Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Sekä luonnonsuojelu että turismi ovat Seychelleille elintärkeitä.

Sekä luonnonsuojelu että turismi ovat Seychelleille elintärkeitä.

Sergi Reboredo

Ángel Martí­nez Ber­me­jo

31.7.2019

Pelastuuko Seychellit?

Seychellien saarivaltio taistelee ilmaston lämpenemistä ja liikakalastusta vastaan. Nyt tämä yksi maailman pienimmistä valtioista on ottanut käyttöön aivan uudet aseet.

Kar­tal­ta kat­sot­tu­na Seyc­hel­lit näyt­tä­vät täh­ti­ku­vi­ol­ta In­ti­an val­ta­me­ren muo­dos­ta­mal­la tai­vaal­la. Saa­ris­ta ker­ro­taan lu­kui­sia ta­ri­noi­ta, jois­sa tut­ki­mus­mat­kai­li­jat et­si­vät en­nen­nä­ke­mä­tön­tä ja jois­sa me­ri­ros­vot pii­lot­ta­vat ran­noil­le aar­tei­taan.

Saa­ril­le on syn­ty­nyt muut­to­liik­keen an­si­os­ta kah­den vii­me vuo­si­sa­dan ai­ka­na mo­ni­muo­toi­nen yh­teis­kun­ta, jos­sa ovat edus­tet­tui­na mo­net us­kon­not ja kult­tuu­rit. Seyc­hel­leil­lä asuu va­ki­tui­ses­ti hiu­kan al­le 100 000 asu­kas­ta. Se on yk­si maa­il­man pie­nim­mis­tä val­ti­ois­ta.

Tu­hou­tuu­ko pa­ra­tii­si?

Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä saa­ret ovat tul­leet tun­ne­tuk­si lä­hes sa­tu­mai­se­na pii­lo­paik­ka­na, jos­sa pys­tyy unoh­ta­maan maa­il­man mur­heet. Aja­tus on kau­nis, mut­ta se ei ai­van pidä paik­kaan­sa. Suu­ret uhat ku­ten il­mas­ton­muu­tos vai­kut­ta­vat myös Seyc­hel­lei­hin. Pie­ne­nä saa­ri­val­ti­o­na se on it­se asi­as­sa mui­ta alt­tiim­pi val­ta­mer­ten läm­pö­ti­lan ja me­ren­pin­nan nou­sul­le, mer­ten saas­tu­mi­sel­le ja lii­ka­ka­las­tuk­sel­le.

Yk­si il­mas­ton­muu­tok­sen nä­ky­vim­mis­tä seu­rauk­sis­ta on ko­ral­lien haa­lis­tu­mi­nen. Vuon­na 1998 maa­il­man ar­vi­oi­tiin me­net­tä­neen 16 pro­sent­tia ko­ral­leis­taan. Me­ne­tys ei ja­kaan­tu­nut ta­sai­ses­ti: In­ti­an val­ta­me­ren län­si­o­san las­ket­tiin kär­si­neen eri­tyi­sen pal­jon. Seyc­hel­lien gra­niit­ti­saa­ret me­net­ti­vät eh­kä jopa 90 pro­sent­tia ko­ral­li­mas­sas­taan. Ko­ral­lit oli­vat al­ka­neet hi­taas­ti toi­pua, kun nii­tä koh­ta­si uu­si krii­si vuon­na 2016. Täl­löin ti­lan­net­ta pa­hen­si­vat ve­sien saas­tu­mi­nen ja lii­ka­ka­las­tus.

Nyt on­nis­tut­tiin kui­ten­kin tun­nis­ta­maan ko­ral­li­la­je­ja, jot­ka säi­lyi­vät mui­ta pa­rem­min. Näis­tä su­per­ko­ral­leis­ta kas­va­te­taan nyt ko­ral­lien ”kas­va­tus­lai­tok­sis­sa” sekä maal­la et­tä me­res­sä yk­si­löi­tä, jot­ka is­tu­te­taan ta­kai­sin me­reen.

Uu­den­lai­nen dii­li

Ai­van uu­den­lai­ses­ta hank­kees­ta ker­rot­tiin vuo­den 2018 hel­mi­kuus­sa. On­nis­tu­es­saan se voi toi­mia mal­li­na muil­le sa­man­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa ole­vil­le mail­le. Seyc­hel­lien hal­li­tus teki vaih­to­kau­pan, jos­sa se sai an­teek­si 22 mil­joo­nan dol­la­rin ar­vos­ta ul­ko­maan­vel­kaa esi­mer­kik­si Bri­tan­ni­al­ta, Rans­kal­ta ja Bel­gi­al­ta. Vas­ti­neek­si maa pe­rus­taa me­reen yli 200 000 ne­li­ö­ki­lo­met­rin ver­ran uu­sia suo­je­lu­a­lu­ei­ta.

Yk­si suo­je­lu­a­lu­eis­ta si­joit­tuu 134 000 ne­li­ö­ki­lo­met­rin laa­juu­del­le pää­saa­ri Mahén ym­pä­ril­le. Täl­lä alu­eel­la sal­lit­tai­siin val­vo­tus­ti ka­las­tus­ta mut­ta kiel­let­täi­siin pyyn­ti­ta­vat, jot­ka tuot­ta­vat va­hin­koa esi­mer­kik­si kil­pi­kon­nil­le ja del­fii­neil­le.

