Oma ga­lak­sim­me Lin­nun­ra­ta on pyö­ri­vä kiek­ko, joka koos­tuu täh­dis­tä kier­to­lai­si­neen sekä täh­tien vä­li­ses­tä pö­lys­tä ja kaa­sus­ta ja jon­ka kes­kus­taa kier­räm­me Au­rin­gon mu­ka­na. On ar­vel­tu, et­tä ko­ti­ga­lak­sim­me muis­tut­tai­si suu­rin­ta lä­hi­naa­pu­ri­aan, And­ro­me­dan ga­lak­sia, jon­ka muo­don nä­em­me kau­ko­put­kil­la ote­tuis­ta ku­vis­ta.

And­ro­me­das­ta poi­ke­ten Lin­nun­ra­dan kiek­ko on kui­ten­kin vään­ty­nyt, ker­to­vat kii­na­lai­set ja aust­ra­li­a­lai­set tut­ki­jat Na­tu­re Ast­ro­no­my -leh­des­sä.

Lin­nun­ra­dan kaa­su­kie­kon vään­ty­nei­syys oli ha­vait­tu jo ai­em­min. Vas­ta nyt tut­ki­jat kui­ten­kin osoit­ti­vat, et­tä muo­to tois­tuu myös täh­tien muo­dos­ta­mas­sa kie­kos­sa. Asia sel­vi­si tut­kai­le­mal­la noin 1 300:aa niin sa­not­tua klas­sis­ta ke­fei­diä eli täh­teä, joi­den etäi­syy­den voi nii­den sään­nöl­li­sen kirk­kau­den­vaih­te­lun an­si­os­ta mää­rit­tää hy­vin tar­kas­ti.

Tut­ki­joi­den mu­kaan vään­ty­nei­syys joh­tuu kie­kon mas­sii­vi­sen kes­kus­tan ai­heut­ta­mis­ta vään­tö­voi­mis­ta. Muo­to ei tee Lin­nun­ra­das­ta kum­ma­jais­ta, sil­lä vään­ty­nei­tä ga­lak­se­ja on näh­ty ai­em­min muu­al­la ava­ruu­des­sa.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 5-6/2019.

Lue myös:

Ro­mua tai­vaan täy­del­tä

Täh­ti­ky­lä Ari­zo­nan aa­vi­kol­la