Neandertalinihminen muistutti nykyihmistä mutta oli rotevampi ja isonenäisempi.
Fotolia
Petri Riikonen
Neandertalinihminen oli lajina niin lähellä meitä nykyihmisiä, että dna:hamme on jäänyt jälkiä jopa yhteisistä lapsista. Erojakin kuitenkin oli, ja niistä yhdeksi on viimeaikaisten tutkimusten mukaan arveltu neandertalilaisten selkärankaa. Sen on tulkittu olleen suorempi ja siksi huonommin pystyasentoon sopeutunut kuin omamme. Neandertalinihmisten ranka kaartui kuitenkin yhtä selville mutkille kuin omammekin, vakuuttavat nyt sveitsiläiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat PNAS-lehdessä.
Sivusta katsottuna nykyihmisen selkäranka näyttää loivalta S-kirjaimelta, koska rintaranka kaartuu taaksepäin ja lanneranka eteenpäin. Kaaret auttavat tasapainottelemaan vartaloa pystyssä jalkojen päällä, ja ne auttavat asentoa sopeutumaan vartalon painopisteen muutoksiin esimerkiksi raskauden aikana.
Neandertalinihmisten ryhdikkyyttä ei ole epäilty enää vuosikymmeniin. Päinvastoin, ryhtiä on epäilty turhankin suoraksi. Nivelpintojen muodot ja kulumisjäljet selkänikamissa ja lantioluissa kuitenkin osoittavat, että niidenkin ranka kaartui ässänä.
Lisätietoa tutkimuksesta on englanniksi täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 5-6/2019.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2