Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Aasialainen riisikutoja (Ploceus philippinus) rakentaa maljakkomaiset pesänsä usein riisinlehdistä.

Aasialainen riisikutoja (Ploceus philippinus) rakentaa maljakkomaiset pesänsä usein riisinlehdistä.

Ingo Arndt / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

6.6.2018

Oma koti kullan kallis – eläimellekin

Ihmisten talot ovat vain pitkälle viety versio ideasta, jonka evoluutio keksi miljoonia vuosia sitten. Eläimet kaikkialla maailmassa rakentavat ihmeellisiä arkkitehtuurisia taidonnäytteitä.

Ke­vääl­lä voi ta­va­ta ison am­pi­ai­sen, joka pör­rää ma­ta­lal­la maan­pin­nan yl­lä. Se on tal­vi­hor­rok­ses­ta he­rän­nyt ku­nin­ga­tar, jol­la on vain yk­si ta­voi­te: löy­tää so­pi­va paik­ka pe­säl­le.

Ku­nin­ga­tar tut­kii kaik­ki maa­kuo­pat, pi­me­ät ko­lot ja ra­ken­nus­ten ra­ko­set. Kun paik­ka löy­tyy, on ai­ka läh­teä et­si­mään puu­ta­va­raa.

Am­pi­ai­nen raas­taa vah­voil­la leu­oil­laan puu­ta ja pu­res­ke­lee sii­tä yh­des­sä syl­ken­sä kans­sa pa­pe­ri­mas­saa. Pelk­kien leu­ko­jen ja te­rä­vä­kyn­tis­ten koi­pien avul­la se ra­ken­taa pa­pe­ri­sen ku­vun, jon­ka si­sään se muo­toi­lee täy­del­li­siä kuu­si­kul­mi­on muo­toi­sia ken­no­ja: las­ten­ka­ma­rei­ta.

Kun en­sim­mäi­nen am­pi­ais­työ­läis­ten su­ku­pol­vi kuo­riu­tuu, ne ryh­ty­vät pe­sän laa­jen­nus­töi­hin. Syk­syyn men­nes­sä am­pi­ai­syh­teis­kun­nan lin­noi­tus voi ol­la jal­ka­pal­lon ko­koi­nen.

Ei vain hu­vin vuok­si

Luon­non mes­ta­ri­ark­ki­teh­dit ei­vät ole syn­ty­neet tyh­jäs­tä. Esi­mer­kik­si am­pi­ais­ten hei­mon liki vii­des­tä tu­han­nes­ta la­jis­ta mo­net ovat erak­ko­am­pi­ai­sia. Ne muu­raa­vat vain pie­nen kam­mi­on muu­ta­mal­le tou­kal­leen. Kau­kai­sem­mat ser­kut, tie­pis­ti­äi­set, ei­vät muo­vai­le ko­ti­aan lain­kaan vaan kai­va­vat maa­han ko­lon.

Evo­luu­tio on muo­van­nut eläi­mil­le juu­ri niin hy­vät ark­ki­teh­din­tai­dot kuin ne tar­vit­se­vat. Luon­non­va­lin­ta suo­sii yk­si­löi­tä, jot­ka ovat hie­man la­ji­to­ve­rei­taan tai­ta­vam­pia ra­ken­ta­jia. Näin käy sii­hen pis­tee­seen as­ti, et­tä vie­lä hie­nos­tu­neem­mat tai­dot oli­si­vat ajan­huk­kaa. Osa la­jeis­ta saa­vut­taa tä­män pis­teen jo var­hain.

Töyh­tö­hyy­päl­le riit­tää ma­ta­la maa­sy­ven­nys, jon­ka se peh­mus­taa muu­ta­mal­la ruo­hon­kor­rel­la. Poi­ka­set läh­te­vät pe­säs­tä mel­kein heti kuo­riu­dut­tu­aan. Suun­nil­leen niin te­ki­vät myös lin­tu­jen esi-isät, pe­to­mai­set te­ro­po­di­di­no­sau­ruk­set. Niin ker­to­vat fos­sii­li­set pe­sät, joi­ta on säi­ly­nyt muun mu­as­sa Mon­go­li­as­sa. Myös mo­nien höy­hen­peit­teis­ten di­no­sau­rus­ten poi­ka­set kuo­riu­tui­vat un­tu­va­peit­tei­si­nä ja mel­kein val­mii­na läh­töön.

