Li­hak­sis­ta voi ol­la mie­hil­le hyö­tyä kump­pa­nin va­lin­nas­sa, mut­tei pel­käs­tään ny­kyis­ten kau­neu­si­han­tei­den vuok­si. Tut­ki­jat ha­vait­si­vat, et­tä nai­set tun­te­vat ve­toa li­hak­sik­kai­siin mie­hiin eten­kin sil­loin, kun he tun­te­vat it­sen­sä uha­tuk­si.

Tämä vah­vis­taa jo pit­kään val­lal­la ole­vaa evo­luu­ti­op­sy­ko­lo­gis­ta te­o­ri­aa sii­tä, et­tä puo­li­son va­lin­taan vai­kut­taa se, kuin­ka tur­val­li­sek­si ih­mi­nen ym­pä­ris­tön­sä ar­vi­oi. Apu­na tut­ki­muk­ses­sa käy­tet­tiin ih­mis­ten li­säk­si ka­nia ja käär­met­tä. Ai­em­min vas­taa­vis­sa tut­ki­muk­sis­sa oli käy­tet­ty kek­sit­ty­jä ske­naa­ri­oi­ta, esi­mer­kik­si uh­kaa­vaa ta­lousk­rii­siä tai tau­di­nai­heut­ta­jien luo­maa vaa­ra­ti­lan­net­ta.

Oak­lan­din yli­o­pis­tos­sa Mic­hi­ga­nis­sa toi­mi­va tut­ki­mus­ryh­mä ja­koi ko­e­hen­ki­löt – sekä nai­set et­tä mie­het – kah­teen ryh­mään. Ko­e­hen­ki­löil­le ker­rot­tiin, et­tä he saa­vat pian kä­si­tel­tä­väk­seen joko met­rin pi­tui­sen py­ton­käär­meen tai ka­nin. Puo­let näis­tä va­paa­eh­toi­sis­ta sai näh­tä­väk­seen käär­meen ja puo­let ka­nin. Sen jäl­keen heil­tä otet­tiin syl­ki­näy­te, jos­ta ker­rot­tiin tut­kit­ta­van ko­e­hen­ki­löi­den fe­ro­mo­ni­ta­so­ja mut­ta jota ei to­del­li­suu­des­sa ana­ly­soi­tu. Seu­raa­vak­si ko­e­hen­ki­löil­le näy­tet­tiin eri­lai­sia kas­vo­ja ja var­ta­loi­ta, jois­ta he va­lit­si­vat omas­ta mie­les­tään puo­leen­sa­ve­tä­vim­mät.

Uh­kaa­vak­si ko­e­tun käär­meen kans­sa sa­mas­sa huo­nees­sa ol­leet nai­set suo­si­vat li­hak­sik­kam­paa ja hoi­kem­paa ruu­miin­ra­ken­net­ta sekä mas­ku­lii­ni­sem­pia kas­von­piir­tei­tä kuin ka­ni­ryh­mään kuu­lu­neet nai­set. Myös käär­me­ryh­mään kuu­lu­neet mie­het suo­si­vat ka­ni­ryh­män mie­hiä enem­män li­hak­sik­kai­ta nai­sia, vaik­ka­kaan ero ei ol­lut yh­tä suu­ri kuin nai­sil­la.

Ko­kees­sa ha­vait­tiin mui­ta­kin kiin­nos­ta­via seik­ko­ja. Käär­me sai nai­set ar­vi­oi­maan it­sen­sä vä­hem­män vie­hät­tä­vik­si kuin kani. Käär­meen koh­dan­neet mie­het puo­les­taan tun­si­vat it­sen­sä vä­hem­män do­mi­noi­vik­si kuin ka­ni­ryh­män mie­het.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 5-6/2019.

Lue myös:

Mik­si lais­kot­te­lu on niin mu­ka­vaa?

Varo tab­let­ti­nis­kaa!