Ih­mi­sen kal­los­sa ai­no­at liik­ku­vat osat ovat ala­leu­ka ja kor­vien pik­ku­rui­set kuu­lo­luut. Toi­sen ää­ri­pään pää­ko­pan eloi­suu­des­sa muo­dos­ta­vat ka­lat. Nii­den kal­lon­luut ovat ir­ral­li­sia, ja li­hak­set lii­kut­ta­vat nii­tä erik­seen. Esi­mer­kik­si mon­nil­la kal­lon etum­mai­set luut liik­ku­vat eril­leen hy­vin täs­mäl­li­ses­ti ruo­kaa imais­ta­es­sa, ker­to­vat yh­dys­val­ta­lai­set tut­ki­jat Pro­cee­dings of the Ro­yal So­cie­ty B -leh­des­sä.

Tut­ki­jat ku­va­si­vat mon­nien ja mui­den ka­lo­jen kal­lon­liik­kei­tä tie­to­ko­ne­ku­vauk­sen ja no­pe­an rönt­gen­vi­de­oin­nin yh­dis­tel­mäl­lä, jon­ka herk­kyys riit­ti hiuk­sen pak­suut­ta vas­taa­van lii­kah­duk­sen ha­vait­se­mi­seen. Syö­vä mon­ni pa­nos­ti tark­kaan lii­ke­sää­te­lyyn, ah­ven­ka­loi­hin kuu­lu­va bas­si etum­mais­ten lui­den voi­mak­kaa­seen eteen työn­töön.

Ka­lat saa­vat ruo­an suu­hun­sa imai­se­mal­la, mis­sä kal­lon liik­ku­vuus aut­taa suu­res­ti. Kun sel­kä­ran­kai­set nou­si­vat maal­le, saa­lis­ta ei enää saa­nut ime­mäl­lä vaan hauk­kaa­mal­la. Yli­mää­räi­set liik­ku­vat pa­lat hei­ken­si­vät kal­loa tur­haan. Sik­si esi­mer­kik­si ih­mi­sen ai­vo­kop­pa on kiin­teä.

Lue tut­ki­muk­ses­ta li­sää eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 8/2019.

Lue myös:

Osaa­vat­ko ka­lat tuot­taa ää­niä?

Nai­sil­la on nuo­rek­kaat ai­vot