Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Iso valliriutta on ollut maailmanperintökohde vuodesta 1981. Riutta on kärsinyt suurta tuhoa, ja Unesco on neuvotellut sen suojelutoimista Australian hallituksen kanssa.

Iso valliriutta on ollut maailmanperintökohde vuodesta 1981. Riutta on kärsinyt suurta tuhoa, ja Unesco on neuvotellut sen suojelutoimista Australian hallituksen kanssa.

Gonzalo Azumendi

Anu Piip­po

18.6.2019

Mikä ihmeen maailmanperintökohde?

Kun kohde pääsee Unescon maailmanperintökohdeluetteloon, se on arvioitu koko maailman mittakaavassa ainutlaatuiseksi. Luettelo on aina oman aikansa tuote.

Moni meis­tä on käy­nyt ai­na­kin yh­des­sä maa­il­man­pe­rin­tö­koh­tees­sa, jos­kus eh­kä tie­tä­mät­tään­kin. Toi­set ke­rää­vät näi­tä koh­tei­ta sa­maan ta­paan kuin jot­kut vie­rail­tu­ja val­ti­oi­ta. Va­lin­nan­va­raa on: YK:n kas­va­tus-, tie­de- ja kult­tuu­ri­jär­jes­tö Unes­con yl­lä­pi­tä­mäs­sä maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de­lu­et­te­los­sa on jo yli tu­hat koh­det­ta.

Mil­tei nel­jä vii­de­so­saa ”lis­tan” koh­teis­ta on kult­tuu­ri­koh­tei­ta – sel­lai­sia kuin Sto­ne­hen­ge, Taj Ma­hal tai Suo­men van­him­mat koh­teet Suo­men­lin­na ja Van­ha Rau­ma. Va­jaa vii­den­nes on luon­to­koh­tei­ta, sel­lai­sia kuin Iso val­li­riut­ta, Ga­la­pa­gos­saa­ret ja Me­ren­kur­kun saa­ris­to, joka on Suo­men ai­noa luon­non­pe­rin­tö­koh­de. Pie­ni mää­rä on näi­den kah­den yh­dis­tel­miä, tun­ne­tuim­pa­na eh­kä Mac­hu Pic­c­hu.

Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­ko­mi­tea ko­koon­tuu joka vuo­si päät­tä­mään uu­sis­ta koh­teis­ta ja seu­raa­maan lis­tal­le jo pääs­sei­den ti­lan­net­ta. Uu­sia koh­tei­ta ni­me­tään vuo­sit­tain pa­ri­kym­men­tä. Maat lob­baa­vat omia koh­tei­taan ra­jus­ti, sil­lä lis­tal­le pää­sy mer­kit­see pait­si mai­net­ta ja kun­ni­aa, myös kas­va­via tu­ris­ti­mää­riä.

Maa­il­man­pe­rin­tö­jär­jes­tel­mä luo­tiin 1970-lu­vun alus­sa maa­il­man kult­tuu­ri- ja luon­non­pe­rin­nön vaa­li­mi­sek­si. Vuo­sien var­rel­la koh­tei­den on kui­ten­kin ha­vait­tu pai­not­tu­neen Eu­roop­paan sekä us­kon­nol­li­siin mo­nu­ment­tei­hin ja his­to­ri­al­li­siin kau­pun­kei­hin. Vi­nou­maa on nyt yri­tet­ty kor­ja­ta, ker­too eri­koi­sa­si­an­tun­ti­ja Ste­fan Wes­s­man Mu­se­o­vi­ras­tos­ta.

”Eu­roo­pas­sa si­jait­se­vien us­kon­nol­lis­ten mo­nu­ment­tien on ny­kyi­sin vai­ke­am­pi pääs­tä lis­tal­le kuin ai­em­min. Vuon­na 2018 voi­mas­sa on myös en­si ker­taa sään­tö, jon­ka mu­kaan jo­kai­nen maa saa esit­tää lis­tal­le ker­ral­laan vain yh­tä koh­det­ta.”

Wes­s­man muis­tut­taa, et­tä lis­ta on ai­na oman ai­kan­sa tuo­te. Ny­kyi­sin ar­vos­te­taan esi­mer­kik­si koh­tei­ta, jois­sa on mu­ka­na yli­kan­sal­li­nen ulot­tu­vuus. Hyvä esi­merk­ki täs­tä on Suo­men uu­sin lis­tal­le pääs­syt koh­de, Stru­ven ket­ju. Jo 1800-lu­vul­la ra­ken­net­tu as­te­mit­taus­ket­ju ulot­tuu kym­me­nen val­ti­on alu­eel­le Uk­rai­nas­ta Nor­jaan ja on nii­den yh­tei­nen koh­de. Maa­il­man­pe­rin­nön suo­je­lu ei ole­kaan enää pel­käs­tään kan­sal­li­nen ky­sy­mys: mo­nien koh­tei­den säi­ly­mi­nen edel­lyt­tää kan­sain­vä­lis­tä ja jopa glo­baa­lia yh­teis­työ­tä.

