Joistakin ihmisistä maissintähkän syöminen kuulostaa sietämättömältä.
Pixabay
GEO
Melkein jokaisen selkäpiitä karmii pelkkä ajatus liidun kirskuttamisesta liitutaulua vasten. On kuitenkin ihmisiä, joista pöytänaapurin ruoan pureskelun ääni kuulostaa vielä sietämättömämmältä. Ajatus tuntuu kummalliselta. Misofoniaa, sanatarkasti kreikasta käännettynä äänten vihaamista, onkin usein pidetty pakkoneuroosin oireena.
Käsitys on kuitenkin väärä. Neurotieteilijä Olana Tansley-Hancockin johtama tutkimusryhmä on havainnut misofoonikkojen aivoaktiivisuudessa erikoisen piirteen. Heillä tietyt äänet vahvistavat aktiviteettia aivosaarekkeen etuosassa eli alueella, joka määrää, mihin ihminen kiinnittää huomionsa.
Kyse on siis aivan normaalista ilmiöstä. Misofoniasta kärsivät eivät tosin useimmiten voi olla kiinnittämättä huomiotaan epäolennaisiin ääniin, kuten näppäimistön naputteluun, maissintähkän jyrsimiseen tai paperin rapinaan.
On havaittu, että misofoonikoilla voimistuu myös muiden kuten emootioista vastaavien aivoalueiden aktiivisuus. Siksi tietyille äänille herkistyneet reagoivat niihin äärimmäisen voimakkaasti. Äänet voivat tuottaa heille sydämentykytystä, hikoilua ja jopa tarpeen paeta paikalta.
Olana Tansley-Hancock tarttui harvinaiseen tutkimusaiheeseen siksi, että hän on itse kärsinyt seitsemänvuotiaasta asti voimakkaasta misofoniasta. Vuosien varrella hän on kehittänyt erilaisia keinoja ominaisuuden kanssa selviytymiseen. Välillä hänellä on ruokalaan mennessään korvatulpat. Hän voi myös yrittää peittää pöytäkumppaninsa syömisen äänen pureskelemalla samaan tahtiin.
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 8/2017.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2