Sa­la­met­säs­tä­jän luo­dil­la on pit­kät jäl­jet. Kun sa­la­met­säs­tä­jä tap­paa nor­su­e­mon, or­vok­si jää­vän poi­ka­sen elä­mä voi vai­keu­tua sen lop­pui­äk­si. Ai­na­kin naa­ras­nor­sut jou­tu­vat or­vok­si jää­ty­ään lau­ma­to­ve­rien­sa hyl­jek­si­mik­si, osoit­ta­vat yh­dys­val­ta­lai­set tut­ki­jat Ani­mal Be­ha­vi­our -leh­des­sä.

Asi­aa tut­kit­tiin ver­taa­mal­la Ke­ni­as­sa or­po­jen ja emol­lis­ten naa­ras­poi­kas­ten koh­ta­loi­ta. Or­vot muut­ti­vat use­am­min toi­seen lau­maan, ja riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­sä lau­mas­sa ne eli­vät, muut nor­sut suh­tau­tui­vat nii­hin kes­ki­mää­räis­tä ty­lym­min. Or­po­ja tö­nit­tiin, ja nii­den oli ta­val­lis­ta vai­ke­am­pi saa­da osan­sa par­haas­ta ra­vin­nos­ta. Or­vot ei­vät pääs­seet mui­den ve­roi­siin vä­lei­hin lau­man van­him­pien nor­su­jen kans­sa ei­vät­kä sik­si to­den­nä­köi­ses­ti op­pi­neet kaik­kia näi­den sel­vi­ä­mis­tai­to­ja.

Nor­su­naa­raat elä­vät ta­val­li­ses­ti syn­nyin­lau­mois­saan, jot­ka koos­tu­vat naa­rais­ta poi­ka­si­neen ja joi­ta joh­taa naa­rais­ta van­hin. So­si­aa­li­set suh­teet ovat lau­mas­sa tii­vii­tä ja pit­kä­ai­kai­sia. Urok­set läh­te­vät ai­kuis­tu­es­saan eril­leen ja muo­dos­ta­vat kes­ke­nään lau­mo­ja, jois­sa so­si­aa­li­set suh­teet ovat löy­hem­piä.

Lue tut­ki­muk­ses­ta li­sää eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2018.

Lue myös:

Mikä ni­sä­käs nuk­kuu vä­hi­ten?

Mik­si va­laat hyp­pää­vät?