Ka­li­for­ni­a­lai­sel­la ta­ka­pi­hal­la käy ku­hi­na. Lau­ma näp­pä­rä­sor­mi­sia eläi­miä nouk­kii ve­si­kul­hois­ta sim­pu­koi­ta ja ra­pu­ja. Har­joi­tus te­kee mes­ta­rin: köm­pe­löis­tä pen­nuis­ta hi­ou­tuu vä­hi­tel­len tai­ta­via ruu­a­net­si­jöi­tä.

Puo­li­kar­hui­hin kuu­lu­va pe­su­kar­hu on kuu­lui­sa not­keis­ta kä­pä­lis­tään ja vei­ke­äs­tä ros­vo­naa­mi­os­taan. Laji on le­vin­nyt Pa­na­man vii­da­kois­ta ai­na Ka­na­daan saak­ka. Se on sel­viy­ty­jä vail­la ver­taa, mut­ta jos­kus jopa pe­su­kar­hu tar­vit­see apua.

Vas­ta­syn­ty­nyt pe­su­kar­hun­pen­tu on kuu­ro ja so­kea, mut­ta sen ohu­es­sa kar­vas­sa nä­kyy jo hen­to ros­vo­naa­mio. Pe­su­kar­hu­e­mo on huo­leh­ti­va van­hem­pi ja opas­taa pen­tu­jaan nii­den en­sim­mäi­seen syk­syyn saak­ka, jos­kus läpi tal­ven­kin. Pe­su­kar­hun elä­mä on kui­ten­kin vaa­ral­lis­ta. Luon­nos­sa nii­den eli­ni­ä­no­do­te on vain pari kol­me vuot­ta, vaik­ka ne voi­vat eläin­tar­ha­o­lois­sa elää lä­hes pa­ri­kymp­pi­sik­si. Pal­jon pen­tu­ja jää or­vok­si.

Kos­ka syy emon kuo­le­maan on usein au­ton al­le jää­mi­nen, on vain rei­lua, et­tä ih­mi­set aut­ta­vat or­po­ja. San Fran­cis­con poh­jois­puo­lel­la San Ra­fa­e­lis­sa si­jait­se­va Wild­Ca­re Re­ha­bi­li­ta­ti­on Cen­ter ot­taa vas­taan ih­mis­ten ton­teil­taan löy­tä­miä pe­su­kar­hun pen­tu­ja ja val­men­taa ne sel­vi­ä­mään omil­laan luon­nos­sa.

Uu­si elä­mä si­jais­ko­dis­sa

Kun pen­nut saa­pu­vat hoi­to­laan, eläin­lää­kä­ri tar­kas­taa nii­den ter­vey­den. Sen jäl­keen ruo­ki­tut ja lää­ki­tyt or­vot muut­ta­vat kas­va­maan si­jais­ko­tei­hin. Nuo­ret pe­su­kar­hut ovat su­loi­sia, mut­ta va­paa­eh­toi­sil­la on nii­den kans­sa kä­det täyn­nä töi­tä. Kor­vi­ke­mai­dol­la poi­ka­set kas­va­vat no­pe­as­ti.

Noin ki­lon pai­noi­si­na pen­nut al­kai­si­vat tut­kia luon­nos­sa maa­il­maa pe­sä­ko­lon ul­ko­puo­lel­la. Emon val­vo­van kat­seen al­la ne opet­te­le­vat elin­tär­kei­tä tai­to­ja, ku­ten kii­pei­lyä ja uin­tia. Eri­tyi­sen tär­ke­ää on op­pia et­si­mään ruo­kaa. Va­jaa puo­let pe­su­kar­hu­jen ruo­ka­va­li­os­ta on eri­lai­sia sel­kä­ran­gat­to­mia, ku­ten hyön­tei­siä, ma­to­ja, sim­pu­koi­ta ja ra­pu­ja. Kol­man­nes koos­tuu kas­veis­ta ja lo­put sel­kä­ran­kai­sis­ta eläi­mis­tä, ku­ten sam­ma­kois­ta ja lin­nun­mu­nis­ta. Pe­su­kar­hun on­kin sa­not­tu ole­van yk­si maa­il­man kaik­ki­ruo­kai­sim­mis­ta eläi­mis­tä.

Si­jais­ko­dis­sa va­paa­eh­tois­ten täy­tyy opet­taa pen­nuil­le kaik­ki, mitä ne emol­ta­kin op­pi­si­vat. Pen­nut leik­ki­vät puu­tar­has­sa, saa­vat op­pi­tun­te­ja ra­vun­pyyn­nis­sä ja tuot­ta­vat mel­koi­sen sot­kun.

Wild­ca­ren pe­su­kar­hut ei­vät jää ih­mis­ten hoi­viin lop­pui­äk­seen, ei­vät­kä ne jä­rin hy­vin lem­mi­kik­si so­vi­kaan. Pe­su­kar­hut tar­vit­se­vat pal­jon te­ke­mis­tä ja ovat ko­din ir­tai­mis­tol­le tu­hoi­sia. Sil­ti nii­tä myy­dään ek­soot­tis­ten eläin­ten mark­ki­noil­la kaut­ta maa­il­man. Moni lem­mik­ki­pe­su­kar­hun omis­ta­ja pää­tyy et­si­mään ai­kui­sek­si kas­va­neel­le elä­til­leen uut­ta ko­tia tai hyl­kää sen. Esi­mer­kik­si Kor­ke­a­saa­ren eläin­tar­han pe­su­kar­hut ovat ka­duil­ta ja huo­nois­ta olois­ta pe­las­tet­tu­ja en­ti­siä lem­mik­ke­jä Hol­lan­nis­ta.

Ka­li­for­ni­a­lais­pen­tu­ja odot­taa toi­sen­lai­nen tu­le­vai­suus. Kun ne ovat kol­mi­ki­loi­sia, ro­ko­tet­tu­ja ja mik­ro­si­ru­tet­tu­ja, nii­den on ai­ka koh­da­ta vil­li luon­to. Pe­su­kar­hun­po­jat va­pau­te­taan luon­toon lä­hel­lä al­ku­pe­räis­tä löy­tö­paik­kaan­sa. Sen jäl­keen ne ovat omien tai­to­jen­sa va­ras­sa. Niil­le voi vain toi­vot­taa on­nea mat­kaan.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 10/2017.

Lue myös:

Va­ras­te­le­vat pa­vi­aa­nit