Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Ihmissilmä erottaa valtavan määrän värejä. Eri kielissä on kuitenkin värisanoja vain rajattu määrä - joissakin vain muutamia.

Ihmissilmä erottaa valtavan määrän värejä. Eri kielissä on kuitenkin värisanoja vain rajattu määrä - joissakin vain muutamia.

iStock

GEO

30.7.2018

Miten värisanat syntyvät?

Eri kielissä on erilaisia määriä sanoja väreille. Tutkijat arvelevat, että sanasto rakentuisi kulttuurisen tarpeen eikä näkökyvyn pohjalta.

Kie­len ra­ken­tu­mi­nen riip­puu sii­tä, mis­tä on tar­peen pu­hua. Vaik­ka ih­mis­sil­mä erot­taa val­ta­van mää­rän vä­re­jä, vä­ri­sa­no­ja on eri kie­lis­sä vain ra­jat­tu mää­rä. Sii­nä mis­sä eng­lan­nin­kie­li­set tu­le­vat toi­meen kes­ki­mää­rin yh­del­lä­tois­ta vä­ri­sa­nal­la, Bo­li­vi­as­sa asu­vien tsi­ma­nien kie­les­sä on sana vain mus­tal­le, val­koi­sel­le ja pu­nai­sel­le.

Usein aja­tel­laan, et­tä mus­ta, val­koi­nen ja pu­nai­nen ni­me­tään vä­reis­tä en­sim­mäi­si­nä, kos­ka ne ovat eri­tyi­sen sil­mään­pis­tä­viä ja vies­ti­vät vaa­ras­ta. Vä­ri­sa­nas­ton ke­hit­ty­mi­seen vai­kut­tai­si siis en­si si­jas­sa ih­mi­sen nä­kö­ky­ky.

Yh­dys­val­ta­lai­set tut­ki­jat Ed­ward Gib­son ja Be­vil Con­way ovat esit­tä­neet äs­ket­täin toi­sen­lai­sen se­li­tyk­sen. He ar­vi­oi­vat, et­tä vä­ri­sa­no­jen ja yli­pään­sä kie­len pe­rus­ta on en­si si­jas­sa kult­tuu­ri­nen. Te­ol­lis­tu­nees­sa maa­il­mas­sa esi­nei­den vä­ri­pa­let­ti on laa­ja, jo­ten vä­ri­sa­no­ja tar­vi­taan run­saas­ti. Ama­zo­nin sa­de­met­sis­sä met­säs­tä­jä-ke­rää­ji­nä elä­vät tsi­ma­nit tar­vit­se­vat jo­ka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­sään vä­hem­män vä­re­jä erot­te­le­via sa­no­ja.

Tut­ki­muk­seen osal­lis­tui tsi­ma­nien li­säk­si es­pan­jan­kie­li­siä bo­li­vi­a­lai­sia sekä eng­lan­nin­kie­li­siä pu­hu­jia Yh­dys­val­lois­ta.

Eri kiel­ten pu­hu­jien väil­lä ha­vait­tiin myös yh­tä­läi­syyk­siä. Kaik­ki ryh­mät ku­vai­li­vat käy­tös­sä ole­vien vä­ri­sa­no­jen mää­räs­tä riip­pu­mat­ta hel­pom­min ja tar­kem­min läm­pi­miä vä­ri­sä­vy­jä ku­ten pu­nais­ta,kel­tais­ta ja orans­sia kuin kyl­miä si­ni­sen ja vih­re­än sä­vy­jä. Vai­kut­tai­si siis sil­tä, et­tä läm­pi­män­sä­vyi­set koh­teet, esi­mer­kik­si ih­mi­set, ap­pel­sii­nit puis­sa ja haa­vas­ta pulp­pu­a­va veri, ovat asi­oi­ta, joi­den kans­sa olem­me te­ke­mi­sis­sä in­ten­sii­vi­sim­min. Niis­tä myös ha­lu­taan pu­hua.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2018.

Lue myös:

Mik­si ru­not kos­ket­ta­vat?

Tie­dät­kö, mik­si koi­ra­si il­mei­lee?

Suosittelemme

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2