Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Tilaa lehti
Tilaa lehti
Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.

Kitakala houkuttelee saaliin luokseen leuasta kasvavalla hohtavalla syötillä. Hirmuiset leuat odottavat levällään kuin karhunraudat.

Norbert Wu / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

2.12.2019

Mikä on tuo outo valo?

Monet eläimet, levät ja sienet hohtavat omaa valoaan. Tämän taianomaisen kyvyn avulla ne houkuttelevat saalista tai parittelukumppania. Joskus ne jopa käyttävät valoa naamioitumiseen.

Sy­vis­sä me­ris­sä ui­vat eläi­met ei­vät tun­ne me­ren poh­jaa tai pin­taa ei­vät­kä päi­vää tai yö­tä. Mut­ta va­loa nii­den­kin maa­il­mas­sa on.

Pie­nen pu­nai­sen kat­ka­ra­vun kyl­jis­sä on him­me­äs­ti hoh­ta­via si­ni­siä pilk­ku­ja. Nii­den avul­la se saa naa­mi­oi­tu­mi­sa­pua yl­hääl­tä sii­lau­tu­vas­ta päi­vän­va­los­ta, joka on mel­kein lii­an heik­koa ih­mis­sil­min näh­tä­väk­si. Va­lo­pis­tei­den an­si­os­ta eläi­men ala­puo­lel­la vaa­ni­va saa­lis­ta­ja ei ero­ta ra­vun tum­maa si­lu­et­tia.

Kat­ka­ra­pu on näh­nyt jo­tain – kau­ka­na erot­tuu heik­ko si­ni­vih­reä valo. On­ko se la­ji­to­ve­ri? Rapu ui ute­li­aa­na lä­hem­mäs, mut­ta teko on vä­häl­lä koi­tua sen koh­ta­lok­si. Se on­nis­tuu hiuk­sen­hie­nos­ti vält­tä­mään hir­mui­sen ki­ta­ka­lan yh­teen lous­kah­ta­vat ham­paat. Va­lo­pilk­ku oli­kin pe­to­ka­lan leu­as­ta kas­va­va it­se­va­lai­se­va syöt­ti.

Kat­ka­ra­pu tur­vau­tuu eri­koi­seen puo­lus­tus­kei­noon. Se syl­käi­see suus­taan kirk­kaan­si­nis­tä va­loa hoh­ta­van pil­ven kuin tul­ta­syök­se­vä lo­hi­käär­me. Kun ki­ta­ka­la on vie­lä so­kais­tu­nut äkil­li­ses­tä kirk­kau­des­ta, pik­kui­nen kat­ka­ra­pu py­räh­tää tie­hen­sä.

Yl­lät­tä­vän ylei­nen il­miö

Bi­o­lu­mi­ne­sens­si, toi­sin sa­no­en oman va­lon­sa tuot­ta­mi­nen, on yl­lät­tä­vän yleis­tä eli­öil­lä, jot­ka elä­vät pi­meis­sä pai­kois­sa: me­ren uu­me­nis­sa, luo­lis­sa tai öi­ses­sä met­säs­sä.

Valo syn­tyy poh­jim­mil­taan ai­na sa­mal­la ta­val­la. Se on ke­mi­al­li­nen re­ak­tio, jos­sa lu­si­fe­rii­ni-ni­mi­nen pig­ment­ti ha­pet­tuu. Ha­pen ja lu­si­fe­rii­nin re­ak­ti­o­ta vauh­dit­taa kol­mas osa­kas, ent­syy­mi, jota ni­mi­te­tään lu­si­fe­raa­sik­si.

Muu­ta yh­teis­tä eri­lais­ten eli­öi­den bi­o­lu­mi­ne­sens­sil­la ei sit­ten ole­kaan. Eri lu­si­fe­raa­sit ja lu­si­fe­rii­nit toi­mi­vat sa­mal­la ta­voin mut­ta ovat ke­mi­al­li­ses­ti ai­van eri­lai­sia, sil­lä bi­o­lu­mi­ne­sens­si on ke­hit­ty­nyt it­se­näi­ses­ti ai­na­kin 40 ker­taa.

Jot­kin eli­öt tuot­ta­vat il­mi­öön tar­vit­ta­vat yh­dis­teet it­se ja toi­set va­ras­ta­vat ne saa­lii­den­sa ke­hois­ta. Kol­man­net pi­tä­vät ku­dok­sis­saan sym­bi­oot­ti­sia mik­ro­be­ja, jot­ka tuot­ta­vat va­lon. Mo­nen­lai­sia me­ka­nis­me­ja voi ol­la vie­lä löy­tä­mät­tä­kin.

