Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Kiiltomadon toukka jäljittelee oksanpätkää ecuadorilaisessa sademetsässä.

Kiiltomadon toukka jäljittelee oksanpätkää ecuadorilaisessa sademetsässä.

Pete Oxford / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

19.3.2019

Matkijoiden mahtava maailma

Lukemattomat eläimet ja kasvit matkivat luonnossa muita lajeja. Joidenkin tarkoitus on säästää henkensä, toiset käyttävät naamioitumistaitoaan saaliin väijymiseen tai jopa lisääntymiseen. Ilmiöllä on erikoinen nimi: mimikry.

Troop­pi­ses­sa me­res­sä Kaak­kois-Aa­si­as­sa kas­vaa koo­kas sie­nie­läin. Se on har­mi­ton me­ri­ve­den suo­dat­ta­ja, jol­la ei ole suu­ta ei­kä ham­pai­ta. Pik­ku­ka­lat tu­le­vat­kin et­si­mään ra­vin­toa ja suo­jaa sen poi­muis­ta.

Äk­kiä sie­nie­läi­meen au­ke­aa te­rä­vä­ham­pai­nen kita. Sil­män­rä­päyk­ses­sä yk­si pik­ku­ka­lois­ta on imais­tu pa­rem­piin sui­hin. Yk­si sie­nie­läi­men ulok­keis­ta oli­kin eläin: täy­del­li­ses­ti naa­mi­oi­tu­nut an­ten­nik­rot­ti.

Krot­ti on hyvä esi­merk­ki ag­g­res­sii­vi­ses­ta mi­mik­rys­tä. Se on eläin, joka mat­kii har­mi­ton­ta luon­to­kap­pa­let­ta hou­ku­tel­lak­seen saa­liin lä­hem­mäs it­se­ään.

Hyön­tei­set ja hä­mä­hä­kit mes­ta­rei­ta

Mi­mik­ryn eri tyy­pit ja naa­mi­oi­tu­mis­tai­dot ovat ke­hit­ty­neet huip­puun­sa hyön­tei­sil­lä ja hä­mä­häk­kie­läi­mil­lä. Mo­net he­po­ka­tit mat­ki­vat äl­lis­tyt­tä­vän tar­kas­ti kas­vin leh­teä. Niis­sä tois­tu­vat jopa leh­ti­suo­net ja per­hos­touk­kien jät­tä­mät vau­ri­ot.

Toi­min­ta­ta­vas­sa, jota kut­su­taan Ba­te­sin mi­mik­ryk­si, har­mi­ton eläin ei pyri pii­lou­tu­maan vaan naa­mi­oi­tuu jok­si­kin syö­mä­kel­vot­to­mak­si tai vaa­ral­li­sek­si. Suo­mes­sa­kin lu­kui­sat hyön­teis­la­jit jäl­jit­te­le­vät am­pi­ai­sen rai­to­ja.

Mac­ro­ci­lix maia -yö­per­ho­nen luot­taa äl­löt­tä­vyy­den voi­maan. Val­koi­sen per­ho­sen ta­ka­sii­vis­sä on epä­mää­räi­nen laik­ku, joka muis­tut­taa leh­del­le rois­ku­nut­ta lin­nun ulos­tet­ta. Per­ho­sen etu­sii­vis­sä on kär­pä­sen ku­vat pu­nai­si­ne sil­mi­neen ja kiil­tä­vi­ne sii­pi­neen kaik­ki­neen.

Se siis jäl­jit­te­lee eto­vaa ulos­tet­ta, jota syö­mään on saa­pu­nut kär­pä­siä. Tä­män per­ho­sen ker­ro­taan jopa hai­se­van ulos­teel­ta. Vas­ten­mie­li­syy­den palk­ka­na se saa ol­la rau­has­sa saa­lis­ta­jil­ta. Kons­ti il­mei­ses­ti toi­mii, sil­lä Mac­ro­ci­lix maia on le­vin­nyt laa­jal­ti Aa­si­an läm­pi­mil­le seu­duil­le, In­ti­as­ta Ja­pa­niin saak­ka.

