Mil­tä tun­tuu elää koko elä­män­sä mie­hen hol­houk­ses­sa? 63-vuo­ti­as Sa­har Na­sief on eläk­keel­le jää­nyt eng­lan­ti­lai­sen kir­jal­li­suu­den do­sent­ti, mo­nen lap­sen äi­ti ja iso­äi­ti. Hän ei kui­ten­kaan mää­rää omis­ta asi­ois­taan. Yk­si Sa­ha­rin po­jis­ta on hä­nen vi­ral­li­nen hol­hoo­jan­sa.

Sau­di-Ara­bi­an val­ti­o­nus­kon­to on sun­ni-is­la­mi­lai­suu­den eri­tyi­sen tiuk­ka muo­to, wah­ha­bis­mi eli wah­ha­bi­lai­suus. Se ra­joit­taa nais­ten oi­keuk­sia mus­li­mi­maa­il­mas­sa ai­nut­laa­tui­sel­la ta­val­la. Ra­joi­tuk­sis­ta tun­ne­tuin on ol­lut nais­ten au­tol­la-ajo­kiel­to, jon­ka ku­nin­gas Sal­man lo­pul­ta ku­mo­si syys­kuus­sa 2017. Sau­di­nais­ten on mää­rä pääs­tä aja­maan au­toa il­man ran­gais­tuk­sen pel­koa ke­sä­kuus­sa 2018.

Olen­nai­sem­paa kui­ten­kin on, et­tei nai­sil­la ole oi­keut­ta tart­tua oman elä­män­sä rat­tiin. Hol­hous­jär­jes­tel­män ta­kia nai­nen ei voi Sau­di-Ara­bi­as­sa il­man hol­hoo­jan­sa lu­paa esi­mer­kik­si men­nä nai­mi­siin, hank­kia pas­sia, läh­teä ul­ko­maan­mat­kal­le tai va­pau­tua van­ki­las­ta.

Ku­ten jo­kai­nen sau­di­nai­nen, myös Sa­har Na­sief luo­vu­tet­tiin ai­koi­naan isän hol­houk­ses­ta mie­hen hol­hot­ta­vak­si. Avi­oe­ron jäl­keen hän pa­la­si isän­sä hol­hot­ta­vak­si. Kun isä kuo­li, hol­hoo­jak­si tuli Sa­ha­rin poi­ka. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­ti esi­mer­kik­si sitä, et­tä kun Sa­har vuok­ra­si asun­non ja os­ti au­ton, hän tar­vit­si poi­kan­sa al­le­kir­joi­tuk­sen. Ja sil­loin, kun hän ajoi au­to­aan mie­le­nil­mauk­se­na ajo­kiel­toa vas­taan, po­jan oli tul­ta­va lu­nas­ta­maan äi­tin­sä po­lii­si­a­se­mal­ta.

Sa­har on kas­vat­ta­nut poi­kan­sa us­ko­maan tasa-ar­voon. Po­jan on kui­ten­kin toi­mit­ta­va niin kuin laki vaa­tii.

”Ju­ri­di­ses­ti olen or­jan ase­mas­sa”, Sa­har sa­noo.

Hän avaa kä­si­lauk­kun­sa ja ot­taa esiin pus­sil­li­sen si­ni­siä ran­nek­kei­ta, jois­sa lu­kee ”Ana wa­liy­at naf­si”, olen oma hol­hoo­ja­ni. Se on mil­joo­na­kau­pun­ki Jed­daan kes­kit­ty­vän nais­ten va­pau­tus­liik­keen tun­nus­lau­se.

Kult­tuu­rit koh­taa­vat Jed­das­sa

Is­tum­me kym­men­ker­rok­si­sen ho­tel­lin kat­to­te­ras­sin per­heil­le va­ra­tul­la alu­eel­la. Mie­het is­tu­vat omas­sa osas­tos­saan. Kos­ka olen nai­nen, Sau­di-Ara­bi­as­sa paik­ka­ni on ai­na per­he­ti­lois­sa.

