Iguaani tunnetaan myös nimillä vihreä iguaani ja leguaani. Ne elävät Väli-Amerikassa.
Sergi Reboredo
GEO
Oi, jospa oisin mä varaani…!
Väli-Amerikan sademetsissä elää valtava määrä eläin- ja kasvilajeja. Yksi sademetsän asukkaista on iguaani.
Iguaani, leguaani, vihreä iguaani... rakkaalla lapsella on monta nimeä. J. Karjalaisen laulussa mainittu varaani tämä eläin ei kuitenkaan ole, vaikka ehkä haluaisikin.
Varaanien kaukaiset sukulaiset iguaanit elävät Väli-Amerikassa, ja, toisin kuin niistä joskus käytetty nimi vihjaa, osa yksilöistä hehkuu vihreän sijaan sinisen tai punaisen sävyissä. Sergi Reboredo kuvasi tämän lisävärikseen oranssia saaneen iguaanin levähtämässä puun oksalla Costa Ricassa.
Kuva on julkaistu GEO-lehdessä 7/2018.
Lue myös:
Villisti pomppaava jättiläishai kuvattiin Malin Headin lähellä Irlannin pohjoisrannikolla.
Bren Whelan
Maailman toiseksi suurin kala osaa riehaantua
Jättiläishai on rauhallinen ja hidasliikkeinen planktoninsyöjä. Se yltyy kuitenkin toisinaan äkkispurtteihin ja hurjiin loikkiin.
Kiiltomadon toukka jäljittelee oksanpätkää ecuadorilaisessa sademetsässä.
Pete Oxford / Minden Pictures
Matkijoiden mahtava maailma
Lukemattomat eläimet ja kasvit matkivat luonnossa muita lajeja. Joidenkin tarkoitus on säästää henkensä, toiset käyttävät naamioitumistaitoaan saaliin väijymiseen tai jopa lisääntymiseen. Ilmiöllä on erikoinen nimi: mimikry.
Kutsuuko riippumatto? Et ole yksin!
Fotolia
Miksi laiskottelu on niin mukavaa?
Sohvan kutsua on joskus mahdotonta vastustaa. Miksi joutenolo on niin paljon houkuttelevampi vaihtoehto kuin toimeliaisuus? Kysymys kiehtoi myös tutkijoita.
GEOn huhtikuun numeron kuvasi Seychelleillä Sergi Reboredo.
Anu Piippo
Viisi syytä lukea huhtikuun GEO
Huhtikuun GEO-lehti kertoo Seychellien ainutlaatuisesta diilistä: saarivaltio suojelee merialueitaan ja saa vastineeksi velkoja anteeksi. Näytämme myös Juno-luotaimen Jupiterista ottamia upeita valokuvia ja kerromme amerikkalaistaiteilijasta, jonka henkilökohtaisesta tragediasta voi koitua apua muille muistisairaille. Lehdessä on kuitenkin myös paljon muuta kiinnostavaa – ohessa on viisi poimintaa!
Koska olemme Linnunradan kiekon sisässä, emme näe sitä kiekkona vaan taivaan yli kaartuvana himmeänä valovyönä.
Unsplash
Linnunrata kupruilee kuin perunalastu
Kotigalaksimme muistuttaa enemmän hiukan käppyräistä perunalastua kuin kiekonheittäjän kiekkoa.
Villisti pomppaava jättiläishai kuvattiin Malin Headin lähellä Irlannin pohjoisrannikolla.
Bren Whelan
Maailman toiseksi suurin kala osaa riehaantua
Jättiläishai on rauhallinen ja hidasliikkeinen planktoninsyöjä. Se yltyy kuitenkin toisinaan äkkispurtteihin ja hurjiin loikkiin.
Kiiltomadon toukka jäljittelee oksanpätkää ecuadorilaisessa sademetsässä.
Pete Oxford / Minden Pictures
Matkijoiden mahtava maailma
Lukemattomat eläimet ja kasvit matkivat luonnossa muita lajeja. Joidenkin tarkoitus on säästää henkensä, toiset käyttävät naamioitumistaitoaan saaliin väijymiseen tai jopa lisääntymiseen. Ilmiöllä on erikoinen nimi: mimikry.
Kutsuuko riippumatto? Et ole yksin!
Fotolia
Miksi laiskottelu on niin mukavaa?
Sohvan kutsua on joskus mahdotonta vastustaa. Miksi joutenolo on niin paljon houkuttelevampi vaihtoehto kuin toimeliaisuus? Kysymys kiehtoi myös tutkijoita.
GEOn huhtikuun numeron kuvasi Seychelleillä Sergi Reboredo.
Anu Piippo
Viisi syytä lukea huhtikuun GEO
Huhtikuun GEO-lehti kertoo Seychellien ainutlaatuisesta diilistä: saarivaltio suojelee merialueitaan ja saa vastineeksi velkoja anteeksi. Näytämme myös Juno-luotaimen Jupiterista ottamia upeita valokuvia ja kerromme amerikkalaistaiteilijasta, jonka henkilökohtaisesta tragediasta voi koitua apua muille muistisairaille. Lehdessä on kuitenkin myös paljon muuta kiinnostavaa – ohessa on viisi poimintaa!
Koska olemme Linnunradan kiekon sisässä, emme näe sitä kiekkona vaan taivaan yli kaartuvana himmeänä valovyönä.
Unsplash
Linnunrata kupruilee kuin perunalastu
Kotigalaksimme muistuttaa enemmän hiukan käppyräistä perunalastua kuin kiekonheittäjän kiekkoa.
Hele Savin on vetänyt uudenlaista aurinkokennoa kehittänyttä tutkimusryhmää.
Hanna Linnakko
Seitsemän kysymystä aurinkokennoista
Suomalainen tutkimusryhmä on kehittänyt Aalto-yliopistossa uudenlaisen aurinkokennon, joka muuttaa auringonvaloa sähköksi aiempaa tehokkaammin. Ryhmän johtaja, professori Hele Savin kertoo, miten uusi kenno saatiin aikaan.
Stressaamme monenlaisista asioista, mutta voiko stressi siirtyä seuraaville sukupolville?
iStock
Voiko stressi periytyä lapsille?
Stressi kiusaa monia perheellisiä, mutta voiko se vaikuttaa jälkeläisiin myös perimän kautta? Tutkimustulokset mullistavat ajatteluamme.
Joonas Pörsti työskentelee Ulkopoliittisen instituutin julkaiseman Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkönä. Hänet kuvattiin Päivälehden museossa Helsingissä.
Hanna Linnakko
Kymmenen kysymystä propagandasta
Joonas Pörstin kirja Propagandan lumo – sata vuotta mielten hallintaa sai äskettäin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Kirjan avulla Pörsti näyttää, kuinka vanhat propagandataidot on nostettu 2000-luvulla kokonaan uudelle tasolle.
Mars-simulaatioon Lanzarotella osallistuvat "astronautit” etsivät harjoituksissa Marsin kallioperää muistuttavia rakenteita.
Robbie Shone
Näin avaruusmatkoja harjoitellaan maan päällä
Avaruus on petollinen, ja virheet siellä voivat olla kohtalokkaita. Selviytymistä elämälle vihamielisissä oloissa testataankin maan päällä monin eri tavoin.
Lukuvinkit
Lukuvinkit