Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Berberiapinan poikanen tarvitsee paljon unta aivan kuten ihmislapsikin. Emon selässä on turvallista levätä, koska poikasen tiukka ote ei löysty edes umpiunessa.

Berberiapinan poikanen tarvitsee paljon unta aivan kuten ihmislapsikin. Emon selässä on turvallista levätä, koska poikasen tiukka ote ei löysty edes umpiunessa.

Cyril Ruoso / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

28.4.2020

Otetaan rennosti!

Lepo ja uni ovat eläinmaailmassakin elintärkeitä, osoittavat tutkimukset. Kaikenlaiset eläimet näyttävät myös nauttivan laiskottelusta.

Jos olet Aust­ra­li­as­sa et­si­mäs­sä jän­nit­tä­viä eläin­ko­ke­muk­sia, ko­a­lo­jen tark­kai­lu ei eh­kä ole pa­ras paik­ka aloit­taa. Eu­ka­lyp­tus­puis­sa elä­vät har­maat pus­sie­läi­met ovat um­piu­nes­sa yli 14 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa. Li­säk­si vii­si tun­tia vuo­ro­kau­des­ta ku­luu he­reil­lä, mut­ta le­päil­len.

Kai­ken­lai­set eläi­met kai­paa­vat un­ta ja le­poa, mut­ta eräi­den päi­viin sitä mah­tuu enem­män kuin tois­ten. Toi­ses­sa ää­ri­pääs­sä ovat Bots­wa­nas­sa tut­ki­tut sa­van­ni­nor­su­mat­ri­ar­kat, jot­ka nuk­kui­vat vuo­ro­kau­des­sa kes­ki­mää­rin vain kak­si tun­tia. Eh­kä nii­tä pai­noi vas­tuu lau­man joh­ta­mi­ses­ta, sil­lä vä­lil­lä mat­ri­ar­kat oli­vat he­reil­lä päi­vä­kau­sia ker­ral­laan.

Kak­si syy­tä le­vä­tä

Syi­tä le­pää­mi­seen on kah­den­lai­sia. Eläin ei voi jat­kaa tou­hu­jaan lo­put­to­miin, kos­ka sen eli­mis­tö tar­vit­see vä­lil­lä ai­kaa pa­lau­tua. Le­von ai­ka­na elin­toi­min­not hi­das­tu­vat ja eli­mis­tön kor­jaus­me­ka­nis­mit ak­ti­voi­tu­vat. Sil­loin eli­mis­tö kor­jaa syn­ty­nei­tä vi­ko­ja. Ne voi­vat ol­la esi­mer­kik­si haa­vo­ja, dna-vau­ri­oi­ta, li­has­vam­mo­ja tai tau­ti­tar­tun­to­ja.

Evo­luu­tio on muo­van­nut eläi­met sel­lai­sik­si, et­tä ne saa­vat it­sel­leen hyö­dyl­li­ses­tä toi­min­nas­ta mie­li­hy­vää. Sik­si lais­kot­te­lu ja le­von päät­teek­si ma­kea ve­nyt­te­ly tun­tuu hy­väl­tä.

Toi­saal­ta eläi­met le­pää­vät myös sil­loin, kun nii­den ei tar­vit­se teh­dä mi­tään. Myös vil­lie­läi­mil­lä on va­paa-ai­kaa, ja sil­loin nii­den on vii­sain­ta sääs­tää ener­gi­aa. Kis­sa­pe­dot ovat kuu­lui­sia lais­kuu­des­taan. Esi­mer­kik­si lei­jo­nat voi­vat lo­jua pit­kin pi­tuut­taan 15 tun­tia päi­väs­sä. Nii­den saa­li­se­läi­mil­lä ja muil­la suu­ril­la lai­dun­ta­jil­la on vä­hem­män ai­kaa lais­ko­tel­la. Nii­den on käy­tet­tä­vä suu­ri osa päi­väs­tä vä­hä­ra­vin­tei­sen ruo­hon syö­mi­seen.

Ko­a­la sen si­jaan pys­tyy pop­si­maan var­sin no­pe­as­ti sen mää­rän eu­ka­lyp­tuk­sen­leh­tiä, joka pie­nen ruu­miin yl­lä­pi­toon päi­väs­sä ku­luu. Sen si­jaan ai­kaa vaa­tii sit­kei­den leh­tien hi­das su­lat­ta­mi­nen ja nii­den si­säl­tä­mien myrk­ky­jen neut­ra­loin­ti – mut­ta sen­hän voi mai­ni­os­ti teh­dä le­päil­len.

Nuk­ku­mi­nen on vaa­ral­lis­ta

Nuk­ku­mi­nen on vai­ke­am­pi ky­sy­mys. Tois­tu­va ta­jut­to­ma­na ma­koi­lu on vil­lie­läi­mil­le vaa­ral­lis­ta, mut­ta sil­ti ne kaik­ki te­ke­vät sitä, nor­suis­ta kär­pä­siin saak­ka. Sii­hen täy­tyy ol­la hyvä syy.

Unen puu­te on hen­gen­vaa­ral­lis­ta, mut­ta vie­lä ei ole sel­vin­nyt, mis­tä se tar­kal­leen joh­tuu. Il­mei­ses­ti ai­vot tar­vit­se­vat le­poa pa­lau­tu­ak­seen ja kor­jaan­tu­ak­seen sii­nä mis­sä muut­kin eli­met, ja juu­ri se on nuk­ku­mi­sen tar­koi­tus.

Ai­vot ei­vät kui­ten­kaan ole unes­sa ko­ko­naan toi­met­to­mi­na. Nuk­ku­es­sa ta­pah­tuu myös päi­vän ta­pah­tu­mien pro­ses­soin­tia, on­gel­mien poh­din­taa ja muis­to­jen tal­len­tu­mis­ta py­sy­vään muis­tiin. Sik­si aa­mul­la he­rä­tes­sä pääs­sä voi ol­la val­mis rat­kai­su edel­lis­päi­vä­nä as­kar­rut­ta­nee­seen on­gel­maan.

Unen tar­pees­ta pys­ty­vät luis­ta­maan vain sel­lai­set eläi­met, joi­den elä­mä on hy­vin yk­si­toik­kois­ta, vail­la uu­sia mai­se­mia tai yl­lät­tä­viä ko­ke­muk­sia. Nuk­ku­mat­to­mik­si ar­vel­laan muun mu­as­sa eräi­tä pi­meis­sä luo­lis­sa elä­viä ka­lo­ja ja kau­ka­na ula­pal­la va­el­ta­via hai­ta. Kaik­kien mui­den elä­mäs­sä on niin pal­jon näh­tä­vää, et­tä vä­lil­lä on vie­tet­tä­vä ai­kaa Höy­hen­saa­ril­la.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2018.

Lue myös:

Eläin­ten oma Hal­lo­ween

Oma koti kul­lan kal­lis – eläi­mel­le­kin

Suosittelemme

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2