Yl­läm­me lii­tää len­to­ko­nei­ta ti­he­ään tah­tiin yön hal­ki. On py­hiin­va­el­lu­sai­ka, ja Jed­da si­jait­see lä­hel­lä Mek­kaa. En­nen mus­li­mi­py­hiin­va­el­ta­jat, ku­ten myös kau­pan­kä­vi­jät, mat­kus­ti­vat Mek­kaan me­ri­teit­se. Eri­lai­set maa­il­mat koh­ta­si­vat Pu­nai­sen­me­ren ran­nal­la Jed­das­sa. Kult­tuu­rien koh­taa­mi­sen an­si­os­ta kau­pun­kiin syn­tyi jo kau­an sit­ten kos­mo­po­liit­ti­nen il­ma pii­ri. Jed­dan ja koko Hi­ja­zin ran­nik­ko­a­lu­een asuk­kai­ta on­kin ai­na pi­det­ty va­paa­mie­li­si­nä.

”Mei­dän ko­tim­me on meri, ei aa­vik­ko”, Sa­har Na­sief sa­noo.

Ny­kyi­sin Jed­das­sa asuu eri­tyi­sen pal­jon nais­ten va­pau­tus­liik­keen pi­o­nee­re­ja – joko siel­lä syn­ty­nei­tä tai sin­ne pa­en­nei­ta. Jed­das­sa nai­sil­la on ti­laa hen­git­tää. He voi­vat pi­tää tuk­kan­sa au­ki. He voi­vat kul­kea ul­ko­na aba­yas­sa eli mus­tas­sa, pit­kää pääl­lys­tak­kia muis­tut­ta­vas­sa nais­ten kaa­vus­sa tai pu­keu­tua sen si­jaan jo­hon­kin vaa­le­am­paan.

Sa­ha­rin su­vus­sa on it­se­var­mo­ja nai­sia kol­mes­sa su­ku­pol­ves­sa. Hä­nen 96-vuo­ti­as äi­tin­sä pi­tää ran­tees­saan nais­ten hol­hous­jär­jes­tel­män pois­ta­mis­ta aja­van va­pau­tus­liik­keen si­nis­tä nau­haa, ku­ten te­kee myös Sa­ha­rin 40-vuo­ti­as ty­tär.

”Ta­voit­teem­me on nais­ten ja mies­ten täy­del­li­nen tasa-ar­vo”, Sa­har sa­noo.

Hän käyt­tää asi­as­ta sa­naa na­sa­wey­ah, fe­mi­nis­mi.

Kamp­pai­lul­la it­se­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta on mo­net kas­vot. Osa nai­sis­ta yrit­tää pääs­tä ir­ti oman eli­nym­pä­ris­tön­sä kah­leis­ta, osa, ku­ten Sa­har, kamp­pai­lee kaik­kien puo­les­ta.

Ei ole sat­tu­maa, et­tä Jed­dan fe­mi­nis­ti­pii­reis­sä on eri­tyi­sen pal­jon eron­nei­ta nai­sia. Avi­oe­ro­jen mää­rä on nou­sus­sa koko maas­sa sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä avi­o­mies säi­lyt­tää ase­man­sa vai­mon­sa hol­hoo­ja­na koko pro­ses­sin ajan. Ha­lu­tes­saan mies voi pit­kit­tää vai­mon­sa läh­töä vuo­sien ajan tai vaa­tia tätä luo­pu­maan va­pau­ten­sa ni­mis­sä lap­sis­taan ja omai­suu­des­taan. Sil­ti moni nai­nen ot­taa ris­kin.

Moni nai­nen haa­vei­lee me­ne­vän­sä nai­mi­siin ul­ko­maa­lai­sen kans­sa, kos­ka sil­loin hän va­pau­tuu hol­hous­jär­jes­tel­mäs­tä. Hin­ta, joka täs­tä mak­se­taan, on se, et­tei­vät lii­tos­ta syn­ty­neet lap­set voi ol­la Sau­di-Ara­bi­an kan­sa­lai­sia.

Ei vain nais­ten lii­ke

Fe­mi­nis­tien ver­kos­tois­sa osa tun­tee toi­sen­sa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, luot­taa toi­siin­sa ja ta­paa toi­si­aan. Osa toi­mii sa­las­sa ei­kä kos­kaan käy­tä oi­ke­aa ni­me­ään. Pal­jon on kui­ten­kin muut­tu­nut vuo­des­ta 1990, jol­loin nai­set en­sim­mäi­sen ker­ran osoit­ti­vat miel­tään ajo­kiel­toa vas­taan. Nai­set, jot­ka aset­tui­vat sil­loin rat­tiin maan pää­kau­pun­gis­sa Ri­a­dis­sa, oli­vat lain­suo­jat­to­mia. Hei­tä hau­kut­tiin eri­lai­sil­la ni­mil­lä ja hei­dät ero­tet­tiin yli­o­pis­tos­ta.

