Mel­kein jo­kai­sen sel­kä­pii­tä kar­mii pelk­kä aja­tus lii­dun kirs­kut­ta­mi­ses­ta lii­tu­tau­lua vas­ten. On kui­ten­kin ih­mi­siä, jois­ta pöy­tä­naa­pu­rin ruo­an pu­res­ke­lun ää­ni kuu­los­taa vie­lä sie­tä­mät­tö­mäm­mäl­tä. Aja­tus tun­tuu kum­mal­li­sel­ta. Mi­so­fo­ni­aa, sa­na­tar­kas­ti krei­kas­ta kään­net­ty­nä ään­ten vi­haa­mis­ta, on­kin usein pi­det­ty pak­ko­neu­roo­sin oi­ree­na.

Kä­si­tys on kui­ten­kin vää­rä. Neu­ro­tie­tei­li­jä Ola­na Tans­ley-Han­coc­kin joh­ta­ma tut­ki­mus­ryh­mä on ha­vain­nut mi­so­foo­nik­ko­jen ai­vo­ak­tii­vi­suu­des­sa eri­koi­sen piir­teen. Heil­lä tie­tyt ää­net vah­vis­ta­vat ak­ti­vi­teet­tia ai­vo­saa­rek­keen etuo­sas­sa eli alu­eel­la, joka mää­rää, mi­hin ih­mi­nen kiin­nit­tää huo­mi­on­sa.

Kyse on siis ai­van nor­maa­lis­ta il­mi­ös­tä. Mi­so­fo­ni­as­ta kär­si­vät ei­vät to­sin useim­mi­ten voi ol­la kiin­nit­tä­mät­tä huo­mi­o­taan epä­o­len­nai­siin ää­niin, ku­ten näp­päi­mis­tön na­put­te­luun, mais­sin­täh­kän jyr­si­mi­seen tai pa­pe­rin ra­pi­naan.

On ha­vait­tu, et­tä mi­so­foo­ni­koil­la voi­mis­tuu myös mui­den ku­ten emoo­ti­ois­ta vas­taa­vien ai­vo­a­lu­ei­den ak­tii­vi­suus. Sik­si tie­tyil­le ää­nil­le her­kis­ty­neet re­a­goi­vat nii­hin ää­rim­mäi­sen voi­mak­kaas­ti. Ää­net voi­vat tuot­taa heil­le sy­dä­men­ty­ky­tys­tä, hi­koi­lua ja jopa tar­peen pa­e­ta pai­kal­ta.

Ola­na Tans­ley-Han­cock tart­tui har­vi­nai­seen tut­ki­mu­sai­hee­seen sik­si, et­tä hän on it­se kär­si­nyt seit­se­män­vuo­ti­aas­ta as­ti voi­mak­kaas­ta mi­so­fo­ni­as­ta. Vuo­sien var­rel­la hän on ke­hit­tä­nyt eri­lai­sia kei­no­ja omi­nai­suu­den kans­sa sel­viy­ty­mi­seen. Vä­lil­lä hä­nel­lä on ruo­ka­laan men­nes­sään kor­va­tul­pat. Hän voi myös yrit­tää peit­tää pöy­tä­kump­pa­nin­sa syö­mi­sen ää­nen pu­res­ke­le­mal­la sa­maan tah­tiin.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 8/2017.

Lue myös:

Kuin­ka hy­vin tun­net Char­les Dar­wi­nin?

Voi­ko stres­si pe­riy­tyä lap­sil­le?