Moni meis­tä on käy­nyt ai­na­kin yh­des­sä maa­il­man­pe­rin­tö­koh­tees­sa, jos­kus eh­kä tie­tä­mät­tään­kin. Toi­set ke­rää­vät näi­tä koh­tei­ta sa­maan ta­paan kuin jot­kut vie­rail­tu­ja val­ti­oi­ta. Va­lin­nan­va­raa on: YK:n kas­va­tus-, tie­de- ja kult­tuu­ri­jär­jes­tö Unes­con yl­lä­pi­tä­mäs­sä maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de­lu­et­te­los­sa on jo yli tu­hat koh­det­ta.

Mil­tei nel­jä vii­de­so­saa ”lis­tan” koh­teis­ta on kult­tuu­ri­koh­tei­ta – sel­lai­sia kuin Sto­ne­hen­ge, Taj Ma­hal tai Suo­men van­him­mat koh­teet Suo­men­lin­na ja Van­ha Rau­ma. Va­jaa vii­den­nes on luon­to­koh­tei­ta, sel­lai­sia kuin Iso val­li­riut­ta, Ga­la­pa­gos­saa­ret ja Me­ren­kur­kun saa­ris­to, joka on Suo­men ai­noa luon­non­pe­rin­tö­koh­de. Pie­ni mää­rä on näi­den kah­den yh­dis­tel­miä, tun­ne­tuim­pa­na eh­kä Mac­hu Pic­c­hu.

Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­ko­mi­tea ko­koon­tuu joka vuo­si päät­tä­mään uu­sis­ta koh­teis­ta ja seu­raa­maan lis­tal­le jo pääs­sei­den ti­lan­net­ta. Uu­sia koh­tei­ta ni­me­tään vuo­sit­tain pa­ri­kym­men­tä. Maat lob­baa­vat omia koh­tei­taan ra­jus­ti, sil­lä lis­tal­le pää­sy mer­kit­see pait­si mai­net­ta ja kun­ni­aa, myös kas­va­via tu­ris­ti­mää­riä.

Maa­il­man­pe­rin­tö­jär­jes­tel­mä luo­tiin 1970-lu­vun alus­sa maa­il­man kult­tuu­ri- ja luon­non­pe­rin­nön vaa­li­mi­sek­si. Vuo­sien var­rel­la koh­tei­den on kui­ten­kin ha­vait­tu pai­not­tu­neen Eu­roop­paan sekä us­kon­nol­li­siin mo­nu­ment­tei­hin ja his­to­ri­al­li­siin kau­pun­kei­hin. Vi­nou­maa on nyt yri­tet­ty kor­ja­ta, ker­too eri­koi­sa­si­an­tun­ti­ja Ste­fan Wes­s­man Mu­se­o­vi­ras­tos­ta.

”Eu­roo­pas­sa si­jait­se­vien us­kon­nol­lis­ten mo­nu­ment­tien on ny­kyi­sin vai­ke­am­pi pääs­tä lis­tal­le kuin ai­em­min. Vuon­na 2018 voi­mas­sa on myös en­si ker­taa sään­tö, jon­ka mu­kaan jo­kai­nen maa saa esit­tää lis­tal­le ker­ral­laan vain yh­tä koh­det­ta.”

Wes­s­man muis­tut­taa, et­tä lis­ta on ai­na oman ai­kan­sa tuo­te. Ny­kyi­sin ar­vos­te­taan esi­mer­kik­si koh­tei­ta, jois­sa on mu­ka­na yli­kan­sal­li­nen ulot­tu­vuus. Hyvä esi­merk­ki täs­tä on Suo­men uu­sin lis­tal­le pääs­syt koh­de, Stru­ven ket­ju. Jo 1800-lu­vul­la ra­ken­net­tu as­te­mit­taus­ket­ju ulot­tuu kym­me­nen val­ti­on alu­eel­le Uk­rai­nas­ta Nor­jaan ja on nii­den yh­tei­nen koh­de. Maa­il­man­pe­rin­nön suo­je­lu ei ole­kaan enää pel­käs­tään kan­sal­li­nen ky­sy­mys: mo­nien koh­tei­den säi­ly­mi­nen edel­lyt­tää kan­sain­vä­lis­tä ja jopa glo­baa­lia yh­teis­työ­tä.