Naa­mi­ai­sa­sul­la on hin­ta

Hä­mä­häk­kien kes­kuu­des­sa kaik­kein suo­si­tuin­ta on muu­ra­hais­ten mat­ki­mi­nen. Ket­te­rien hyp­py­hä­mä­häk­kien hei­mos­sa yli 300 la­jia on ke­hit­ty­nyt muu­ra­hai­sen nä­köi­sik­si. Osa on vie­nyt asun­sa niin pit­käl­le, et­tä ih­mi­sen­kin on vai­kea erot­taa nii­tä. Hä­mä­häk­ki jopa nos­taa etum­mai­sen raa­ja­pa­rin­sa il­maan ja hei­lut­te­lee nii­tä kuin tun­to­sar­via.

Yh­dys­kun­ta­hyön­teis­ten mat­ki­mi­sel­le on oma ni­men­sä: Was­man­nin mi­mik­ry. Hä­mä­hä­keil­le sii­tä on mo­nen­lais­ta hyö­tyä. Ne voi­vat kul­kea muu­ra­hais­ten jou­kos­sa jou­tu­mat­ta hyök­käyk­sen koh­teek­si, ei­vät­kä mo­net­kaan hä­mä­häk­kien saa­lis­ta­jat vä­li­tä är­hä­käs­ti pu­re­vis­ta, ha­pol­ta mais­tu­vis­ta muu­ra­hai­sis­ta.

Naa­mi­ai­sa­sul­la on kui­ten­kin hin­tan­sa. Mat­ki­ja­hä­mä­häk­kien muu­ra­hais­mai­sen ka­pe­aan ruu­mii­seen ei mah­du yh­tä pal­jon mu­nia kuin pyö­re­ään, jo­ten ne saa­vat vä­hem­män poi­ka­sia kuin muut hä­mä­häk­ki­la­jit.

Myös kas­vit osaa­vat mat­kia

Useim­mi­ten mat­ki­ja on it­se tai­dois­taan au­tu­aan tie­tä­mä­tön. Se ei vält­tä­mät­tä pys­tyi­si edes nä­ke­mään, saa­ti tun­nis­ta­maan, naa­mi­ai­sa­su­aan, vaik­ka sai­si eteen­sä pei­lin. Esi­mer­kik­si kii­tä­jä­per­ho­sen touk­ka pul­lis­taa etu­ruu­miin­sa ja hei­lut­te­lee sil­mä­ku­vi­ol­lis­ta pää­tään kuin käär­me, vaik­kei oli­si elä­es­sään koh­dan­nut käär­met­tä.

Kas­vit­kin voi­vat ol­la mat­ki­joi­ta. Har­vi­nai­se­na Ah­ve­nan­maal­la kas­va­van ki­ma­lai­sor­ho­käm­me­kän kuk­ka ei ole ih­mis­sil­mään pal­jon­kaan hyön­tei­sen nä­köi­nen. Yh­des­sä kar­vai­sen pin­nan ja tuok­sun kans­sa se kui­ten­kin hui­jaa kas­kas­pis­ti­äi­sen luu­le­maan kuk­kaa oman la­jin­sa naa­raak­si.

Pis­ti­äi­nen pa­rit­te­lee ku­kan kans­sa ja sot­keu­tuu sii­te­pö­lyyn. Se len­tää tie­hen­sä, mut­ta hai­rah­tuu lem­men­leik­kei­hin taas seu­raa­van or­hon kans­sa. Sii­te­pö­ly kul­keu­tuu ku­kas­ta kuk­kaan ja käm­mek­kä li­sään­tyy tie­tä­mät­tä mi­tään omas­ta pe­tol­li­suu­des­taan.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 2/2019

Lue myös:

Ote­taan ren­nos­ti!

Yk­si ei kuu­lu jouk­koon

Suosittelemme

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2