Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Ohoud Aladani on yksi Jeddaan muuttaneista eronneista saudinaisista. Hänen kampauksensa on Saudi-Arabiassa epätavallinen.

Ohoud Aladani on yksi Jeddaan muuttaneista eronneista saudinaisista. Hänen kampauksensa on Saudi-Arabiassa epätavallinen.

Tasneem Alsultan

Char­lot­te Wie­de­mann

18.5.2018

Naiset kapinoivat Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia riistää naispuolisten kansalaistensa oikeuksia ehkä enemmän kuin mikään muu maa. Naiset eivät saa siellä ilman miehen lupaa matkustaa, tehdä työtä tai tavata eron jälkeen omia lapsiaan. Naiset ovat kuitenkin etenkin Jeddan kaupungissa alkaneet kamppailla riippumattoman elämän puolesta.

Mil­tä tun­tuu elää koko elä­män­sä mie­hen hol­houk­ses­sa? 63-vuo­ti­as Sa­har Na­sief on eläk­keel­le jää­nyt eng­lan­ti­lai­sen kir­jal­li­suu­den do­sent­ti, mo­nen lap­sen äi­ti ja iso­äi­ti. Hän ei kui­ten­kaan mää­rää omis­ta asi­ois­taan. Yk­si Sa­ha­rin po­jis­ta on hä­nen vi­ral­li­nen hol­hoo­jan­sa.

Sau­di-Ara­bi­an val­ti­o­nus­kon­to on sun­ni-is­la­mi­lai­suu­den eri­tyi­sen tiuk­ka muo­to, wah­ha­bis­mi eli wah­ha­bi­lai­suus. Se ra­joit­taa nais­ten oi­keuk­sia mus­li­mi­maa­il­mas­sa ai­nut­laa­tui­sel­la ta­val­la. Ra­joi­tuk­sis­ta tun­ne­tuin on ol­lut nais­ten au­tol­la-ajo­kiel­to, jon­ka ku­nin­gas Sal­man lo­pul­ta ku­mo­si syys­kuus­sa 2017. Sau­di­nai­set pää­si­vät aja­maan au­toa il­man ran­gais­tuk­sen pel­koa ke­sä­kuus­sa 2018.

Olen­nai­sem­paa kui­ten­kin on, et­tei nai­sil­la ole oi­keut­ta tart­tua oman elä­män­sä rat­tiin. Hol­hous­jär­jes­tel­män ta­kia nai­nen ei voi Sau­di-Ara­bi­as­sa il­man hol­hoo­jan­sa lu­paa esi­mer­kik­si men­nä nai­mi­siin, hank­kia pas­sia, läh­teä ul­ko­maan­mat­kal­le tai va­pau­tua van­ki­las­ta.

Ku­ten jo­kai­nen sau­di­nai­nen, myös Sa­har Na­sief luo­vu­tet­tiin ai­koi­naan isän hol­houk­ses­ta mie­hen hol­hot­ta­vak­si. Avi­oe­ron jäl­keen hän pa­la­si isän­sä hol­hot­ta­vak­si. Kun isä kuo­li, hol­hoo­jak­si tuli Sa­ha­rin poi­ka. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­ti esi­mer­kik­si sitä, et­tä kun Sa­har vuok­ra­si asun­non ja os­ti au­ton, hän tar­vit­si poi­kan­sa al­le­kir­joi­tuk­sen. Ja sil­loin, kun hän ajoi au­to­aan mie­le­nil­mauk­se­na ajo­kiel­toa vas­taan, po­jan oli tul­ta­va lu­nas­ta­maan äi­tin­sä po­lii­si­a­se­mal­ta.

Sa­har on kas­vat­ta­nut poi­kan­sa us­ko­maan tasa-ar­voon. Po­jan on kui­ten­kin toi­mit­ta­va niin kuin laki vaa­tii.

”Ju­ri­di­ses­ti olen or­jan ase­mas­sa”, Sa­har sa­noo.

Hän avaa kä­si­lauk­kun­sa ja ot­taa esiin pus­sil­li­sen si­ni­siä ran­nek­kei­ta, jois­sa lu­kee ”Ana wa­liy­at naf­si”, olen oma hol­hoo­ja­ni. Se on mil­joo­na­kau­pun­ki Jed­daan kes­kit­ty­vän nais­ten va­pau­tus­liik­keen tun­nus­lau­se.

Kult­tuu­rit koh­taa­vat Jed­das­sa

Is­tum­me kym­men­ker­rok­si­sen ho­tel­lin kat­to­te­ras­sin per­heil­le va­ra­tul­la alu­eel­la. Mie­het is­tu­vat omas­sa osas­tos­saan. Kos­ka olen nai­nen, Sau­di-Ara­bi­as­sa paik­ka­ni on ai­na per­he­ti­lois­sa.

