Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Lumivuohet viettävät lähes koko elämänsä puurajan yläpuolella. Kuva on Yhdysvaltojen Kalliovuorilta.

Lumivuohet viettävät lähes koko elämänsä puurajan yläpuolella. Kuva on Yhdysvaltojen Kalliovuorilta.

Sumio Harada / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

27.1.2020

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

Kilometrien korkeudella kiipeilevän lumivuohen kaltaista eläintä ei ole toista. Pystysuorilla rinteillä kiipeily on varmajalkaiselle vuohieläimelle lastenleikkiä.

On tal­vi kor­ke­al­la Yh­dys­val­to­jen Kal­li­o­vuo­ril­la. Ki­lo­met­rien kor­keu­del­la me­ren­pin­nas­ta pak­kas­ta voi ol­la nel­jä­kym­men­tä as­tet­ta, ja tuu­li ujel­taa äk­ki­jyrk­kien kal­li­oi­den lo­mas­sa. Mai­se­ma näyt­tää elä­mäl­le vi­ha­mie­li­sel­tä, mut­ta rin­teel­lä liik­kuu lau­ma vil­la­via, puh­taan­val­koi­sia eläi­miä. Nii­den li­hak­si­kas ole­mus ja pie­net, mus­tat sar­vet ker­to­vat, et­tä ne ei­vät ole pa­has­ti ek­sy­nei­tä lam­pai­ta vaan luon­non­va­rai­sia lu­mi­vuo­hia oi­ke­as­sa ele­men­tis­sään.

Ke­säk­si lu­mi­vuo­het nou­se­vat vie­lä­kin ylem­mäs. Nuo­ren ki­lin elä­mä al­kaa­kin mel­kein mah­dot­to­mal­ta tun­tu­vas­ta haas­tees­ta. Sen on kä­vel­tä­vä jo var­hain pois pys­ty­suo­rien jyr­kän­tei­den ym­pä­röi­mäl­tä kal­li­o­hyl­lyl­tä, mis­sä se syn­tyi. Emo opas­taa ja tu­kee pie­no­kais­ta, mut­ta kan­taa se ei sitä voi. Poi­ka­sia syn­tyy kie­lek­keel­le yleen­sä yk­si, mut­ta myös kak­so­sia ja har­vem­min jopa kol­mo­sia esiin­tyy.

Jul­mal­ta tun­tu­val­le syn­nyin­pai­kan va­lin­nal­le on hyvä syy. Tääl­lä haa­voit­tu­vas­sa ti­las­sa ole­va emo ja avu­ton kili ovat par­haas­sa mah­dol­li­ses­sa tur­vas­sa puu­mal­ta, joka on lu­mi­vuo­hien tär­kein saa­lis­ta­ja.

Edes ket­te­rä kis­sa­pe­to ei pää­se seu­raa­maan vuoh­ta näi­hin mai­se­miin.

Lu­mi­vuo­hie­mo­jen käyt­täy­ty­mi­nen hei­jas­taa vuo­hien evo­luu­ti­on suur­ta ta­ri­naa: sitä on oh­jan­nut eläin­ten pa­ke­ne­mi­nen seu­duil­le, jot­ka ovat lii­an an­ka­ria ja vai­ke­a­kul­kui­sia muil­le eläi­mil­le.

Vuo­hi viih­tyy an­ka­ris­sa olois­sa

Vuo­hie­läin­ten ryh­mään kuu­luu va­jaat 40 la­jia, nii­den jou­kos­sa ke­syt vuo­het ja lam­paat. Kaik­ki luon­non­va­rai­set vuo­hie­läi­met elä­vät ta­val­la tai toi­sel­la epä­ta­val­li­sen an­ka­ras­sa ym­pä­ris­tös­sä. Mys­ki­här­kä, joka ni­mes­tään huo­li­mat­ta on vuo­hi, ku­kois­taa hyy­tä­vän kyl­mäl­lä tund­ral­la, per­si­an­lam­mas puo­les­taan Lähi-idän ka­ruil­la aa­vi­koil­la.

