Sekä luonnonsuojelu että turismi ovat Seychelleille elintärkeitä.
Sergi Reboredo
Ángel Martínez Bermejo
Kartalta katsottuna Seychellit näyttävät tähtikuviolta Intian valtameren muodostamalla taivaalla. Saarista kerrotaan lukuisia tarinoita, joissa tutkimusmatkailijat etsivät ennennäkemätöntä ja joissa merirosvot piilottavat rannoille aarteitaan.
Saarille on syntynyt muuttoliikkeen ansiosta kahden viime vuosisadan aikana monimuotoinen yhteiskunta, jossa ovat edustettuina monet uskonnot ja kulttuurit. Seychelleillä asuu vakituisesti hiukan alle 100 000 asukasta. Se on yksi maailman pienimmistä valtioista.
Tuhoutuuko paratiisi?
Viime vuosikymmeninä saaret ovat tulleet tunnetuksi lähes satumaisena piilopaikkana, jossa pystyy unohtamaan maailman murheet. Ajatus on kaunis, mutta se ei aivan pidä paikkaansa. Suuret uhat kuten ilmastonmuutos vaikuttavat myös Seychelleihin. Pienenä saarivaltiona se on itse asiassa muita alttiimpi valtamerten lämpötilan ja merenpinnan nousulle, merten saastumiselle ja liikakalastukselle.
Yksi ilmastonmuutoksen näkyvimmistä seurauksista on korallien haalistuminen. Vuonna 1998 maailman arvioitiin menettäneen 16 prosenttia koralleistaan. Menetys ei jakaantunut tasaisesti: Intian valtameren länsiosan laskettiin kärsineen erityisen paljon. Seychellien graniittisaaret menettivät ehkä jopa 90 prosenttia korallimassastaan. Korallit olivat alkaneet hitaasti toipua, kun niitä kohtasi uusi kriisi vuonna 2016. Tällöin tilannetta pahensivat vesien saastuminen ja liikakalastus.
Nyt onnistuttiin kuitenkin tunnistamaan korallilajeja, jotka säilyivät muita paremmin. Näistä superkoralleista kasvatetaan nyt korallien ”kasvatuslaitoksissa” sekä maalla että meressä yksilöitä, jotka istutetaan takaisin mereen.
Uudenlainen diili
Aivan uudenlaisesta hankkeesta kerrottiin vuoden 2018 helmikuussa. Onnistuessaan se voi toimia mallina muille samanlaisessa tilanteessa oleville maille. Seychellien hallitus teki vaihtokaupan, jossa se sai anteeksi 22 miljoonan dollarin arvosta ulkomaanvelkaa esimerkiksi Britannialta, Ranskalta ja Belgialta. Vastineeksi maa perustaa mereen yli 200 000 neliökilometrin verran uusia suojelualueita.
Yksi suojelualueista sijoittuu 134 000 neliökilometrin laajuudelle pääsaari Mahén ympärille. Tällä alueella sallittaisiin valvotusti kalastusta mutta kiellettäisiin pyyntitavat, jotka tuottavat vahinkoa esimerkiksi kilpikonnille ja delfiineille.
Toinen alue sijoittuu Aldabran ympäristöön ja on 74 000 neliökilometrin laajuinen. Siellä kielletään kaikki laajamittainen toiminta kalastuksesta öljyntuotantoon. Yhteensä alueet suojelevat 15 prosenttia Seychellien merialasta. Lisäksi hallitus on luvannut kaksinkertaistavansa suojelualueen vuoteen 2021 mennessä. Tämä on merkittävä lisäys, sillä ennen tätä hanketta valtion merialasta oli suojeltu vain 0,04 prosenttia.
Hanketta edistämässä on ollut voittoa tavoittelematon The Nature Conservancy ympäristöjärjestö (TNC), joka on mukana luonnonsuojeluhankkeissa eri puolilla maailmaa. Mukana on ollut myös lukuisia muita toimijoita, muun muassa velkojamaiden hallitukset, YK ja näyttelijä Leonardo di Caprion säätiö, joka rahoitti velan anteeksiantoa miljoonalla dollarilla.
Suojeluhanke tunnetaan nimellä MSP (The Seychelles Marine Spatial Planning Initiative).
Sen tarkoituksena on mahdollista saavuttaa luonnonsuojelutavoitteet ja samaan aikaan sallia taloudellinen toiminta merialueella. Jälkimmäinen on tärkeää Seychellien tyyppisessä valtiossa, joka elää turismista ja kalastuksesta. Kestää kuitenkin ainakin vuosikymmenen, ennen kuin MSP:n seurauksista saadaan varmaa tietoa.
Suojelusta jo hyviä tuloksia
Suojelu kannattaa. Se tiedetään jo Seychellien helmeksi kutsutusta Aldabran atolliryhmästä. Vaikka tämä neljän suuren korallisaaren muodostama alue onkin tunnettu jo 1500-luvun alusta lähtien, ne olivat vaikeapääsyisiä ja syrjässä useimmista Intian valtameren purjehdusreiteistä. Saarilla oli kuitenkin jotain, mikä kiinnosti saapujia: jättiläiskilpikonnia ja etenkin niiden lihaa.
Jättiläiskilpikonnat elivät vielä 1800-luvulla valtamerten saarilla eri puolilla maailmaa. Galapagossaarten lisäksi näitä kilpikonnia eli myös Aldabralla. Ihmisen saapumisella oli kuitenkin näille yhdyskunnille monin paikoin tuhoisat seuraukset, ja jättiläiskilpikonnat hävisivät kokonaan esimerkiksi Madagaskarilta – ja Seychellien graniittisaarilta. Sen seurauksena joukko englantilaisia luonnonsuojelijoita, muun muassa Charles Darwin, Joseph Hooker ja Richard Owen, lähetti kirjeen Aldabran tuolloiselle hallinnolle vaatien Aldabran kilpikonnien suojelua.
Jättiläiset olivat silti vähällä hävitä kokonaan. Aldabran rauhoittaminen on kuitenkin saanut ihmeitä aikaan: kilpikonnakanta siellä on kasvanut räjähdysmäisesti ja niitä on nyt mahdollisesti jopa 150 000 yksilöä. Seychelleillä elää siis nykyisin enemmän jättikilpikonnia kuin ihmisiä. Menestystarina on pitkälti atolliryhmän eristyneisyyden ja turistien määrän rajoittamisen ansiota. Se on myös ollut Unescon luonnonperintökohde vuodesta 1982.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan GEO-lehdessä 4/2019.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2