Ohoud Aladani on yksi Jeddaan muuttaneista eronneista saudinaisista. Hänen kampauksensa on Saudi-Arabiassa epätavallinen.
Tasneem Alsultan
Charlotte Wiedemann
Miltä tuntuu elää koko elämänsä miehen holhouksessa? 63-vuotias Sahar Nasief on eläkkeelle jäänyt englantilaisen kirjallisuuden dosentti, monen lapsen äiti ja isoäiti. Hän ei kuitenkaan määrää omista asioistaan. Yksi Saharin pojista on hänen virallinen holhoojansa.
Saudi-Arabian valtionuskonto on sunni-islamilaisuuden erityisen tiukka muoto, wahhabismi eli wahhabilaisuus. Se rajoittaa naisten oikeuksia muslimimaailmassa ainutlaatuisella tavalla. Rajoituksista tunnetuin on ollut naisten autolla-ajokielto, jonka kuningas Salman lopulta kumosi syyskuussa 2017. Saudinaiset pääsivät ajamaan autoa ilman rangaistuksen pelkoa kesäkuussa 2018.
Olennaisempaa kuitenkin on, ettei naisilla ole oikeutta tarttua oman elämänsä rattiin. Holhousjärjestelmän takia nainen ei voi Saudi-Arabiassa ilman holhoojansa lupaa esimerkiksi mennä naimisiin, hankkia passia, lähteä ulkomaanmatkalle tai vapautua vankilasta.
Kuten jokainen saudinainen, myös Sahar Nasief luovutettiin aikoinaan isän holhouksesta miehen holhottavaksi. Avioeron jälkeen hän palasi isänsä holhottavaksi. Kun isä kuoli, holhoojaksi tuli Saharin poika. Käytännössä se tarkoitti esimerkiksi sitä, että kun Sahar vuokrasi asunnon ja osti auton, hän tarvitsi poikansa allekirjoituksen. Ja silloin, kun hän ajoi autoaan mielenilmauksena ajokieltoa vastaan, pojan oli tultava lunastamaan äitinsä poliisiasemalta.
Sahar on kasvattanut poikansa uskomaan tasa-arvoon. Pojan on kuitenkin toimittava niin kuin laki vaatii.
”Juridisesti olen orjan asemassa”, Sahar sanoo.
Hän avaa käsilaukkunsa ja ottaa esiin pussillisen sinisiä rannekkeita, joissa lukee ”Ana waliyat nafsi”, olen oma holhoojani. Se on miljoonakaupunki Jeddaan keskittyvän naisten vapautusliikkeen tunnuslause.
Kulttuurit kohtaavat Jeddassa
Istumme kymmenkerroksisen hotellin kattoterassin perheille varatulla alueella. Miehet istuvat omassa osastossaan. Koska olen nainen, Saudi-Arabiassa paikkani on aina perhetiloissa.
Yllämme liitää lentokoneita tiheään tahtiin yön halki. On pyhiinvaellusaika, ja Jedda sijaitsee lähellä Mekkaa. Ennen muslimipyhiinvaeltajat, kuten myös kaupankävijät, matkustivat Mekkaan meriteitse. Erilaiset maailmat kohtasivat Punaisenmeren rannalla Jeddassa. Kulttuurien kohtaamisen ansiosta kaupunkiin syntyi jo kauan sitten kosmopoliittinen ilma piiri. Jeddan ja koko Hijazin rannikkoalueen asukkaita onkin aina pidetty vapaamielisinä.
”Meidän kotimme on meri, ei aavikko”, Sahar Nasief sanoo.
Nykyisin Jeddassa asuu erityisen paljon naisten vapautusliikkeen pioneereja – joko siellä syntyneitä tai sinne paenneita. Jeddassa naisilla on tilaa hengittää. He voivat pitää tukkansa auki. He voivat kulkea ulkona abayassa eli mustassa, pitkää päällystakkia muistuttavassa naisten kaavussa tai pukeutua sen sijaan johonkin vaaleampaan.
Saharin suvussa on itsevarmoja naisia kolmessa sukupolvessa. Hänen 96-vuotias äitinsä pitää ranteessaan naisten holhousjärjestelmän poistamista ajavan vapautusliikkeen sinistä nauhaa, kuten tekee myös Saharin 40-vuotias tytär.
