Ne­an­der­ta­li­nih­mi­nen oli la­ji­na niin lä­hel­lä mei­tä ny­kyih­mi­siä, et­tä dna:ham­me on jää­nyt jäl­kiä jopa yh­tei­sis­tä lap­sis­ta. Ero­ja­kin kui­ten­kin oli, ja niis­tä yh­dek­si on vii­me­ai­kais­ten tut­ki­mus­ten mu­kaan ar­vel­tu ne­an­der­ta­li­lais­ten sel­kä­ran­kaa. Sen on tul­kit­tu ol­leen suo­rem­pi ja sik­si huo­nom­min pys­ty­a­sen­toon so­peu­tu­nut kuin omam­me. Ne­an­der­ta­li­nih­mis­ten ran­ka kaar­tui kui­ten­kin yh­tä sel­vil­le mut­kil­le kuin omam­me­kin, va­kuut­ta­vat nyt sveit­si­läi­set ja yh­dys­val­ta­lai­set tut­ki­jat PNAS-leh­des­sä.

Si­vus­ta kat­sot­tu­na ny­kyih­mi­sen sel­kä­ran­ka näyt­tää loi­val­ta S-kir­jai­mel­ta, kos­ka rin­ta­ran­ka kaar­tuu taak­se­päin ja lan­ne­ran­ka eteen­päin. Kaa­ret aut­ta­vat ta­sa­pai­not­te­le­maan var­ta­loa pys­tys­sä jal­ko­jen pääl­lä, ja ne aut­ta­vat asen­toa so­peu­tu­maan var­ta­lon pai­no­pis­teen muu­tok­siin esi­mer­kik­si ras­kau­den ai­ka­na.

Ne­an­der­ta­li­nih­mis­ten ryh­dik­kyyt­tä ei ole epäil­ty enää vuo­si­kym­me­niin. Päin­vas­toin, ryh­tiä on epäil­ty tur­han­kin suo­rak­si. Ni­vel­pin­to­jen muo­dot ja ku­lu­mis­jäl­jet sel­kä­ni­ka­mis­sa ja lan­ti­o­luis­sa kui­ten­kin osoit­ta­vat, et­tä nii­den­kin ran­ka kaar­tui äs­sä­nä.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 5-6/2019.

Lue myös:

Ne­an­der­ta­li­nih­mi­nen teki luo­la­maa­lauk­sia

Ny­kyih­mi­nen syn­tyi mo­ni­kult­tuu­ri­se­na