Karo-heimoon kuuluvat lapset leikkivät Omojoen töyräällä. Taustalla näkyvä metsä on kuvan ottamisen jälkeen hakattu, ja sen tilalle on noussut ulkomaisessa omistuksessa oleva puuvillaplantaasi.
Fausto Podavini
Anu Piippo
Omojokea ympäröivän laakson luonto ja kulttuuri Etiopian lounaisosassa ovat mittaamattoman arvokkaat. Se on pitkään eristyksissä ollutta seutua, jonne edes eurooppalaisten siirtomaaisäntien valta ei ulottunut. Juuri täällä lepäsi Lucy, yksi maailman tunnetuimmista fossiileista, jonka löytyminen 1970-luvulla täytti aukon ihmisen sukupuussa. Yhä edelleen Omon laakso on koti noin 200 000 ihmiselle, jotka ovat säilyttäneet nykyajan puristuksessa perinteisiä elämänmuotojaan.
Joki laskee Kenian puolella Turkanajärveen, ja siellä sen vaikutuspiirissä elää noin 300 000 ihmistä. Molemmissa maissa Omo tarjoaa kalastajille saaliita ja ravitsee tulvillaan kuivaa maaperää. Seutua asuttavat heimot ovat perinteisesti hankkineet elantonsa pienviljelyksellä ja karjan laiduntamisella.
Omojoen alajuoksun laakso nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1980 ja Turkanajärven seutu vuonna 1997.
Jokeen rakennettiin mantereen suurin pato
Entisensä seutu ei kuitenkaan enää ole. Vuoden 2016 lopussa Omon varrella vihittiin käyttöön Afrikan mantereen suurin pato. Gibe III:n seinämät kohoavat lähes 250 metrin korkeuteen, ja sen rakentamisen arvioidaan maksaneen 1,5 miljardia euroa. Etiopian valtio sai hankkeeseen merkittävää rahoitusta Kiinasta, kertoo The Economist -lehti.
Valtio on asettanut padolle suuria toiveita. Noin 300 kilometrin päässä pääkaupunki Addis Abebasta sijaitsevan kompleksin toivotaan tuottavan energiaa sekä maan nopeasti kasvavan talouden tarpeisiin että vientiin. Sen tuottamasta sähköstä ovat olleet kiinnostuneita myös naapurimaat Kenia, Sudan ja Djibouti. Lisäksi pato tuottaa kasteluvettä laaksoon suunnitelluille ja sinne jo rakennetuille valtaville sokeriruoko- ja puuvillaplantaaseille.
Kriittisiäkin ääniä kuuluu. Hankkeen vastustajat pelkäävät massiivisten hankkeiden aiheuttavan alueen luonnolle ja paikallisille kulttuureille peruuttamattomia muutoksia. Joen alajuoksulla on jo raportoitu asukkaille tärkeiden tulvien vähentyneen. Laakson asukkaita on myös siirretty pakolla muualle valtion sokeriplantaasihankkeiden alta, on ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoinut. Hallituksen ”kyläistämiseksi” kutsumaa hanketta on perusteltu sillä, että ihmiset halutaan siirtää lähemmäs esimerkiksi koulutus- ja terveyspalveluja.
Padon vaikutukset voivat ulottua myös Keniaan. Turkanajärven vedestä suuri osa on peräisin juuri Omojoesta. Nyt järven vedenpinta on laskenut niin, että pessimistisimmät arvioijat pelkäävät järven kuivuvan pitkällä aikavälillä kokonaan.
On epäselvää, kuinka tuottoisia Gibe III:n kaltaiset valtavat patohankkeet lopulta ovat. Oxfordin yliopiston vuonna 2014 tekemä tutkimus osoitti, että kehittyvien maiden suuret vesivoimahankkeet tuottavat usein massiiviset velat ja vain vähän hyötyjä alueen asukkaille.
Kuvat palkittiin World Press Photossa
Italialainen valokuvaaja Fausto Podavini aloitti uransa studiokuvaajana ja siirtyi myöhemmin reportaasikuvaukseen. Roomassa asuva Podavini taltioi Omon laakson elämää useiden vuosien ajan. Kuvat sijoittuivat vuonna 2018 toiseksi maailman todennäköisesti arvostetuimman kuvajournalismikilpailun World Press Photon pitkien valokuvaprojektien sarjassa. Podavinin ääni kuuluu myös oheisissa kuvateksteissä.
Kuvat herättävät monia kysymyksiä. Onko niukoista mineraalivaroista kärsivällä valtiolla oikeus hankkia rahaa maansa kehittämiseen kaikin käytettävissä olevin keinoin? Kuinka tärkeää on säilyttää arvokkaat elinympäristöt ennallaan? Ovatko nämä kaksi asiaa millään lailla yhteensovitettavissa?
Fausto Podavini tekee vastakysymyksen.
”Onko tämä kaikki ympärillämme tosiaan tarpeellista? Valtiota on toki oikeus modernisoida, mutta luontoa ja kulttuuria kunnioittaen. Sen sijaan elämme hetkessä ja unohdamme tulevaisuuden.”
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 7/2018.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2