­tä siir­to­kun­nat sor­tui­vat lii­ka­met­säs­tyk­seen tai tu­hou­tui­vat tau­tei­hin – tai eh­kä muo­ti Eu­roo­pas­sa muut­tui. Grön­lan­nin ala­mä­ki al­koi joka ta­pauk­ses­sa 1300-lu­vun al­ku­puo­lis­kol­la, ja vii­mei­set vii­kin­git hä­vi­si­vät siel­tä 1400-lu­vun puo­li­vä­liin men­nes­sä.

Lue tut­ki­muk­ses­ta li­sää eng­lan­nik­si tääl­lä.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2018.

Lue myös:

Ne­an­der­ta­li­nih­mi­nen teki luo­la­maa­lauk­sia

He­vo­sen his­to­ria meni uu­sik­si

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2