Troop­pi­sen met­sän polt­ta­mi­nen Bra­si­li­an Ama­zo­ni­as­sa on vii­me ai­koi­na huo­les­tut­ta­nut, kos­ka met­sä­ka­don pe­lä­tään kui­vat­ta­van alu­et­ta py­sy­väs­ti sa­van­neik­si ja pen­sai­koik­si. Jos met­sä sir­pa­loi­tuu lii­ak­si, sen uu­siu­tu­mis­ta al­kaa es­tää myös puun­sie­me­niä le­vit­tä­vien eläin­ten hä­vi­ä­mi­nen, muis­tut­taa kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä Di­ver­si­ty and Dist­ri­bu­ti­ons -leh­des­sä. Ryh­mä pe­reh­tyi Bra­si­li­an At­lan­tin-puo­lei­seen ran­nik­koon, mis­sä al­ku­pe­räi­sis­tä troop­pi­sis­ta met­sis­tä on pit­kään ol­lut jäl­jel­lä vain ha­ja­nai­sia rip­pei­tä.

Puut tar­vit­se­vat nii­den he­del­miä syö­viä eläi­miä, jot­ka nie­le­vät sie­me­net ja ulos­ta­vat ne uu­sil­le kas­vu­pai­koil­le. Tut­ki­jat osoit­ta­vat, et­tä Bra­si­li­an ran­nik­ko­met­siä yl­lä­pi­tää eten­kin 21 eläin­la­jia: val­ta­o­sa lin­tu­ja, muu­ta­ma api­na­la­ji ja yk­si ne­nä­kar­hu­la­ji.

Niin avain­la­jit kuin muut­kin sie­men­ten le­vit­tä­jät ovat niu­ken­tu­neet sitä enem­män, mitä pie­nem­mik­si met­sä­läm­pä­reet ovat käy­neet. Lä­hes puo­let ran­nik­ko­met­sien alas­ta on niin sir­pa­leis­ta, et­tä lä­him­pään met­sän­reu­naan on al­le sata met­riä.

Lue tut­ki­muk­ses­ta li­sää eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 4/2020.

Lue myös:

Yh­des­tä kas­vis­ta apua Af­rik­kaan?

Sa­mo­as­ta mal­lia muil­le saa­ris­toil­le?