Mitä ta­pah­tuu va­lin­nan jäl­keen?

Lis­tal­le pää­sy on ai­na uu­ti­nen, mut­ta vä­hem­mäl­le huo­mi­ol­le jää hel­pos­ti se, mitä koh­teil­le kuu­luu va­lin­nan jäl­keen. Maa­il­man­pe­rin­tö­koh­tei­ta uh­kaa­vat sa­mat asi­at kuin ih­mi­si­ä­kin eli aseel­li­set konf­lik­tit ja luon­non­ka­tast­ro­fit. Myös mas­sii­vi­set ra­ken­nus­hank­keet voi­vat ai­heut­taa koh­teil­le mer­kit­tä­vää tu­hoa.

Tu­ris­mi­kin voi ol­la on­gel­ma.

”Maa­il­man­pe­rin­tös­ta­tus on yk­si maa­il­man vah­vim­pia tu­ris­mib­rän­de­jä. Tu­ris­mi on tär­keä elin­kei­no, mut­ta se voi tuot­taa myös on­gel­mia, jos tei­tä, len­to­kent­tiä ja ho­tel­le­ja ra­ken­ne­taan hal­lit­se­mat­to­mas­ti”, Wes­s­man sa­noo.

Suu­ri pe­ri­aat­teel­li­nen ky­sy­mys on, kuin­ka pit­käk­si lis­taa voi kas­vat­taa. Wes­s­man tun­nis­taa on­gel­man.

”On­ko ta­voit­tee­na vain saa­da lu­et­te­loon li­sää koh­tei­ta? Ke­tään ei kiin­nos­ta, jos siel­lä ovat kaik­ki pai­kat”, hän tii­vis­tää.

Muinainen inkakaupunki Machu Picchu Andeilla Perussa on sekä luonto- että kulttuurikohde. Se on ollut Unescon luettelossa vuodesta 1983.

Gonzalo Azumendi

Myös ai­nee­ton­ta pe­rin­töä suo­jel­laan

Ko­ko­naan uu­si alu­e­val­taus maa­il­man kult­tuu­ri­pe­rin­nön suo­je­le­mi­ses­sa on ai­nee­ton kult­tuu­ri­pe­rin­tö, jota kos­ke­va yleis­so­pi­mus hy­väk­syt­tiin 2000-lu­vun alus­sa. Sen tar­koi­tuk­se­na on suo­jel­la pe­rin­töä, joka jää hel­pos­ti kult­tuu­ri- ja luon­to­koh­de­lis­tauk­sis­sa vä­hem­mäl­le huo­mi­ol­le. Ai­nee­ton kult­tuu­ri­pe­rin­tö voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si ka­la­kuk­koa tai suo­ma­lais­ta tan­goa, jot­ka on­kin jo va­lit­tu Suo­men kan­sal­li­sel­le lis­tal­le.

Ste­fan Wes­s­ma­nin omat suo­si­kit maa­il­man­pe­rin­tö­lis­tal­la löy­ty­vät poh­joi­ses­ta.

”Luon­to­koh­teis­ta Ilu­lis­sa­tin jää­vuo­no Grön­lan­nis­sa teki suu­ren vai­ku­tuk­sen. Kult­tuu­ri­koh­teis­ta Ur­ne­sin sau­va­kirk­ko Nor­jas­sa on koh­tee­na pie­ni mut­ta sil­ti vai­kut­ta­va ko­ke­mus.”

Hän suo­sit­te­lee me­ne­mään koh­tei­siin tu­ris­ti­kau­den ul­ko­puo­lel­la.

”Esi­mer­kik­si Suo­men­lin­na tai Vis­by on ai­van eri­lai­nen syk­syl­lä kuin hei­nä­kuus­sa. Sil­loin ei ole ih­mis­vir­to­jen vie­tä­vä­nä, ja tar­jon­ta­kin on koh­tees­sa usein se­son­gin ul­ko­puo­lel­la eri­lais­ta.”

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2018. Sitä on muo­kat­tu.

Suo­men maa­il­man­pe­rin­tö­koh­teet löy­ty­vät tääl­tä

Lue myös:

Omo­jo­en laak­son ka­don­nut maa­il­ma

Lu­ki­jan kuva: Le­po­het­ki kes­ki­a­jas­sa