Ele­tään kes­ki­ke­sää Alas­kan puut­to­mal­la tund­ral­la, lä­hel­lä Jää­me­ren ran­nik­koa. Seu­tu vai­kut­taa hil­jai­sel­ta ja elot­to­mal­ta, kun­nes erää­nä päi­vä­nä kaik­ki muut­tuu. Har­jan­teen yli jol­kot­te­lee po­roa muis­tut­ta­va eläin. Pian nii­tä saa­puu kat­ke­a­mat­to­ma­na vir­ta­na. Ka­ri­but ovat tul­leet.

Ka­ri­but ovat tä­män an­ka­ran seu­dun elä­män­lan­ka. Nii­den pe­räs­sä kul­ke­vat su­det, ah­mat ja Alas­kan al­ku­pe­räi­sa­suk­kaat. Ka­ri­but lan­noit­ta­vat ohut­ta maa­pe­rää iki­rou­dan pääl­lä ja saa­vat kas­vit kuk­ki­maan. Nii­den lan­nal­la ja ve­rel­lä elä­vät mil­joo­nat hyön­tei­set, joi­ta poh­joi­seen ke­säk­si len­tä­vät lin­nut puo­les­taan syö­vät.

Tän­ne eli­na­lu­een­sa ää­rim­mäi­sel­le poh­jois­reu­nal­le ka­ri­but saa­pu­vat hy­väs­tä syys­tä. Ne ovat kaik­ki syn­ty­neet tääl­lä, ja tän­ne ne tu­le­vat vuo­ros­taan syn­nyt­tä­mään. Vuo­si­tu­han­sien mit­taan ne ovat hi­o­neet ajoi­tuk­sen täy­del­li­sek­si. Eläi­met saa­pu­vat pe­ril­le juu­ri kun tuo­re ruo­ho on par­haim­mil­laan, ja ne syn­nyt­tä­vät heti tul­tu­aan. Kun her­kul­li­sin ruo­ho on muu­ta­man vii­kon ku­lut­tua syö­ty, va­sat ovat tar­peek­si vah­vo­ja jat­ka­maan va­el­lus­ta.

Pit­kä mat­ka lai­dun­ten vä­lil­lä

Alas­ka­lai­nen peu­ran eli ka­ri­bun ala­la­ji, tie­teel­li­sel­tä ni­mel­tään Ran­gi­fer ta­ran­dus gran­ti, on kuu­lui­sa pit­kis­tä va­el­luk­sis­taan. Sar­vi­päät tait­ta­vat tal­vi- ja ke­sä­lai­dun­ten vä­lil­lä vuo­sit­tain pe­rä­ti 2 400 ki­lo­met­rin mat­kan. Lin­tu­jen muut­to­mat­ko­jen kans­sa ne ei­vät voi kil­pail­la, mut­ta tä­män pi­dem­pää va­el­lus­ta ei mi­kään eläin tai­ta jal­kai­sin.

Toi­nen syy Alas­kan ka­ri­bu­jen kuu­lui­suu­teen on nii­den kan­nan elin­voi­mai­suus. Vuon­na 2017 vi­ra­no­mai­set las­ki­vat po­pu­laa­ti­on kook­si 218 000. Ka­ri­but pys­ty­vät yhä tai­val­ta­maan pe­rin­tei­set va­el­luk­sen­sa ih­mis­ten es­tä­mät­tä.

Muu­al­la maa­il­mas­sa en­ti­sai­ko­jen peu­ra- ja ka­ri­bu­lau­mois­ta on mo­nin pai­koin jäl­jel­lä vain rip­peet. Kan­sain­vä­li­nen luon­non­suo­je­lu­liit­to IUCN mää­rit­te­lee­kin peu­ran jo uha­na­lai­sek­si la­jik­si.

Ka­na­dan ete­lä­ra­jal­la elä­vä ete­läi­sin met­sä­ka­ri­bu­po­pu­laa­tio on hu­ven­nut kuu­teen yk­si­löön, joi­ta ol­laan pe­las­ta­mas­sa tar­ha­o­loi­hin. Osa Poh­jois-Ka­na­dan tund­ral­la elä­vis­tä ka­ri­buis­ta on ro­mah­ta­nut vain kym­me­ne­so­saan muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen ta­kai­ses­ta. Si­pe­ri­an­kin peu­ra­kan­nat ovat las­kus­sa.

Suo­mes­sa sekä La­pin vil­li tun­tu­ri­peu­ra et­tä ete­läi­sem­pi met­sä­peu­ra ka­to­si­vat jo ker­ran ko­ko­naan. Met­sä­peu­ra on sit­tem­min is­tu­tet­tu ta­kai­sin, mut­ta ta­lous­met­sien ja val­ta­tei­den lo­mas­sa se ei ole run­sas­tu­nut ai­kai­sem­piin lu­ke­miin­sa.

Tu­le­vai­suus vaa­ka­lau­dal­la

Alas­kan ka­ri­but ovat tä­hän as­ti ol­leet on­ne­kas poik­keus, mut­ta ne­kään ei­vät elä lin­tu­ko­dos­sa. Ark­ti­sen alu­een il­mas­to läm­pe­nee mo­nin ver­roin no­pe­am­min kuin maa­pal­lo kes­ki­mää­rin. Ka­ri­bu­jen tark­kaan hi­ot­tu va­el­lu­sai­ka­tau­lu voi pian jä­tät­tää.

Vä­li­tön ris­ki on ka­ri­bu­jen li­sään­ty­mi­sa­lu­een yl­lä lei­ju­va öl­jyn­po­rauk­sen uh­ka. Alas­kas­sa on käy­ty vuo­si kym­me­niä kat­ke­raa kiis­taa öl­jy­va­ro­jen käyt­töö­no­tos­ta. Juu­ri nyt ti­lan­ne näyt­tää syn­käl­tä: pre­si­dent­ti Do­nald Trump al­le­kir­joit­ti öl­jyn­po­rauk­sen mah­dol­lis­ta­van lain jou­lu­kuus­sa 2017.

Tois­tai­sek­si po­rauk­siin ei ole kui­ten­kaan ryh­dyt­ty. Pai­kal­li­set asuk­kaat tais­te­le­vat edel­leen sen puo­les­ta, et­tä vuo­si­tu­han­sia van­ha ka­ri­bu­va­el­lus säi­lyi­si tu­le­vien­kin su­ku­pol­vien näh­tä­väk­si.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2019.

Lue myös:

Lu­men ja jään san­ka­rit

Eläin­maa­il­man ou­dot ate­ri­at