Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.
Cyril Ruoso / Minden Pictures
Maija Karala
Lauma rengashäntämakeja astelee määrätietoisesti piikkirunkoisen metsän läpi Berentyn suojelualueella Madagaskarin eteläosassa. Lauma matkustaa tarkassa järjestyksessä, jossa kukin yksilö tietää paikkansa.
Etunenässä marssii johtajanaaras, joka päättää minne lauma menee ja millaisella vauhdilla. Sen ympärillä ovat korkea-arvoiset naaraat ja muutama johtava uros. Niiden takana tulevat muut naaraat ja niiden poikaset. Aivan joukon perällä kävelevät loput urokset. Jos lauman kimppuun käy petoeläin, nämä peränpitäjät ovat suurimmassa vaarassa.
Rengashäntämakilaumaa johtavat naaraat. Vaikka arvojärjestys on tiukka ja siitä käydään joskus ankariakin taisteluja, pohjimmiltaan makilauma vetää yhtä köyttä. Koko lauma pitää vahtia saalistajien varalta ja jokainen aikuinen ottaa osaa poikasten hoitoon.
Erikoinen apina
Makit ovat puoliapinoita, ihmisten kaukaisia serkkuja. Ne ehtivät kehittyä eristyneellä Madagaskarilla omaan suuntaansa kymmeniä miljoonia vuosia. Naaraiden johtoasema on yksi niiden erikoispiirteistä verrattuna varsinaisiin apinoihin.
Noin sadasta elävästä makilajista rengashäntämakit ovat ehkä kaikkein sopeutuvaisimpia. Niille kelpaavat monenlaiset metsät ja jopa kuivat pensasmaat. Ne viettävät enemmän aikaa maassa kuin mikään muu makilaji, mutta ne kiipeilevät myös ketterästi puissa.
Rengashäntämakien elinalueen paahteisimmissa kolkissa lämpötila voi nousta jopa 48 asteeseen. Korkealla vuoristossa elohopea voi laskea 12 astetta pakkaselle. Kylmistä öistä makit selviävät käpertymällä yhteen lämmittämään toisiaan.
Ravinnonkaan suhteen rengashäntämakit eivät ole nirsoja. Ne syövät enimmäkseen kasveja: lehtiä ja hedelmiä, kukkia, kaarnaa, siemeniä ja mahlaa. Tieto syötäväksi sopivista kasvilajeista siirtyy laumassa sukupolvelta toiselle. Kuivalla kaudella kasviravinto on vähissä, joten makit täydentävät ruokavaliotaan saalistamalla. Ne nappaavat hyönteisiä, hämähäkkejä ja jopa lintuja ja kameleontteja.
Johtajanaaras tietää kokemuksesta, mistä ruokaa kannattaa milloinkin etsiä. Se johtaa joukon muutaman päivän välein seuraavaan lupaavaan ruokailupaikkaan. Naaraat ehtivät kerätä paikallistuntemusta, sillä ne elävät jopa 20-vuotisen elämänsä samalla alueella. Urokset sen sijaan muuttavat uuteen laumaan muutaman vuoden välein, ja joutuvat aina aloittamaan opiskelun alusta.
Eläintarhoissa yleinen, luonnossa harvinainen
Yhteistyö ei riitä silloin, kun rengashäntämakien kotimetsät häviävät niiden ympäriltä. Niiden mieluisinta elinympäristöä ovat Etelä-Madagaskarin joenvarsilla kasvavat rehevät galleriametsät, mutta ne on melkein kokonaan kaadettu rakennus- ja polttopuuksi tai karjan laidunnuksen tieltä.
Vaikka rengashäntämaki on eläintarhoissa yleinen ja lisääntyy niissä hyvin, lajin tilanne luonnossa on huono. Elinympäristön tuhoamisen lisäksi niitä metsästetään lihaksi ja pyydystetään lemmikeiksi.
Vuonna 2017 julkaistu laaja kartoitus onnistui löytämään luonnosta enää parituhatta yksilöä, mikä on vähemmän kuin maailman eläintarhoissa. Rengashäntämaki ja lähes kaikki muut makit tarvitsevatkin pikaista suojelua. Ainutlaatuisen, mutta uhatun luontonsa vuoksi Madagaskar on monen luonnonsuojelijan mielestä koko maailman tärkein suojelukohde.
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 3/2019.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2