”Em­me Jed­das­sa tien­neet tuol­loin lain­kaan, kuin­ka nais­ten Ri­a­dis­sa kävi”, Sa­har Na­sief muis­te­lee.

Vuon­na 2013 jär­jes­tet­tiin uu­si vas­taa­va mie­le­nil­maus, jos­ta ker­rot­tiin myös muis­sa mais­sa.

Jo vuon­na 2012 sau­di­tai­te­li­ja­tar oli maa­lan­nut Mel­bour­nes­sa ta­lon sei­nään ku­van, jos­ta tuli hash­ta­gil­la #IAm­My­Own­Gu­ar­di­an (olen oma hol­hoo­ja­ni) tun­ne­tun liik­keen tun­nus. Maa­lauk­ses­sa ara­bi­a­lai­seen mies­ten pää­hi­nee­seen on yh­dis­tet­ty nai­sen kas­vot.

Lii­ke on kas­va­nut pa­rin vii­me vuo­den ai­ka­na niin no­pe­as­ti, et­tä vauh­ti häm­mäs­tyt­tää myös sen al­kuun­pa­ni­joi­ta. Nai­sia on neu­vot­tu se­mi­naa­reis­sa ja työ­pa­jois­sa toi­mi­maan hol­hous­pak­koa vas­taan, myös ku­nin­gas­kun­nan en­sim­mäis­ten nais­puo­lis­ten asi­a­na­ja­jien avus­tuk­sel­la.

Pro­tes­ti kiih­tyi, kun ih­mi­soi­keus­jär­jes­tö Hu­man Rights Watch jul­kai­si vuon­na 2016 ra­por­tin, jos­sa Sau­di-Ara­bi­an hol­hous­jär­jes­tel­mää ar­vos­tel­tiin voi­mak­kaas­ti. Ar­vi­ol­ta 2 500 nais­ta lä­het­ti ku­nin­kaal­le säh­keen ja lä­hes 15 000 maan kan­sa­lais­ta al­le­kir­joit­ti ne­tis­sä ve­too­muk­sen. Sekä säh­keis­sä et­tä ve­too­muk­ses­sa vaa­dit­tiin jär­jes­tel­män pois­ta­mis­ta. Al­le­kir­joit­ta­jien jou­kos­sa oli myös mer­kit­tä­viä sau­di­a­ra­bi­a­lai­sia us­ko­nop­pi­nei­ta.

”Ve­too­mus kar­kot­ti sy­dä­mis­täm­me pe­lon. Sitä en­nen moni luu­li, et­tä hol­hous­pe­ri­aa­te on us­kon­non sa­ne­le­ma. Nyt kaik­ki tie­tä­vät, et­tei se pidä paik­kaan­sa”, Sa­har sa­noo.

Vaik­ka ve­too­muk­sen al­le­kir­joit­ta­jien mää­rä tun­tuu mi­tät­tö­mäl­tä yli 30-mil­joo­nai­sen maan asu­kas­lu­vun rin­nal­la, al­le­kir­joit­ta­jat pys­ty­vät kan­sain­vä­li­sen ver­kos­ton­sa an­si­os­ta pi­tä­mään asi­aa esil­lä.

Ku­nin­gas­kun­ta on muu­ten­kin mur­ros­vai­hees­sa. Öl­jyn al­hai­nen hin­ta ja tie­to öl­jy­va­ro­jen ra­jal­li­suu­des­ta vaa­ti­vat pe­rus­ta­van­laa­tui­sia muu­tok­sia. Sau­di-Ara­bi­as­sa työ­tä ei voi enää jät­tää siir­to­lai­sar­mei­jan teh­tä­väk­si. Kan­sa­lais­ten it­sen­sä, myös nais­ten, on kää­rit­tä­vä hi­hat ja ryh­dyt­tä­vä töi­hin.

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 4/2018.

YLEn jut­tu sau­di­nais­ten pu­keu­tu­mis­mää­räyk­sien lie­ven­tä­mi­ses­tä on tääl­lä

BBC ker­too yh­des­tä nai­sil­le avau­tu­nees­ta mah­dol­li­suu­des­ta tääl­lä

Lue myös:

Va­lo­ku­vaa­ja Ira­nin vuo­ris­tos­sa

Ve­ne­zu­e­la va­jo­si kaa­ok­seen