Jos olet Aust­ra­li­as­sa et­si­mäs­sä jän­nit­tä­viä eläin­ko­ke­muk­sia, ko­a­lo­jen tark­kai­lu ei eh­kä ole pa­ras paik­ka aloit­taa. Eu­ka­lyp­tus­puis­sa elä­vät har­maat pus­sie­läi­met ovat um­piu­nes­sa yli 14 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa. Li­säk­si vii­si tun­tia vuo­ro­kau­des­ta ku­luu he­reil­lä, mut­ta le­päil­len.

Kai­ken­lai­set eläi­met kai­paa­vat un­ta ja le­poa, mut­ta eräi­den päi­viin sitä mah­tuu enem­män kuin tois­ten. Toi­ses­sa ää­ri­pääs­sä ovat Bots­wa­nas­sa tut­ki­tut sa­van­ni­nor­su­mat­ri­ar­kat, jot­ka nuk­kui­vat vuo­ro­kau­des­sa kes­ki­mää­rin vain kak­si tun­tia. Eh­kä nii­tä pai­noi vas­tuu lau­man joh­ta­mi­ses­ta, sil­lä vä­lil­lä mat­ri­ar­kat oli­vat he­reil­lä päi­vä­kau­sia ker­ral­laan.

Kak­si syy­tä le­vä­tä

Syi­tä le­pää­mi­seen on kah­den­lai­sia. Eläin ei voi jat­kaa tou­hu­jaan lo­put­to­miin, kos­ka sen eli­mis­tö tar­vit­see vä­lil­lä ai­kaa pa­lau­tua. Le­von ai­ka­na elin­toi­min­not hi­das­tu­vat ja eli­mis­tön kor­jaus­me­ka­nis­mit ak­ti­voi­tu­vat. Sil­loin eli­mis­tö kor­jaa syn­ty­nei­tä vi­ko­ja. Ne voi­vat ol­la esi­mer­kik­si haa­vo­ja, dna-vau­ri­oi­ta, li­has­vam­mo­ja tai tau­ti­tar­tun­to­ja.

Evo­luu­tio on muo­van­nut eläi­met sel­lai­sik­si, et­tä ne saa­vat it­sel­leen hyö­dyl­li­ses­tä toi­min­nas­ta mie­li­hy­vää. Sik­si lais­kot­te­lu ja le­von päät­teek­si ma­kea ve­nyt­te­ly tun­tuu hy­väl­tä.

Toi­saal­ta eläi­met le­pää­vät myös sil­loin, kun nii­den ei tar­vit­se teh­dä mi­tään. Myös vil­lie­läi­mil­lä on va­paa-ai­kaa, ja sil­loin nii­den on vii­sain­ta sääs­tää ener­gi­aa. Kis­sa­pe­dot ovat kuu­lui­sia lais­kuu­des­taan. Esi­mer­kik­si lei­jo­nat voi­vat lo­jua pit­kin pi­tuut­taan 15 tun­tia päi­väs­sä. Nii­den saa­li­se­läi­mil­lä ja muil­la suu­ril­la lai­dun­ta­jil­la on vä­hem­män ai­kaa lais­ko­tel­la. Nii­den on käy­tet­tä­vä suu­ri osa päi­väs­tä vä­hä­ra­vin­tei­sen ruo­hon syö­mi­seen.

Ko­a­la sen si­jaan pys­tyy pop­si­maan var­sin no­pe­as­ti sen mää­rän eu­ka­lyp­tuk­sen­leh­tiä, joka pie­nen ruu­miin yl­lä­pi­toon päi­väs­sä ku­luu. Sen si­jaan ai­kaa vaa­tii sit­kei­den leh­tien hi­das su­lat­ta­mi­nen ja nii­den si­säl­tä­mien myrk­ky­jen neut­ra­loin­ti – mut­ta sen­hän voi mai­ni­os­ti teh­dä le­päil­len.

Nuk­ku­mi­nen on vaa­ral­lis­ta

Nuk­ku­mi­nen on vai­ke­am­pi ky­sy­mys. Tois­tu­va ta­jut­to­ma­na ma­koi­lu on vil­lie­läi­mil­le vaa­ral­lis­ta, mut­ta sil­ti ne kaik­ki te­ke­vät sitä, nor­suis­ta kär­pä­siin saak­ka. Sii­hen täy­tyy ol­la hyvä syy.

Unen puu­te on hen­gen­vaa­ral­lis­ta, mut­ta vie­lä ei ole sel­vin­nyt, mis­tä se tar­kal­leen joh­tuu. Il­mei­ses­ti ai­vot tar­vit­se­vat le­poa pa­lau­tu­ak­seen ja kor­jaan­tu­ak­seen sii­nä mis­sä muut­kin eli­met, ja juu­ri se on nuk­ku­mi­sen tar­koi­tus.

Ai­vot ei­vät kui­ten­kaan ole unes­sa ko­ko­naan toi­met­to­mi­na. Nuk­ku­es­sa ta­pah­tuu myös päi­vän ta­pah­tu­mien pro­ses­soin­tia, on­gel­mien poh­din­taa ja muis­to­jen tal­len­tu­mis­ta py­sy­vään muis­tiin. Sik­si aa­mul­la he­rä­tes­sä pääs­sä voi ol­la val­mis rat­kai­su edel­lis­päi­vä­nä as­kar­rut­ta­nee­seen on­gel­maan.

Unen tar­pees­ta pys­ty­vät luis­ta­maan vain sel­lai­set eläi­met, joi­den elä­mä on hy­vin yk­si­toik­kois­ta, vail­la uu­sia mai­se­mia tai yl­lät­tä­viä ko­ke­muk­sia. Nuk­ku­mat­to­mik­si ar­vel­laan muun mu­as­sa eräi­tä pi­meis­sä luo­lis­sa elä­viä ka­lo­ja ja kau­ka­na ula­pal­la va­el­ta­via hai­ta. Kaik­kien mui­den elä­mäs­sä on niin pal­jon näh­tä­vää, et­tä vä­lil­lä on vie­tet­tä­vä ai­kaa Höy­hen­saa­ril­la.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2018.

Lue myös:

Eläin­ten oma Hal­lo­ween

Oma koti kul­lan kal­lis – eläi­mel­le­kin