Ensimmäinen täysikokoinen avaruusromun poistamista testaava satelliitti on todennäköisesti kuvassa oleva ESAn eDeorbit, joka lähetetään avaruuteen 2023. Pienempiä kokeiluita on jo sitä ennen. Kansainväliseltä avaruusasemalta vapautettiin kesällä 2018 RemoveDEBRIS-satelliitti, joka testaa erilaisia romunpoistomenetelmiä.
ESA
Jari Mäkinen
Avaruusromu on yleissana kaikenlaisille avaruudessa oleville kappaleille alkaen pienistä satelliiteista irronneista muovinpalasista päätyen kokonaisiin sammuneisiin satelliitteihin. Kaikkein pienimpiä hitusia ei voida kartoittaa, mutta niiden määrästä on saatu paljon tietoa tutkimalla, kuinka paljon avaruudessa olleiden laitteiden pintaan on tullut pieniä iskuja.
Pienimmät kappaleet eivät kuitenkaan ole kaikkein hankalimpia tapauksia, vaikka niistäkin voi olla paljon haittaa herkkään kohtaan osuessaan.
Vaarallisimpia ovat kappaleet, joiden halkaisijat ovat yhdestä sentistä kymmeneen senttiä. Niiden paikoista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ne saavat törmätessään aikaan suurta tuhoa. Jopa sentin kokoinen metallipalanen voi olla kohtalokas, kun se osuu satelliittiin suurella kiertoratanopeudella. Tällaisia on noin avaruudessa arviolta 100 000 kappaletta, kun taas vielä pienempien määrä lasketaan kymmenissä miljoonissa.
Maan ympärillä on yli 750 000 ihmisen aikaansaamaa, yli sentin kokoista avaruusromukappaletta. Niiden yhteismassa on yli sata tonnia.
Suurin osa avaruusromusta on alle 2 000 kilometrin korkeudella Maan pinnasta, koska suurin osa ihmisen avaruustoimista on tapahtunut lähellä Maata. Kaikkein roskaisimpia seutuja ovat kiertoradat noin 800 km:n, 1000 km:n ja 1500 km:n korkeuksissa.
Avaruusromusta kerrotaan lisää GEO-lehden numerossa 8/2018.
Lue myös:
Siellä missä ihmiset ja pelikaanit kalastavat samoilla vesillä, lintujen kohtaloksi koituvat usein kalastusvälineet.
Pete Oxford / Minden Pictures
Tutkimus osoitti, että parhaalla plantaasilla kaakaopuut kasvavat osittain muiden puiden varjossa.
Wilma Blaser / ETH Zurich
Kun Etelämantereella on kesä, on näin valoisaa. Ennätyspakkasia koetaan talven pimeydessä.
Ted Scambos / NSIDC / CU Boulder
Jaakko Heikkilä kuvasi N. H. Marino Zorzin palatsissaan: ”Venetsia on aina ollut rauhantekijä, diplomatian kuningatar”, tämä sanoo.
Jaakko Heikkilä
Siellä missä ihmiset ja pelikaanit kalastavat samoilla vesillä, lintujen kohtaloksi koituvat usein kalastusvälineet.
Pete Oxford / Minden Pictures
Tutkimus osoitti, että parhaalla plantaasilla kaakaopuut kasvavat osittain muiden puiden varjossa.
Wilma Blaser / ETH Zurich
Kun Etelämantereella on kesä, on näin valoisaa. Ennätyspakkasia koetaan talven pimeydessä.
Ted Scambos / NSIDC / CU Boulder
Jaakko Heikkilä kuvasi N. H. Marino Zorzin palatsissaan: ”Venetsia on aina ollut rauhantekijä, diplomatian kuningatar”, tämä sanoo.
Jaakko Heikkilä
Elokuun GEO on ilmestynyt - alla maistiaisia sen tarjonnasta!
Veera Näsänen ja Sesilja Lindell
"Tukholman kuninkaanlinnan vartijan asu oli muuttunut 20 vuodessa vähemmän sotaisaksi. Vartija ei tietenkään voinut puhua meille ja varmaankin ihmetteli, mitä puuhasimme hänen edessään kamera jalustalla. Hän näytti kuitenkin suoristavan ryhtiään aina, kun aloimme ottaa kuvia. Ohikulkija värvättiin painamaan kameran laukaisijaa" Wilma Hurskainen kertoo Royal Palace -kuvasta.
Wilma Hurskainen
Sirkkojen lisäksi lautaselle ovat päätyneet jo myös muun muassa erilaiset toukat.
iStock
Näin maastoutuu kiinalainen kiurunkannus.
Yang Niu
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2