Vii­kin­git pe­rus­ti­vat run­saat tu­hat vuot­ta sit­ten ku­kois­ta­via siir­to­kun­tia niin itään kuin län­teen. Niis­tä vain yk­si, Grön­lan­ti New­found­lan­din-kaup­pa-ase­mi­neen, kuih­tui lo­pul­ta ko­ko­naan. Grön­lan­ti-yh­tey­den lop­pu­mi­sen syyk­si on ar­vel­tu mur­sun­luu­kau­pan hii­pu­mis­ta. Nyt otak­su­mal­le saa­tiin van­kat to­dis­teet mur­sun­lui­den dna:sta. Eu­roo­pas­sa näet kai­ver­ret­tiin kes­ki­a­jal­la tai­det­ta mur­su­jen syök­sy­ham­pais­ta, joi­den on ole­tet­tu tul­leen juu­ri Grön­lan­nis­ta. Nor­ja­lais-brit­ti­läi­sen tut­ki­muk­sen jul­kai­si Pro­cee­dings of the Ro­yal So­cie­ty B -leh­ti.

Lui­den dna:sta erot­tui kak­si mur­su­po­pu­laa­ti­o­ta, jois­ta toi­nen eli idäs­sä Eu­roo­pan ve­sil­lä ja toi­nen Grön­lan­nin län­si­puo­lel­la. 1100-lu­vul­ta al­ka­en Eu­roo­pas­sa käy­tet­tiin lä­hes yk­si­no­maan Grön­lan­nin tuot­tei­ta. Niin jat­kui, kun­nes mur­sun­luu al­koi 1300-lu­vul­la kor­vau­tua In­ti­as­ta tuo­dul­la nor­sun­luul­la.

Vie­lä ei tie­de­tä, mik­si kaup­pa lo­pah­ti. On mah­dol­lis­ta, et­tä siir­to­kun­nat sor­tui­vat lii­ka­met­säs­tyk­seen tai tu­hou­tui­vat tau­tei­hin – tai eh­kä muo­ti Eu­roo­pas­sa muut­tui. Grön­lan­nin ala­mä­ki al­koi joka ta­pauk­ses­sa 1300-lu­vun al­ku­puo­lis­kol­la, ja vii­mei­set vii­kin­git hä­vi­si­vät siel­tä 1400-lu­vun puo­li­vä­liin men­nes­sä.

Lue tut­ki­muk­ses­ta li­sää eng­lan­nik­si tääl­lä.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2018.

Lue myös:

Ne­an­der­ta­li­nih­mi­nen teki luo­la­maa­lauk­sia

He­vo­sen his­to­ria meni uu­sik­si