Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Karo-heimoon kuuluvat lapset leikkivät Omojoen töyräällä. Taustalla näkyvä metsä on kuvan ottamisen jälkeen hakattu, ja sen tilalle on noussut ulkomaisessa omistuksessa oleva puuvillaplantaasi.

Karo-heimoon kuuluvat lapset leikkivät Omojoen töyräällä. Taustalla näkyvä metsä on kuvan ottamisen jälkeen hakattu, ja sen tilalle on noussut ulkomaisessa omistuksessa oleva puuvillaplantaasi.

Fausto Podavini

Anu Piip­po

31.7.2018

Omojoen laakson kadonnut maailma

Italialaisen Fausto Podavinin Omojoen laaksossa Etiopiassa ottamat kuvat palkittiin maailman arvostetuimmassa lehtikuvakilpailussa. Ne kertovat maailmasta, jota ei enää ole.

Omo­jo­kea ym­pä­röi­vän laak­son luon­to ja kult­tuu­ri Eti­o­pi­an lou­nai­so­sas­sa ovat mit­taa­mat­to­man ar­vok­kaat. Se on pit­kään eris­tyk­sis­sä ol­lut­ta seu­tua, jon­ne edes eu­roop­pa­lais­ten siir­to­maa­i­sän­tien val­ta ei ulot­tu­nut. Juu­ri tääl­lä le­pä­si Lucy, yk­si maa­il­man tun­ne­tuim­mis­ta fos­sii­leis­ta, jon­ka löy­ty­mi­nen 1970-lu­vul­la täyt­ti au­kon ih­mi­sen su­ku­puus­sa. Yhä edel­leen Omon laak­so on koti noin 200 000 ih­mi­sel­le, jot­ka ovat säi­lyt­tä­neet ny­ky­a­jan pu­ris­tuk­ses­sa pe­rin­tei­siä elä­män­muo­to­jaan.

Joki las­kee Ke­ni­an puo­lel­la Tur­ka­na­jär­veen, ja siel­lä sen vai­ku­tus­pii­ris­sä elää noin 300 000 ih­mis­tä. Mo­lem­mis­sa mais­sa Omo tar­jo­aa ka­las­ta­jil­le saa­lii­ta ja ra­vit­see tul­vil­laan kui­vaa maa­pe­rää. Seu­tua asut­ta­vat hei­mot ovat pe­rin­tei­ses­ti hank­ki­neet elan­ton­sa pien­vil­je­lyk­sel­lä ja kar­jan lai­dun­ta­mi­sel­la.

Omo­jo­en ala­juok­sun laak­so ni­met­tiin Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­teek­si vuon­na 1980 ja Tur­ka­na­jär­ven seu­tu vuon­na 1997.

Jo­keen ra­ken­net­tiin man­te­reen suu­rin pato

En­ti­sen­sä seu­tu ei kui­ten­kaan enää ole. Vuo­den 2016 lo­pus­sa Omon var­rel­la vi­hit­tiin käyt­töön Af­ri­kan man­te­reen suu­rin pato. Gibe III:n sei­nä­mät ko­ho­a­vat lä­hes 250 met­rin kor­keu­teen, ja sen ra­ken­ta­mi­sen ar­vi­oi­daan mak­sa­neen 1,5 mil­jar­dia eu­roa. Eti­o­pi­an val­tio sai hank­kee­seen mer­kit­tä­vää ra­hoi­tus­ta Kii­nas­ta, ker­too The Eco­no­mist -leh­ti.

Val­tio on aset­ta­nut pa­dol­le suu­ria toi­vei­ta. Noin 300 ki­lo­met­rin pääs­sä pää­kau­pun­ki Ad­dis Abe­bas­ta si­jait­se­van komp­lek­sin toi­vo­taan tuot­ta­van ener­gi­aa sekä maan no­pe­as­ti kas­va­van ta­lou­den tar­pei­siin et­tä vien­tiin. Sen tuot­ta­mas­ta säh­kös­tä ovat ol­leet kiin­nos­tu­nei­ta myös naa­pu­ri­maat Ke­nia, Su­dan ja Dji­bou­ti. Li­säk­si pato tuot­taa kas­te­lu­vet­tä laak­soon suun­ni­tel­luil­le ja sin­ne jo ra­ken­ne­tuil­le val­ta­vil­le so­ke­ri­ruo­ko- ja puu­vil­lap­lan­taa­seil­le.