Koti tuo tur­vaa

Eräi­den lin­tu­jen evo­luu­tio on kui­ten­kin vie­nyt koh­ti avut­to­mi­na kuo­riu­tu­via poi­ka­sia. Nii­den tur­vak­si on ra­ken­net­ta­va kun­nol­li­nen koti. Näis­tä lin­tu­e­mois­ta on­kin muo­vau­tu­nut to­del­li­sia mes­ta­ri­ark­ki­teh­te­ja.

Sel­lai­sia ovat esi­mer­kik­si ta­sa­val­ta­lai­set, pie­net var­pu­sen­nä­köi­set lin­nut, joi­ta voi näh­dä ete­läi­ses­sä Af­ri­kas­sa. Ni­men­sä mu­kai­ses­ti ta­sa­val­ta­lais­ten voi­ma on yh­teis­työs­sä. Jopa sata lin­tu­pa­ria ku­too kui­vas­ta ruo­hos­ta lin­nak­keen, joka voi sul­kea si­sään­sä ko­ko­nai­sen puun lat­vus­ton. Kul­la­kin pa­ril­la on oma ovi­auk­kon­sa. Pak­su ruo­hoi­nen kat­to suo­jaa polt­ta­val­ta au­rin­gol­ta, ja pe­säs­sä on ai­na miel­lyt­tä­vän vii­le­ää.

Asun­to pi­han kera

Epä­ta­val­li­sem­paa on, et­tä eläi­met ra­ken­ta­vat muu­ta­kin kuin vä­lit­tö­män suo­jan ym­pä­ril­leen. Sel­lais­ta­kin sil­ti ta­pah­tuu. In­si­nöö­rin­tai­to­jen mes­ta­ri on ma­ja­va, joka ra­ken­taa ko­din oheen myös pi­ha­maan. Pa­to­a­mal­la ai­kaan­saa­tu ma­ja­va­lam­pi eris­tää pe­sän maa­ta pit­kin liik­ku­vis­ta pe­to­e­läi­mis­tä – ai­noa si­sään­käyn­ti si­jait­see ve­den al­la.

Toi­sil­le ra­ken­nus­tai­dot ovat tur­huu­den mark­ki­nat. Uu­des­sa-Gui­ne­as­sa elä­vät la­vas­ta­jat ovat suun­nil­leen ras­taan ko­koi­sia lin­tu­ja, joi­den koi­raat ra­ken­ta­vat eh­kä lin­tu­maa­il­man ih­meel­li­sim­män luo­muk­sen. Ok­sis­ta ra­ken­net­tu maja voi ol­la niin suu­ri, et­tä ih­mi­nen mah­tuu is­tu­maan sen si­sään. Se on myös ko­ris­tel­tu vä­rik­käil­lä mar­joil­la, pik­ku­ki­vil­lä tai vaik­ka muo­vin­pa­loil­la.

La­vas­ta­jat ei­vät asu tai pesi ma­jois­sa. Ne ovat ole­mas­sa ai­no­as­taan naa­rai­den hur­maa­mis­ta var­ten. Naa­ras pa­rit­te­lee seu­dun tai­ta­vim­man ra­ken­ta­jan kans­sa, mut­ta läh­tee sit­ten tie­hen­sä, ra­ken­taa pe­sän ja kas­vat­taa poi­ka­set yk­sin. Kun kyse on rak­kau­des­ta, luon­to ei ai­na ole tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 5-6/2018.

Lue myös:

Yk­si ei kuu­lu jouk­koon

Eläin­maa­il­man ou­dot ate­ri­at

Suosittelemme

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2