Yl­läm­me lii­tää len­to­ko­nei­ta ti­he­ään tah­tiin yön hal­ki. On py­hiin­va­el­lu­sai­ka, ja Jed­da si­jait­see lä­hel­lä Mek­kaa. En­nen mus­li­mi­py­hiin­va­el­ta­jat, ku­ten myös kau­pan­kä­vi­jät, mat­kus­ti­vat Mek­kaan me­ri­teit­se. Eri­lai­set maa­il­mat koh­ta­si­vat Pu­nai­sen­me­ren ran­nal­la Jed­das­sa. Kult­tuu­rien koh­taa­mi­sen an­si­os­ta kau­pun­kiin syn­tyi jo kau­an sit­ten kos­mo­po­liit­ti­nen il­ma pii­ri. Jed­dan ja koko Hi­ja­zin ran­nik­ko­a­lu­een asuk­kai­ta on­kin ai­na pi­det­ty va­paa­mie­li­si­nä.

”Mei­dän ko­tim­me on meri, ei aa­vik­ko”, Sa­har Na­sief sa­noo.

Ny­kyi­sin Jed­das­sa asuu eri­tyi­sen pal­jon nais­ten va­pau­tus­liik­keen pi­o­nee­re­ja – joko siel­lä syn­ty­nei­tä tai sin­ne pa­en­nei­ta. Jed­das­sa nai­sil­la on ti­laa hen­git­tää. He voi­vat pi­tää tuk­kan­sa au­ki. He voi­vat kul­kea ul­ko­na aba­yas­sa eli mus­tas­sa, pit­kää pääl­lys­tak­kia muis­tut­ta­vas­sa nais­ten kaa­vus­sa tai pu­keu­tua sen si­jaan jo­hon­kin vaa­le­am­paan.

Sa­ha­rin su­vus­sa on it­se­var­mo­ja nai­sia kol­mes­sa su­ku­pol­ves­sa. Hä­nen 96-vuo­ti­as äi­tin­sä pi­tää ran­tees­saan nais­ten hol­hous­jär­jes­tel­män pois­ta­mis­ta aja­van va­pau­tus­liik­keen si­nis­tä nau­haa, ku­ten te­kee myös Sa­ha­rin 40-vuo­ti­as ty­tär.

”Ta­voit­teem­me on nais­ten ja mies­ten täy­del­li­nen tasa-ar­vo”, Sa­har sa­noo.

Hän käyt­tää asi­as­ta sa­naa na­sa­wey­ah, fe­mi­nis­mi.

Kamp­pai­lul­la it­se­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta on mo­net kas­vot. Osa nai­sis­ta yrit­tää pääs­tä ir­ti oman eli­nym­pä­ris­tön­sä kah­leis­ta, osa, ku­ten Sa­har, kamp­pai­lee kaik­kien puo­les­ta.

Ei ole sat­tu­maa, et­tä Jed­dan fe­mi­nis­ti­pii­reis­sä on eri­tyi­sen pal­jon eron­nei­ta nai­sia. Avi­oe­ro­jen mää­rä on nou­sus­sa koko maas­sa sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä avi­o­mies säi­lyt­tää ase­man­sa vai­mon­sa hol­hoo­ja­na koko pro­ses­sin ajan. Ha­lu­tes­saan mies voi pit­kit­tää vai­mon­sa läh­töä vuo­sien ajan tai vaa­tia tätä luo­pu­maan va­pau­ten­sa ni­mis­sä lap­sis­taan ja omai­suu­des­taan. Sil­ti moni nai­nen ot­taa ris­kin.

Moni nai­nen haa­vei­lee me­ne­vän­sä nai­mi­siin ul­ko­maa­lai­sen kans­sa, kos­ka sil­loin hän va­pau­tuu hol­hous­jär­jes­tel­mäs­tä. Hin­ta, joka täs­tä mak­se­taan, on se, et­tei­vät lii­tos­ta syn­ty­neet lap­set voi ol­la Sau­di-Ara­bi­an kan­sa­lai­sia.

Ei vain nais­ten lii­ke

Fe­mi­nis­tien ver­kos­tois­sa osa tun­tee toi­sen­sa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, luot­taa toi­siin­sa ja ta­paa toi­si­aan. Osa toi­mii sa­las­sa ei­kä kos­kaan käy­tä oi­ke­aa ni­me­ään. Pal­jon on kui­ten­kin muut­tu­nut vuo­des­ta 1990, jol­loin nai­set en­sim­mäi­sen ker­ran osoit­ti­vat miel­tään ajo­kiel­toa vas­taan. Nai­set, jot­ka aset­tui­vat sil­loin rat­tiin maan pää­kau­pun­gis­sa Ri­a­dis­sa, oli­vat lain­suo­jat­to­mia. Hei­tä hau­kut­tiin eri­lai­sil­la ni­mil­lä ja hei­dät ero­tet­tiin yli­o­pis­tos­ta.