”Tavoitteemme on naisten ja miesten täydellinen tasa-arvo”, Sahar sanoo.
Hän käyttää asiasta sanaa nasaweyah, feminismi.
Kamppailulla itsemääräämisoikeudesta on monet kasvot. Osa naisista yrittää päästä irti oman elinympäristönsä kahleista, osa, kuten Sahar, kamppailee kaikkien puolesta.
Ei ole sattumaa, että Jeddan feministipiireissä on erityisen paljon eronneita naisia. Avioerojen määrä on nousussa koko maassa siitä huolimatta, että aviomies säilyttää asemansa vaimonsa holhoojana koko prosessin ajan. Halutessaan mies voi pitkittää vaimonsa lähtöä vuosien ajan tai vaatia tätä luopumaan vapautensa nimissä lapsistaan ja omaisuudestaan. Silti moni nainen ottaa riskin.
Moni nainen haaveilee menevänsä naimisiin ulkomaalaisen kanssa, koska silloin hän vapautuu holhousjärjestelmästä. Hinta, joka tästä maksetaan, on se, etteivät liitosta syntyneet lapset voi olla Saudi-Arabian kansalaisia.
Ei vain naisten liike
Feministien verkostoissa osa tuntee toisensa henkilökohtaisesti, luottaa toisiinsa ja tapaa toisiaan. Osa toimii salassa eikä koskaan käytä oikeaa nimeään. Paljon on kuitenkin muuttunut vuodesta 1990, jolloin naiset ensimmäisen kerran osoittivat mieltään ajokieltoa vastaan. Naiset, jotka asettuivat silloin rattiin maan pääkaupungissa Riadissa, olivat lainsuojattomia. Heitä haukuttiin erilaisilla nimillä ja heidät erotettiin yliopistosta.
”Emme Jeddassa tienneet tuolloin lainkaan, kuinka naisten Riadissa kävi”, Sahar Nasief muistelee.
Vuonna 2013 järjestettiin uusi vastaava mielenilmaus, josta kerrottiin myös muissa maissa.
Jo vuonna 2012 sauditaitelijatar oli maalannut Melbournessa talon seinään kuvan, josta tuli hashtagilla #IAmMyOwnGuardian (olen oma holhoojani) tunnetun liikkeen tunnus. Maalauksessa arabialaiseen miesten päähineeseen on yhdistetty naisen kasvot.
Liike on kasvanut parin viime vuoden aikana niin nopeasti, että vauhti hämmästyttää myös sen alkuunpanijoita. Naisia on neuvottu seminaareissa ja työpajoissa toimimaan holhouspakkoa vastaan, myös kuningaskunnan ensimmäisten naispuolisten asianajajien avustuksella.
Protesti kiihtyi, kun ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch julkaisi vuonna 2016 raportin, jossa Saudi-Arabian holhousjärjestelmää arvosteltiin voimakkaasti. Arviolta 2 500 naista lähetti kuninkaalle sähkeen ja lähes 15 000 maan kansalaista allekirjoitti netissä vetoomuksen. Sekä sähkeissä että vetoomuksessa vaadittiin järjestelmän poistamista. Allekirjoittajien joukossa oli myös merkittäviä saudiarabialaisia uskonoppineita.
”Vetoomus karkotti sydämistämme pelon. Sitä ennen moni luuli, että holhousperiaate on uskonnon sanelema. Nyt kaikki tietävät, ettei se pidä paikkaansa”, Sahar sanoo.
Vaikka vetoomuksen allekirjoittajien määrä tuntuu mitättömältä yli 30-miljoonaisen maan asukasluvun rinnalla, allekirjoittajat pystyvät kansainvälisen verkostonsa ansiosta pitämään asiaa esillä.
Kuningaskunta on muutenkin murrosvaiheessa. Öljyn alhainen hinta ja tieto öljyvarojen rajallisuudesta vaativat perustavanlaatuisia muutoksia. Saudi-Arabiassa työtä ei voi enää jättää siirtolaisarmeijan tehtäväksi. Kansalaisten itsensä, myös naisten, on käärittävä hihat ja ryhdyttävä töihin.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan GEO-lehdessä 4/2018.
YLEn juttu saudinaisten pukeutumismääräyksien lieventämisestä on täällä
BBC kertoo yhdestä naisille avautuneesta mahdollisuudesta täällä
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2