Suu­rin osa vuo­hie­läi­mis­tä on kui­ten­kin vuo­ris­to­jen asuk­kai­ta. Nii­tä ta­va­taan Py­re­neil­tä ja Al­peil­ta ai­na Poh­jois-Ame­ri­kan Kal­li­o­vuo­ril­le saak­ka. Koko vuo­hien ke­hi­tys­lin­jan al­ku­ko­din ar­vel­laan si­jain­neen Tii­be­tin ylän­göl­lä.

Lu­mi­vuo­hen lä­hin su­ku­lai­nen on hie­man yl­lät­tä­en eu­roop­pa­lai­nen gems­si. Ei­vät ne sil­ti jä­rin lä­hei­siä serk­ku­ja ole. Dna-tut­ki­mus­ten pe­rus­teel­la lu­mi­vuo­hen ar­vi­oi­daan ke­hit­ty­neen omaan suun­taan­sa 6–8 mil­joo­naa vuot­ta. Se on siis gems­sil­le yh­tä lä­heis­tä su­kua kuin ih­mi­nen sim­pans­sil­le.

Ket­te­ryy­den sa­lai­suus on ja­lois­sa

Ket­te­ryy­den sa­lai­suus on lu­mi­vuo­hen ja­lois­sa. Ku­kin jal­ka päät­tyy ka­pe­aan sork­kaan, jon­ka an­si­os­ta vuo­hi voi las­kea koko pai­non­sa vain muu­ta­man sent­ti­met­rin le­vyi­sel­le ul­ko­ne­mal­le. Sor­kan puo­lis­kot le­vi­ä­vät tar­vit­ta­es­sa, ja nii­den ala­pin­nal­la on peh­meä an­tu­ra, joka es­tää liu­kas­te­lun. Sor­kan ta­ka­na si­jait­se­vat pa­ril­li­set pik­ku­var­paat eli kyn­ti­set an­ta­vat li­sää tu­kea ja tart­tu­ma­pin­taa.

Lu­mi­vuo­hen ruu­miin­ra­ken­ne vai­kut­taa en­si­sil­mäyk­sel­lä pö­nä­käl­tä ja vä­hän köm­pe­löl­tä­kin, mut­ta pak­sun turk­kin­sa al­la eläin on silk­kaa li­has­ta. Voi­mak­kaat li­hak­set aut­ta­vat vuoh­ta hui­keis­sa kii­pei­ly­suo­ri­tuk­sis­sa. Kaik­ki vuo­hie­läi­met osaa­vat kii­ve­tä, mut­ta lu­mi­vuo­hi on ke­hit­tä­nyt tai­don ää­rim­mil­leen.

Syk­syl­lä lu­mi­vuo­het kas­vat­ta­vat pak­sun tal­vi­tur­kin, jon­ka val­koi­set kar­vat ovat ont­to­ja sa­maan ta­paan kuin po­ron ja jää­kar­hun tur­kin. Sik­si ne kes­tä­vät jopa 45 as­teen pak­kas­ta. Näi­tä eläi­miä ta­va­taan­kin jopa vii­den ki­lo­met­rin kor­keu­del­la.

Kii­tos luo­taan­työn­tä­vän eli­nym­pä­ris­tön, lu­mi­vuo­hi on py­sy­nyt myös mel­ko hy­väs­sä tur­vas­sa ih­mi­sil­tä. Vaik­ka joi­den­kin lu­mi­vuo­hi­po­pu­laa­ti­oi­den tie­de­tään pie­ne­ne­vän, kai­ken kaik­ki­aan la­jin kan­ta on va­kaa.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2020.

Lue myös:

Maa­il­man pi­sin va­el­lus

Eläi­met tuu­len ar­moil­la

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2