Mitä ta­pah­tuu va­lin­nan jäl­keen?

Lis­tal­le pää­sy on ai­na uu­ti­nen, mut­ta vä­hem­mäl­le huo­mi­ol­le jää hel­pos­ti se, mitä koh­teil­le kuu­luu va­lin­nan jäl­keen. Maa­il­man­pe­rin­tö­koh­tei­ta uh­kaa­vat sa­mat asi­at kuin ih­mi­si­ä­kin eli aseel­li­set konf­lik­tit ja luon­non­ka­tast­ro­fit. Myös mas­sii­vi­set ra­ken­nus­hank­keet voi­vat ai­heut­taa koh­teil­le mer­kit­tä­vää tu­hoa.

Tu­ris­mi­kin voi ol­la on­gel­ma.

”Maa­il­man­pe­rin­tös­ta­tus on yk­si maa­il­man vah­vim­pia tu­ris­mib­rän­de­jä. Tu­ris­mi on tär­keä elin­kei­no, mut­ta se voi tuot­taa myös on­gel­mia, jos tei­tä, len­to­kent­tiä ja ho­tel­le­ja ra­ken­ne­taan hal­lit­se­mat­to­mas­ti”, Wes­s­man sa­noo.

Suu­ri pe­ri­aat­teel­li­nen ky­sy­mys on, kuin­ka pit­käk­si lis­taa voi kas­vat­taa. Wes­s­man tun­nis­taa on­gel­man.

”On­ko ta­voit­tee­na vain saa­da lu­et­te­loon li­sää koh­tei­ta? Ke­tään ei kiin­nos­ta, jos siel­lä ovat kaik­ki pai­kat”, hän tii­vis­tää.

Muinainen inkakaupunki Machu Picchu Andeilla Perussa on sekä luonto- että kulttuurikohde. Se on ollut Unescon luettelossa vuodesta 1983.

Muinainen inkakaupunki Machu Picchu Andeilla Perussa on sekä luonto- että kulttuurikohde. Se on ollut Unescon luettelossa vuodesta 1983.

Gonzalo Azumendi

Myös ai­nee­ton­ta pe­rin­töä suo­jel­laan

Ko­ko­naan uu­si alu­e­val­taus maa­il­man kult­tuu­ri­pe­rin­nön suo­je­le­mi­ses­sa on ai­nee­ton kult­tuu­ri­pe­rin­tö, jota kos­ke­va yleis­so­pi­mus hy­väk­syt­tiin 2000-lu­vun alus­sa. Sen tar­koi­tuk­se­na on suo­jel­la pe­rin­töä, joka jää hel­pos­ti kult­tuu­ri- ja luon­to­koh­de­lis­tauk­sis­sa vä­hem­mäl­le huo­mi­ol­le. Ai­nee­ton kult­tuu­ri­pe­rin­tö voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si ka­la­kuk­koa tai suo­ma­lais­ta tan­goa, jot­ka on­kin jo va­lit­tu Suo­men kan­sal­li­sel­le lis­tal­le.

Ste­fan Wes­s­ma­nin omat suo­si­kit maa­il­man­pe­rin­tö­lis­tal­la löy­ty­vät poh­joi­ses­ta.

”Luon­to­koh­teis­ta Ilu­lis­sa­tin jää­vuo­no Grön­lan­nis­sa teki suu­ren vai­ku­tuk­sen. Kult­tuu­ri­koh­teis­ta Ur­ne­sin sau­va­kirk­ko Nor­jas­sa on koh­tee­na pie­ni mut­ta sil­ti vai­kut­ta­va ko­ke­mus.”

Hän suo­sit­te­lee me­ne­mään koh­tei­siin tu­ris­ti­kau­den ul­ko­puo­lel­la.

”Esi­mer­kik­si Suo­men­lin­na tai Vis­by on ai­van eri­lai­nen syk­syl­lä kuin hei­nä­kuus­sa. Sil­loin ei ole ih­mis­vir­to­jen vie­tä­vä­nä, ja tar­jon­ta­kin on koh­tees­sa usein se­son­gin ul­ko­puo­lel­la eri­lais­ta.”

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2018. Sitä on muo­kat­tu.

Suo­men maa­il­man­pe­rin­tö­koh­teet löy­ty­vät tääl­tä

Lue myös:

Omo­jo­en laak­son ka­don­nut maa­il­ma

Lu­ki­jan kuva: Le­po­het­ki kes­ki­a­jas­sa

Suosittelemme

Lukuvinkit

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Mikä oli vuoden 2019 paras GEO-kansi?

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Lukuvinkit

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Mikä oli vuoden 2019 paras GEO-kansi?

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2