Useim­mat le­pa­kot ovat eri­kois­tu­neet suun­nis­ta­maan yös­sä ään­ten­sä kai­ku­jen pe­rus­teel­la. Useim­pien ruo­ka­va­li­oon myös kuu­luu pie­niä hyön­tei­siä, joi­ta ne pyy­dys­tä­vät suu­ria mää­riä. Le­pa­kon kai­ku­luo­tain erot­taa kui­ten­kin pik­ku iti­kan vas­ta muu­ta­man met­rin pääs­tä. Hyön­teis­par­via luo­tain löy­tää pal­jon te­hok­kaam­min ja kau­em­paa, osoit­ta­vat is­ra­e­li­lai­set ja ka­na­da­lai­set tut­ki­jat PLOS Com­pu­ta­ti­o­nal Bi­o­lo­gy -leh­des­sä.

Tut­ki­jat ää­nit­ti­vät le­pa­koi­den ää­niä ja tut­ki­vat tie­to­ko­ne­mal­lil­la nii­den hei­jas­tu­mis­ta yk­sit­täi­sis­tä hyön­tei­sis­tä ja par­vis­ta. Ai­na, kun par­ven hyön­teis­mää­rä tup­laan­tui, le­pa­kon kuu­le­ma kai­ku voi­mis­tui sa­man ver­ran riip­pu­mat­ta sii­tä, oli­ko par­vi tiu­ha vai har­va.

Hyön­teis­par­vien on luon­nos­sa­kin ha­vait­tu hou­kut­ta­van le­pa­koi­ta. Li­säk­si mo­nien le­pa­koi­den on ha­vait­tu käyt­tä­vän luo­tauk­ses­saan sel­lai­sia ää­nen­taa­juuk­sia, jot­ka hei­jas­tu­vat eri­tyi­sen hy­vin par­vis­ta. Eh­kä par­vien kuu­le­mi­nen se­lit­tää myös sen, mi­ten le­pak­ko pys­tyi hyö­dyn­tä­mään heik­ko­a­kin kai­ku­luo­tain­ta sen evo­luu­ti­on alus­sa, tut­ki­jat eh­dot­ta­vat.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 3/2020.

Lue myös:

Kala, joka sie­tää pak­kas­ta

Lä­hei­sen me­ne­tys kos­ket­taa lin­tu­ja