”Em­me Jed­das­sa tien­neet tuol­loin lain­kaan, kuin­ka nais­ten Ri­a­dis­sa kävi”, Sa­har Na­sief muis­te­lee.

Vuon­na 2013 jär­jes­tet­tiin uu­si vas­taa­va mie­le­nil­maus, jos­ta ker­rot­tiin myös muis­sa mais­sa.

Jo vuon­na 2012 sau­di­tai­te­li­ja­tar oli maa­lan­nut Mel­bour­nes­sa ta­lon sei­nään ku­van, jos­ta tuli hash­ta­gil­la #IAm­My­Own­Gu­ar­di­an (olen oma hol­hoo­ja­ni) tun­ne­tun liik­keen tun­nus. Maa­lauk­ses­sa ara­bi­a­lai­seen mies­ten pää­hi­nee­seen on yh­dis­tet­ty nai­sen kas­vot.

Lii­ke on kas­va­nut pa­rin vii­me vuo­den ai­ka­na niin no­pe­as­ti, et­tä vauh­ti häm­mäs­tyt­tää myös sen al­kuun­pa­ni­joi­ta. Nai­sia on neu­vot­tu se­mi­naa­reis­sa ja työ­pa­jois­sa toi­mi­maan hol­hous­pak­koa vas­taan, myös ku­nin­gas­kun­nan en­sim­mäis­ten nais­puo­lis­ten asi­a­na­ja­jien avus­tuk­sel­la.

Pro­tes­ti kiih­tyi, kun ih­mi­soi­keus­jär­jes­tö Hu­man Rights Watch jul­kai­si vuon­na 2016 ra­por­tin, jos­sa Sau­di-Ara­bi­an hol­hous­jär­jes­tel­mää ar­vos­tel­tiin voi­mak­kaas­ti. Ar­vi­ol­ta 2 500 nais­ta lä­het­ti ku­nin­kaal­le säh­keen ja lä­hes 15 000 maan kan­sa­lais­ta al­le­kir­joit­ti ne­tis­sä ve­too­muk­sen. Sekä säh­keis­sä et­tä ve­too­muk­ses­sa vaa­dit­tiin jär­jes­tel­män pois­ta­mis­ta. Al­le­kir­joit­ta­jien jou­kos­sa oli myös mer­kit­tä­viä sau­di­a­ra­bi­a­lai­sia us­ko­nop­pi­nei­ta.

”Ve­too­mus kar­kot­ti sy­dä­mis­täm­me pe­lon. Sitä en­nen moni luu­li, et­tä hol­hous­pe­ri­aa­te on us­kon­non sa­ne­le­ma. Nyt kaik­ki tie­tä­vät, et­tei se pidä paik­kaan­sa”, Sa­har sa­noo.

Vaik­ka ve­too­muk­sen al­le­kir­joit­ta­jien mää­rä tun­tuu mi­tät­tö­mäl­tä yli 30-mil­joo­nai­sen maan asu­kas­lu­vun rin­nal­la, al­le­kir­joit­ta­jat pys­ty­vät kan­sain­vä­li­sen ver­kos­ton­sa an­si­os­ta pi­tä­mään asi­aa esil­lä.

Ku­nin­gas­kun­ta on muu­ten­kin mur­ros­vai­hees­sa. Öl­jyn al­hai­nen hin­ta ja tie­to öl­jy­va­ro­jen ra­jal­li­suu­des­ta vaa­ti­vat pe­rus­ta­van­laa­tui­sia muu­tok­sia. Sau­di-Ara­bi­as­sa työ­tä ei voi enää jät­tää siir­to­lai­sar­mei­jan teh­tä­väk­si. Kan­sa­lais­ten it­sen­sä, myös nais­ten, on kää­rit­tä­vä hi­hat ja ryh­dyt­tä­vä töi­hin.

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 4/2018.

YLEn jut­tu sau­di­nais­ten pu­keu­tu­mis­mää­räyk­sien lie­ven­tä­mi­ses­tä on tääl­lä

BBC ker­too yh­des­tä nai­sil­le avau­tu­nees­ta mah­dol­li­suu­des­ta tääl­lä

Lue myös:

Va­lo­ku­vaa­ja Ira­nin vuo­ris­tos­sa

Ve­ne­zu­e­la va­jo­si kaa­ok­seen

Suosittelemme

Lukuvinkit

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Mikä oli vuoden 2019 paras GEO-kansi?

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Lukuvinkit

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Pinkki väri hurmaa myös luonnossa

Mikä oli vuoden 2019 paras GEO-kansi?

Kuuran kauneutta Lanakoskella

Amerikkaa ilmasta käsin: LA ja NY

Oi, jospa oisin mä varaani…!

Muurahainen suunnistaa myös takaperin

Maailman parhaiden vuorikiipeilijöiden salaisuus paljastui

Näin digikuvaus muutti elämämme

Uudistuksia raiteilla ja lehdessä

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2