Bi­o­lu­mi­ne­sens­sia ta­va­taan myös Suo­mes­sa

Suo­men luon­nos­sa­kaan bi­o­lu­mi­ne­sens­si ei ole tun­te­ma­ton­ta. Ke­säy­ö­nä voi näh­dä kas­vil­li­suu­des­sa kel­ta­vih­re­än va­lo­pis­teen, joka him­me­nee ja kir­kas­tuu taas. Se on kiil­to­ma­to, oi­ke­as­taan ko­va­kuo­ri­ai­nen, vaik­ka la­jin naa­raat ovat­kin koko elä­män­sä sii­vet­tö­miä ja ole­muk­sel­taan touk­ka­mai­sia.

Kiil­to­ma­don valo on kut­su. Sen avul­la pie­ni, sii­ve­käs koi­ras löy­tää pa­rit­te­lu­kump­pa­nin luok­se. Myös koi­raal­la on pe­rä­pääs­sään pie­ni va­lo­e­lin, mut­ta sitä tär­ke­äm­mät ovat eläi­men suu­ret sil­mät, joil­la se erot­taa naa­raan va­lon jo kau­kaa.

Suo­ma­lai­set ta­ri­nat tun­te­vat myös pei­kon­kul­lan, pi­me­äs­sä met­säs­sä hoh­ta­van vih­re­än va­lon. Sen voi näh­dä la­ho­a­vis­sa puis­sa, kan­nois­sa tai jos­kus maas­sa­kin. Aa­ve­mai­sen il­mi­ön ai­heut­ta­vat va­loa tuot­ta­vat me­si­sie­net.

Vaik­ka pei­kon­kul­ta tun­net­tiin jo Aris­to­te­leen ai­kaan, vie­lä­kään ei ole täyt­tä var­muut­ta sii­tä, mik­si sie­net hoh­ta­vat. Omi­nai­suut­ta on ar­vel­tu kei­nok­si joko kut­sua tai kar­kot­taa sie­niä syö­viä eläi­miä.

Yk­si vaih­to­eh­to on, et­tä valo on näi­den sien­ten eri­tyi­sen elä­män­ta­van ai­heut­ta­ma si­vu­tuo­te. Ne ovat kaik­ki val­ko­la­hot­ta­jia, eli ai­noi­ta eli­öi­tä, jot­ka pys­ty­vät te­hok­kaas­ti ha­jot­ta­maan puun si­säl­tä­mää lig­nii­niä. Ken­ties valo on nii­den kei­no pääs­tä eroon lig­nii­nin ha­jo­tuk­ses­sa syn­ty­väs­tä yli­mää­räi­ses­tä ha­pes­ta, joka vau­ri­oit­tai­si nii­den so­lu­ja. Bi­o­lu­mi­ne­sens­sis­sa on vie­lä pal­jon sa­lai­suuk­sia pal­jas­tet­ta­va­na.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 10/2019.

Lue myös:

Pink­ki väri hur­maa myös luon­nos­sa

Mat­ki­joi­den mah­ta­va maa­il­ma

Suosittelemme

Ulkoisten korvien puuttuminen korostaa vesinokkaeläimen epätavallista ulkomuotoa. Korva-aukko näkyy heti silmän takana.

Ulkoisten korvien puuttuminen korostaa vesinokkaeläimen epätavallista ulkomuotoa. Korva-aukko näkyy heti silmän takana.

D. Parer & E. Parer Cook / Minden Pictures

Onko vesinokkaeläin lintu vai kala?

Vesinokkaeläin ui kuin saukko ja munii kuin matelija. Sillä on sorsan nokka, majavan häntä ja ärhäkät myrkkykannukset. Ei ihme, että se on hämmästyttänyt ja ihastuttanut ihmisiä löytymisestään saakka.

Kruununeitokolibri kuvattiin Costa Rican aarniometsissä. Kolibrikoiraat ovat erityisen upeita, naaraat käyttävät energiansa poikasten kasvatukseen.

Kruununeitokolibri kuvattiin Costa Rican aarniometsissä. Kolibrikoiraat ovat erityisen upeita, naaraat käyttävät energiansa poikasten kasvatukseen.

Ingo Arndt

Kolibrit elävät äärirajoilla

Kolibrit suhahtelevat nopeasti ja ketterästi ilmassa. Tämä vaivattoman tuntuinen pörrääminen on todellisuudessa yksi eläinkunnan suurimmista voimanponnistuksista.

Maan pinnalla korkeimmat vuoret kohoavat yli kahdeksan kilometrin korkeuteen.

Maan pinnalla korkeimmat vuoret kohoavat yli kahdeksan kilometrin korkeuteen.

Unsplash

Onko maapallon sisällä vuoria?

Maapallon pinnalla kohoaa Himalajan ja Alppien kaltaisia valtavia vuoristoja. Maan alla olevat vuoristot saattavat kuitenkin olla vielä massiivisempia kuin maapallon pinnalla kohoavat vuoristot.

Ilmasto muuttuu, entä ihminen?

Layenimies katsoo merelle Dakarin Les Almadies’ssa, Afrikan länsipisteessä.  Paikalla on suufeille erityinen merkitys.

