Berberiapinan poikanen tarvitsee paljon unta aivan kuten ihmislapsikin. Emon selässä on turvallista levätä, koska poikasen tiukka ote ei löysty edes umpiunessa.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Maija Karala
Jos olet Australiassa etsimässä jännittäviä eläinkokemuksia, koalojen tarkkailu ei ehkä ole paras paikka aloittaa. Eukalyptuspuissa elävät harmaat pussieläimet ovat umpiunessa yli 14 tuntia vuorokaudessa. Lisäksi viisi tuntia vuorokaudesta kuluu hereillä, mutta lepäillen.
Kaikenlaiset eläimet kaipaavat unta ja lepoa, mutta eräiden päiviin sitä mahtuu enemmän kuin toisten. Toisessa ääripäässä ovat Botswanassa tutkitut savanninorsumatriarkat, jotka nukkuivat vuorokaudessa keskimäärin vain kaksi tuntia. Ehkä niitä painoi vastuu lauman johtamisesta, sillä välillä matriarkat olivat hereillä päiväkausia kerrallaan.
Kaksi syytä levätä
Syitä lepäämiseen on kahdenlaisia. Eläin ei voi jatkaa touhujaan loputtomiin, koska sen elimistö tarvitsee välillä aikaa palautua. Levon aikana elintoiminnot hidastuvat ja elimistön korjausmekanismit aktivoituvat. Silloin elimistö korjaa syntyneitä vikoja. Ne voivat olla esimerkiksi haavoja, dna-vaurioita, lihasvammoja tai tautitartuntoja.
Evoluutio on muovannut eläimet sellaisiksi, että ne saavat itselleen hyödyllisestä toiminnasta mielihyvää. Siksi laiskottelu ja levon päätteeksi makea venyttely tuntuu hyvältä.
Toisaalta eläimet lepäävät myös silloin, kun niiden ei tarvitse tehdä mitään. Myös villieläimillä on vapaa-aikaa, ja silloin niiden on viisainta säästää energiaa. Kissapedot ovat kuuluisia laiskuudestaan. Esimerkiksi leijonat voivat lojua pitkin pituuttaan 15 tuntia päivässä. Niiden saaliseläimillä ja muilla suurilla laiduntajilla on vähemmän aikaa laiskotella. Niiden on käytettävä suuri osa päivästä vähäravinteisen ruohon syömiseen.
Koala sen sijaan pystyy popsimaan varsin nopeasti sen määrän eukalyptuksenlehtiä, joka pienen ruumiin ylläpitoon päivässä kuluu. Sen sijaan aikaa vaatii sitkeiden lehtien hidas sulattaminen ja niiden sisältämien myrkkyjen neutralointi – mutta senhän voi mainiosti tehdä lepäillen.
Nukkuminen on vaarallista
Nukkuminen on vaikeampi kysymys. Toistuva tajuttomana makoilu on villieläimille vaarallista, mutta silti ne kaikki tekevät sitä, norsuista kärpäsiin saakka. Siihen täytyy olla hyvä syy.
Unen puute on hengenvaarallista, mutta vielä ei ole selvinnyt, mistä se tarkalleen johtuu. Ilmeisesti aivot tarvitsevat lepoa palautuakseen ja korjaantuakseen siinä missä muutkin elimet, ja juuri se on nukkumisen tarkoitus.
Aivot eivät kuitenkaan ole unessa kokonaan toimettomina. Nukkuessa tapahtuu myös päivän tapahtumien prosessointia, ongelmien pohdintaa ja muistojen tallentumista pysyvään muistiin. Siksi aamulla herätessä päässä voi olla valmis ratkaisu edellispäivänä askarruttaneeseen ongelmaan.
Unen tarpeesta pystyvät luistamaan vain sellaiset eläimet, joiden elämä on hyvin yksitoikkoista, vailla uusia maisemia tai yllättäviä kokemuksia. Nukkumattomiksi arvellaan muun muassa eräitä pimeissä luolissa eläviä kaloja ja kaukana ulapalla vaeltavia haita. Kaikkien muiden elämässä on niin paljon nähtävää, että välillä on vietettävä aikaa Höyhensaarilla.
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 11-12/2018.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2