Kriit­ti­si­ä­kin ää­niä kuu­luu. Hank­keen vas­tus­ta­jat pel­kää­vät mas­sii­vis­ten hank­kei­den ai­heut­ta­van alu­een luon­nol­le ja pai­kal­li­sil­le kult­tuu­reil­le pe­ruut­ta­mat­to­mia muu­tok­sia. Joen ala­juok­sul­la on jo ra­por­toi­tu asuk­kail­le tär­kei­den tul­vien vä­hen­ty­neen. Laak­son asuk­kai­ta on myös siir­ret­ty pa­kol­la muu­al­le val­ti­on so­ke­rip­lan­taa­si­hank­kei­den al­ta, on ih­mi­soi­keus­jär­jes­tö Hu­man Rights Watch ra­por­toi­nut. Hal­li­tuk­sen ”ky­läis­tä­mi­sek­si” kut­su­maa han­ket­ta on pe­rus­tel­tu sil­lä, et­tä ih­mi­set ha­lu­taan siir­tää lä­hem­mäs esi­mer­kik­si kou­lu­tus- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja.

Pa­don vai­ku­tuk­set voi­vat ulot­tua myös Ke­ni­aan. Tur­ka­na­jär­ven ve­des­tä suu­ri osa on pe­räi­sin juu­ri Omo­jo­es­ta. Nyt jär­ven ve­den­pin­ta on las­ke­nut niin, et­tä pes­si­mis­ti­sim­mät ar­vi­oi­jat pel­kää­vät jär­ven kui­vu­van pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä ko­ko­naan.

On epä­sel­vää, kuin­ka tuot­toi­sia Gibe III:n kal­tai­set val­ta­vat pa­to­hank­keet lo­pul­ta ovat. Ox­for­din yli­o­pis­ton vuon­na 2014 te­ke­mä tut­ki­mus osoit­ti, et­tä ke­hit­ty­vien mai­den suu­ret ve­si­voi­ma­hank­keet tuot­ta­vat usein mas­sii­vi­set ve­lat ja vain vä­hän hyö­ty­jä alu­een asuk­kail­le.

Ku­vat pal­kit­tiin World Press Pho­tos­sa

Ita­li­a­lai­nen va­lo­ku­vaa­ja Faus­to Po­da­vi­ni aloit­ti uran­sa stu­di­o­ku­vaa­ja­na ja siir­tyi myö­hem­min re­por­taa­si­ku­vauk­seen. Roo­mas­sa asu­va Po­da­vi­ni tal­ti­oi Omon laak­son elä­mää usei­den vuo­sien ajan. Ku­vat si­joit­tui­vat vuon­na 2018 toi­sek­si maa­il­man to­den­nä­köi­ses­ti ar­vos­te­tuim­man ku­va­jour­na­lis­mi­kil­pai­lun World Press Pho­ton pit­kien va­lo­ku­vap­ro­jek­tien sar­jas­sa. Po­da­vi­nin ää­ni kuu­luu myös ohei­sis­sa ku­va­teks­teis­sä.

Ku­vat he­rät­tä­vät mo­nia ky­sy­myk­siä. On­ko niu­kois­ta mi­ne­raa­li­va­rois­ta kär­si­väl­lä val­ti­ol­la oi­keus hank­kia ra­haa maan­sa ke­hit­tä­mi­seen kai­kin käy­tet­tä­vis­sä ole­vin kei­noin? Kuin­ka tär­ke­ää on säi­lyt­tää ar­vok­kaat eli­nym­pä­ris­töt en­nal­laan? Ovat­ko nämä kak­si asi­aa mil­lään lail­la yh­teen­so­vi­tet­ta­vis­sa?

Faus­to Po­da­vi­ni te­kee vas­ta­ky­sy­myk­sen.

”On­ko tämä kaik­ki ym­pä­ril­läm­me to­si­aan tar­peel­lis­ta? Val­ti­o­ta on toki oi­keus mo­der­ni­soi­da, mut­ta luon­toa ja kult­tuu­ria kun­ni­oit­ta­en. Sen si­jaan eläm­me het­kes­sä ja unoh­dam­me tu­le­vai­suu­den.”

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2018.

Lue myös:

Fa­ve­lan kah­det kas­vot

Nai­set ka­pi­noi­vat Sau­di-Ara­bi­as­sa

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2