Layenimies katsoo merelle Dakarin Les Almadies’ssa, Afrikan länsipisteessä. Paikalla on suufeille erityinen merkitys.

Christian Bobst

Senegalin omintakeinen islam

Islamin suufilaisessa suuntauksessa Koraania tulkitaan usein väljästi. Senegalille suufilaisuus on ollut siunaus. Maassa kaivataan kuitenkin kipeästi uudistuksia.

Ulkoisten korvien puuttuminen korostaa vesinokkaeläimen epätavallista ulkomuotoa. Korva-aukko näkyy heti silmän takana.

Ulkoisten korvien puuttuminen korostaa vesinokkaeläimen epätavallista ulkomuotoa. Korva-aukko näkyy heti silmän takana.

D. Parer & E. Parer Cook / Minden Pictures

Onko vesinokkaeläin lintu vai kala?

Vesinokkaeläin ui kuin saukko ja munii kuin matelija. Sillä on sorsan nokka, majavan häntä ja ärhäkät myrkkykannukset. Ei ihme, että se on hämmästyttänyt ja ihastuttanut ihmisiä löytymisestään saakka.

Kruununeitokolibri kuvattiin Costa Rican aarniometsissä. Kolibrikoiraat ovat erityisen upeita, naaraat käyttävät energiansa poikasten kasvatukseen.

Kruununeitokolibri kuvattiin Costa Rican aarniometsissä. Kolibrikoiraat ovat erityisen upeita, naaraat käyttävät energiansa poikasten kasvatukseen.

Ingo Arndt

Kolibrit elävät äärirajoilla

Kolibrit suhahtelevat nopeasti ja ketterästi ilmassa. Tämä vaivattoman tuntuinen pörrääminen on todellisuudessa yksi eläinkunnan suurimmista voimanponnistuksista.

Maan pinnalla korkeimmat vuoret kohoavat yli kahdeksan kilometrin korkeuteen.

Maan pinnalla korkeimmat vuoret kohoavat yli kahdeksan kilometrin korkeuteen.

Unsplash

Onko maapallon sisällä vuoria?

Maapallon pinnalla kohoaa Himalajan ja Alppien kaltaisia valtavia vuoristoja. Maan alla olevat vuoristot saattavat kuitenkin olla vielä massiivisempia kuin maapallon pinnalla kohoavat vuoristot.

Ilmasto muuttuu, entä ihminen?

Layenimies katsoo merelle Dakarin Les Almadies’ssa, Afrikan länsipisteessä.  Paikalla on suufeille erityinen merkitys.

Layenimies katsoo merelle Dakarin Les Almadies’ssa, Afrikan länsipisteessä. Paikalla on suufeille erityinen merkitys.

Christian Bobst

Senegalin omintakeinen islam

Islamin suufilaisessa suuntauksessa Koraania tulkitaan usein väljästi. Senegalille suufilaisuus on ollut siunaus. Maassa kaivataan kuitenkin kipeästi uudistuksia.

Työn merkityksellisyydestä

Aineenvaihduntaa tutkittiin aivokuvausten avulla.

Aineenvaihduntaa tutkittiin aivokuvausten avulla.

Matt Miller

Naisilla on nuorekkaat aivot

Moni nainen on pari vuotta biologista ikäänsä nuorempi. Näin on ainakin, jos katsotaan aivojen sokeriaineenvaihduntaa.

Tähden peittyessä asteroidin taakse syntyy valon taipumiskuvio, joka paljastaa tähden läpimitan.

Tähden peittyessä asteroidin taakse syntyy valon taipumiskuvio, joka paljastaa tähden läpimitan.

DESY / Lucid Berlin

Uusi apuväline tähtien koon mittaamiseen

Aurinkoamme kiertävät asteroidit auttavat mittaamaan tähtien halkaisijoita aiempaa tarkemmin. Enää mittausapuna ei tarvita Kuuta.

Janne Hiedanniemi (alh.), Tuomas Hiedanniemi ja Kari Saarilahti kuvattiin päiväkoti Vaahterassa Helsingissä.

Janne Hiedanniemi (alh.), Tuomas Hiedanniemi ja Kari Saarilahti kuvattiin päiväkoti Vaahterassa Helsingissä.

Hanna Linnakko

Yhdeksän kysymystä uudenlaisesta musiikinopetuksesta

Mitä tapahtuu, kun kaksi veljestä ja heidän kaverinsa, kaikki opettajia ja musiikin ammattilaisia, lyövät päänsä yhteen? Syntyy innovaatio, joka tuo musiikin uuden teknologian avustuksella entistä vahvemmin päiväkoteihin ja kouluihin. Janne Hiedanniemi kertoo lisää.

Lukuvinkit

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Maailman pisin vaellus

Lukijan kuva: Siellä missä tuli sijaitsee

Lukuvinkit

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Maailman pisin vaellus

Lukijan kuva: Siellä missä tuli sijaitsee

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2