Joi­den­kin lin­tu­jen mu­nat ovat lä­hes pyö­rei­tä, tois­ten pit­kä­no­mai­sia. Pit­ku­lai­set voi­vat ol­la ta­sai­sen el­lip­ti­siä tai toi­ses­ta pääs­tään te­rä­väm­piä. Mut­ta mik­si mu­nis­sa on täl­lai­sia ero­ja? Eh­kä pit­ku­lai­suus aut­taa ah­ta­maan mo­nia mu­nia hau­to­jan al­le? Eh­kä kar­ti­o­mai­suus es­tää mu­nia kie­räh­tä­mäs­tä pe­sä­jyr­kän­teel­tä?

Näin on ar­vel­tu, mut­ta tuo­re tut­ki­mus ei löy­tä­nyt noil­le se­li­tyk­sil­le tu­kea. Sen si­jaan mu­nien pit­kä­no­mai­suus on yh­tey­des­sä voi­mak­kaa­seen len­tä­mi­seen, ra­por­toi kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä Scien­ce-leh­des­sä.

Ver­tai­lus­sa oli yli 49 000 mu­naa, jot­ka edus­ti­vat noin 1 400:aa lin­tu­la­jia 37 lin­tu­lah­kos­ta. Mu­nien muo­to ei liit­ty­nyt esi­mer­kik­si pe­si­mis­paik­kaan tai pe­su­een ko­koon. Kak­si sel­vää yh­teyt­tä sen si­jaan löy­tyi: muna oli sitä pit­ku­lai­sem­pi, mitä suu­rem­pi se oli ver­rat­tu­na lin­nun ko­koon tai mitä vah­vem­pi len­tä­jä lin­tu oli. Pit­ku­lai­sia mu­nia tuot­ti­vat myös vah­vat ui­ma­rit, ping­vii­nit.

Vai­kut­taa sil­tä, et­tä voi­ma­kas­sii­pis­ten lin­tu­jen li­hak­si­kas ja sut­jak­ka krop­pa pu­ser­taa ke­hit­ty­vät mu­nat pit­ku­lai­sik­si, tut­ki­jat päät­te­le­vät.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 10/2017.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Lue myös:

Tie­dät­kö, mik­si koi­ra­si il­mei­lee?

Ka­las­tus­kiel­to aut­toi af­ri­kan­ping­vii­ne­jä