Toi­nen alue si­joit­tuu Al­dab­ran ym­pä­ris­töön ja on 74 000 ne­li­ö­ki­lo­met­rin laa­jui­nen. Siel­lä kiel­le­tään kaik­ki laa­ja­mit­tai­nen toi­min­ta ka­las­tuk­ses­ta öl­jyn­tuo­tan­toon. Yh­teen­sä alu­eet suo­je­le­vat 15 pro­sent­tia Seyc­hel­lien me­ri­a­las­ta. Li­säk­si hal­li­tus on lu­van­nut kak­sin­ker­tais­ta­van­sa suo­je­lu­a­lu­een vuo­teen 2021 men­nes­sä. Tämä on mer­kit­tä­vä li­säys, sil­lä en­nen tätä han­ket­ta val­ti­on me­ri­a­las­ta oli suo­jel­tu vain 0,04 pro­sent­tia.

Han­ket­ta edis­tä­mäs­sä on ol­lut voit­toa ta­voit­te­le­ma­ton The Na­tu­re Con­ser­van­cy ­ym­pä­ris­tö­jär­jes­tö (TNC), joka on mu­ka­na luon­non­suo­je­lu­hank­keis­sa eri puo­lil­la maa­il­maa. Mu­ka­na on ol­lut myös lu­kui­sia mui­ta toi­mi­joi­ta, muun mu­as­sa vel­ko­ja­mai­den hal­li­tuk­set, YK ja näyt­te­li­jä Le­o­nar­do di Cap­ri­on sää­tiö, joka ra­hoit­ti ve­lan an­teek­si­an­toa mil­joo­nal­la dol­la­ril­la.

Suo­je­lu­han­ke tun­ne­taan ni­mel­lä MSP (The Sey­chel­les Ma­ri­ne Spa­ti­al Plan­ning Ini­ti­a­ti­ve).

Sen tar­koi­tuk­se­na on mah­dol­lis­ta saa­vut­taa luon­non­suo­je­lu­ta­voit­teet ja sa­maan ai­kaan sal­lia ta­lou­del­li­nen toi­min­ta me­ri­a­lu­eel­la. Jäl­kim­mäi­nen on tär­ke­ää Seyc­hel­lien tyyp­pi­ses­sä val­ti­os­sa, joka elää tu­ris­mis­ta ja ka­las­tuk­ses­ta. Kes­tää kui­ten­kin ai­na­kin vuo­si­kym­me­nen, en­nen kuin MSP:n seu­rauk­sis­ta saa­daan var­maa tie­toa.

Suo­je­lus­ta jo hy­viä tu­lok­sia

Suo­je­lu kan­nat­taa. Se tie­de­tään jo Seyc­hel­lien hel­mek­si kut­su­tus­ta Al­dab­ran atol­li­ryh­mäs­tä. Vaik­ka tämä nel­jän suu­ren ko­ral­li­saa­ren muo­dos­ta­ma alue on­kin tun­net­tu jo 1500-­lu­vun alus­ta läh­tien, ne oli­vat vai­ke­a­pää­syi­siä ja syr­jäs­sä useim­mis­ta In­ti­an val­ta­me­ren pur­jeh­dus­rei­teis­tä. Saa­ril­la oli kui­ten­kin jo­tain, mikä kiin­nos­ti saa­pu­jia: jät­ti­läis­kil­pi­kon­nia ja eten­kin nii­den li­haa.

Jät­ti­läis­kil­pi­kon­nat eli­vät vie­lä 1800-­lu­vul­la val­ta­mer­ten saa­ril­la eri puo­lil­la maa­il­maa. Ga­la­pa­gos­saar­ten li­säk­si näi­tä kil­pi­kon­nia eli myös Al­dab­ral­la. Ih­mi­sen saa­pu­mi­sel­la oli kui­ten­kin näil­le yh­dys­kun­nil­le mo­nin pai­koin tu­hoi­sat seu­rauk­set, ja jät­ti­läis­kil­pi­kon­nat hä­vi­si­vät ko­ko­naan esi­mer­kik­si Ma­da­gas­ka­ril­ta – ja Seyc­hel­lien gra­niit­ti­saa­ril­ta. Sen seu­rauk­se­na jouk­ko eng­lan­ti­lai­sia luon­non­suo­je­li­joi­ta, muun mu­as­sa Char­les Dar­win, Jo­seph Hoo­ker ja Ric­hard Owen, lä­het­ti kir­jeen Al­dab­ran tuol­loi­sel­le hal­lin­nol­le vaa­tien Al­dab­ran kil­pi­kon­nien suo­je­lua.

Jät­ti­läi­set oli­vat sil­ti vä­häl­lä hä­vi­tä ko­ko­naan. Al­dab­ran rau­hoit­ta­mi­nen on kui­ten­kin saa­nut ih­mei­tä ai­kaan: kil­pi­kon­na­kan­ta siel­lä on kas­va­nut rä­jäh­dys­mäi­ses­ti ja nii­tä on nyt mah­dol­li­ses­ti jopa 150 000 yk­si­löä. Seyc­hel­leil­lä elää siis ny­kyi­sin enem­män jät­ti­kil­pi­kon­nia kuin ih­mi­siä. Me­nes­tys­ta­ri­na on pit­käl­ti atol­li­ryh­män eris­ty­nei­syy­den ja tu­ris­tien mää­rän ra­joit­ta­mi­sen an­si­o­ta. Se on myös ol­lut Unes­con luon­non­pe­rin­tö­koh­de vuo­des­ta 1982.

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 4/2019.

Lue myös:

Pa­na­man ui­vat lais­ki­ai­set

Kuka saa saa­liin?

Suosittelemme

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2