Me ny­kyih­mi­set em­me ol­leet ai­noi­ta luo­la­tai­tei­li­joi­ta. Ne­an­der­ta­li­nih­mi­set maa­la­si­vat ku­via Es­pan­jan luo­liin jo vä­hin­tään 20 000 vuot­ta en­nen kuin en­sim­mäi­set ny­kyih­mi­set saa­pui­vat Eu­roop­paan. Näin ra­por­toi kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä Scien­ce-leh­des­sä.

Ne­an­der­ta­li­nih­mi­sil­lä oli siis sym­bo­li­sen ajat­te­lun kyky, joka muis­tut­ti omaam­me ja eh­kä pe­riy­tyi yh­tei­sel­tä kan­ta­muo­dol­tam­me.

Tut­ki­jat ajoit­ti­vat maa­lat­tu­ja vii­va­ku­vi­oi­ta, vär­jät­ty­jä tip­pu­ki­viä ja ym­pä­ri vä­ri­tet­ty­jä kä­den­jäl­kiä La Pa­sie­gan luo­las­ta Can­tab­ri­as­ta, Malt­ra­vie­son luo­las­ta Ext­re­ma­du­ras­ta ja Ar­da­le­sin luo­las­ta An­da­lu­si­as­ta. Maa­lauk­sis­ta van­him­mat oli teh­ty vii­meis­tään 65 000 vuot­ta sit­ten. Ny­ky­tie­tä­myk­sen mu­kaan Eu­roo­pas­sa asui sil­loin vain ne­an­der­ta­li­nih­mi­siä, sil­lä ny­kyih­mi­set tu­li­vat seu­dul­le ai­kai­sin­taan 45 000 vuot­ta sit­ten.

Maa­laus­ten ajoit­ta­mi­sen mah­dol­lis­ti mo­der­ni me­ne­tel­mä. Nii­den pin­nal­le on vuo­si­tu­han­sien mit­taan ker­ty­nyt hii­li­pi­tois­ta kal­voa. Tut­ki­jat ana­ly­soi­vat sen se­as­ta uraa­nia, joka an­taa tar­kem­pia ai­ko­ja kuin hii­li it­se.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 5-6/2018.

Lue myös:

Mik­si ru­not kos­ket­ta­vat?

Näin Bri­tan­ni­as­ta tuli saa­ri