Kul­ma­kar­voil­la on ar­vel­tu ole­van mo­nen­lai­sia teh­tä­viä. Ylei­sim­piä ole­tuk­sia ovat se, et­tä niis­tä on apua vies­tin­näs­sä, sekä se, et­tä ne vä­hen­tä­vät hien, sa­de­ve­den ja pö­lyn va­lu­mis­ta ot­sal­ta sil­miin.

Eng­lan­ti­lai­ses­sa Yor­kin yli­o­pis­tos­sa työs­ken­te­le­vän ant­ro­po­lo­gi Ri­car­do Go­din­hon joh­ta­ma tut­ki­mus­ryh­mä sel­vit­ti kul­ma­kar­vo­jem­me al­ku­pe­rää. Nii­den rat­kai­se­va teh­tä­vä näyt­tää ol­leen vies­tin­nän ja tun­tei­den il­mai­sun te­hos­ta­mi­nen, tut­ki­jat us­ko­vat.

Ny­kyih­mi­sen esi-isil­lä oli vie­lä pak­su, lui­nen kul­ma­har­jan­ne. Tut­ki­mus­ryh­mä us­koo sen il­men­tä­neen val­ta-ase­maa ja hyök­kää­vyyt­tä. Har­jan­ne kui­ten­kin pie­ne­ni vä­hi­tel­len evo­luu­ti­on myö­tä, ja sa­mal­la sen pääl­lä kas­va­vis­ta kul­ma­kar­vois­ta tuli hen­nom­mat ja liik­ku­vam­mat.

Ny­ky­ään voim­me­kin kiuk­kui­ses­ti kur­tis­taa tai häm­mäs­ty­nees­ti ko­hot­taa kul­ma­kar­vo­ja. Tai­don an­si­os­ta voim­me lu­kea niis­tä pal­jon ih­mi­sen tun­teis­ta ja käyt­täy­ty­mi­ses­tä.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2018.

Lue myös:

Mik­sei rä­pyt­te­ly hait­taa nä­ke­mis­tä?

Kuin­ka saat hei­ton osu­maan maa­liin?