Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.

Madagaskarin Berentyssa elää enemmän luonnonvaraisia rengashäntämakeja kuin millään muulla suojelualueella.

Cyril Ruoso / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

2.5.2019

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Rengashäntämakit selviytyvät ankarissa oloissa, koska ne saavat tukea toisiltaan. Metsien hävitys kuitenkin uhkaa näitä ainutlaatuisia puoliapinoita.

Lau­ma ren­gas­hän­tä­ma­ke­ja as­te­lee mää­rä­tie­toi­ses­ti piik­ki­run­koi­sen met­sän läpi Be­ren­tyn suo­je­lu­a­lu­eel­la Ma­da­gas­ka­rin ete­lä­o­sas­sa. Lau­ma mat­kus­taa tar­kas­sa jär­jes­tyk­ses­sä, jos­sa ku­kin yk­si­lö tie­tää paik­kan­sa.

Etu­ne­näs­sä mars­sii joh­ta­ja­naa­ras, joka päät­tää min­ne lau­ma me­nee ja mil­lai­sel­la vauh­dil­la. Sen ym­pä­ril­lä ovat kor­kea-ar­voi­set naa­raat ja muu­ta­ma joh­ta­va uros. Nii­den ta­ka­na tu­le­vat muut naa­raat ja nii­den poi­ka­set. Ai­van jou­kon pe­räl­lä kä­ve­le­vät lo­put urok­set. Jos lau­man kimp­puun käy pe­to­e­läin, nämä pe­rän­pi­tä­jät ovat suu­rim­mas­sa vaa­ras­sa.

Ren­gas­hän­tä­ma­ki­lau­maa joh­ta­vat naa­raat. Vaik­ka ar­vo­jär­jes­tys on tiuk­ka ja sii­tä käy­dään jos­kus an­ka­ri­a­kin tais­te­lu­ja, poh­jim­mil­taan ma­ki­lau­ma ve­tää yh­tä köyt­tä. Koko lau­ma pi­tää vah­tia saa­lis­ta­jien va­ral­ta ja jo­kai­nen ai­kui­nen ot­taa osaa poi­kas­ten hoi­toon.

Eri­koi­nen api­na

Ma­kit ovat puo­li­a­pi­noi­ta, ih­mis­ten kau­kai­sia serk­ku­ja. Ne eh­ti­vät ke­hit­tyä eris­ty­neel­lä Ma­da­gas­ka­ril­la omaan suun­taan­sa kym­me­niä mil­joo­nia vuo­sia. Naa­rai­den joh­to­a­se­ma on yk­si nii­den eri­kois­piir­teis­tä ver­rat­tu­na var­si­nai­siin api­noi­hin.

Noin sa­das­ta elä­väs­tä ma­ki­la­jis­ta ren­gas­hän­tä­ma­kit ovat eh­kä kaik­kein so­peu­tu­vai­sim­pia. Niil­le kel­paa­vat mo­nen­lai­set met­sät ja jopa kui­vat pen­sas­maat. Ne viet­tä­vät enem­män ai­kaa maas­sa kuin mi­kään muu ma­ki­la­ji, mut­ta ne kii­pei­le­vät myös ket­te­räs­ti puis­sa.

Ren­gas­hän­tä­ma­kien eli­na­lu­een paah­tei­sim­mis­sa kol­kis­sa läm­pö­ti­la voi nous­ta jopa 48 as­tee­seen. Kor­ke­al­la vuo­ris­tos­sa elo­ho­pea voi las­kea 12 as­tet­ta pak­ka­sel­le. Kyl­mis­tä öis­tä ma­kit sel­vi­ä­vät kä­per­ty­mäl­lä yh­teen läm­mit­tä­mään toi­si­aan.

Ra­vin­non­kaan suh­teen ren­gas­hän­tä­ma­kit ei­vät ole nir­so­ja. Ne syö­vät enim­mäk­seen kas­ve­ja: leh­tiä ja he­del­miä, kuk­kia, kaar­naa, sie­me­niä ja mah­laa. Tie­to syö­tä­väk­si so­pi­vis­ta kas­vi­la­jeis­ta siir­tyy lau­mas­sa su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le. Kui­val­la kau­del­la kas­vi­ra­vin­to on vä­his­sä, jo­ten ma­kit täy­den­tä­vät ruo­ka­va­li­o­taan saa­lis­ta­mal­la. Ne nap­paa­vat hyön­tei­siä, hä­mä­häk­ke­jä ja jopa lin­tu­ja ja ka­me­le­ont­te­ja.

Joh­ta­ja­naa­ras tie­tää ko­ke­muk­ses­ta, mis­tä ruo­kaa kan­nat­taa mil­loin­kin et­siä. Se joh­taa jou­kon muu­ta­man päi­vän vä­lein seu­raa­vaan lu­paa­vaan ruo­kai­lu­paik­kaan. Naa­raat eh­ti­vät ke­rä­tä pai­kal­lis­tun­te­mus­ta, sil­lä ne elä­vät jopa 20-vuo­ti­sen elä­män­sä sa­mal­la alu­eel­la. Urok­set sen si­jaan muut­ta­vat uu­teen lau­maan muu­ta­man vuo­den vä­lein, ja jou­tu­vat ai­na aloit­ta­maan opis­ke­lun alus­ta.

Eläin­tar­hois­sa ylei­nen, luon­nos­sa har­vi­nai­nen

Yh­teis­työ ei rii­tä sil­loin, kun ren­gas­hän­tä­ma­kien ko­ti­met­sät hä­vi­ä­vät nii­den ym­pä­ril­tä. Nii­den mie­lui­sin­ta eli­nym­pä­ris­töä ovat Ete­lä-Ma­da­gas­ka­rin jo­en­var­sil­la kas­va­vat re­he­vät gal­le­ri­a­met­sät, mut­ta ne on mel­kein ko­ko­naan kaa­det­tu ra­ken­nus- ja polt­to­puuk­si tai kar­jan lai­dun­nuk­sen tiel­tä.

Vaik­ka ren­gas­hän­tä­ma­ki on eläin­tar­hois­sa ylei­nen ja li­sään­tyy niis­sä hy­vin, la­jin ti­lan­ne luon­nos­sa on huo­no. Eli­nym­pä­ris­tön tu­ho­a­mi­sen li­säk­si nii­tä met­säs­te­tään li­hak­si ja pyy­dys­te­tään lem­mi­keik­si.

Vuon­na 2017 jul­kais­tu laa­ja kar­toi­tus on­nis­tui löy­tä­mään luon­nos­ta enää pa­ri­tu­hat­ta yk­si­löä, mikä on vä­hem­män kuin maa­il­man eläin­tar­hois­sa. Ren­gas­hän­tä­ma­ki ja lä­hes kaik­ki muut ma­kit tar­vit­se­vat­kin pi­kais­ta suo­je­lua. Ai­nut­laa­tui­sen, mut­ta uha­tun luon­ton­sa vuok­si Ma­da­gas­kar on mo­nen luon­non­suo­je­li­jan mie­les­tä koko maa­il­man tär­kein suo­je­lu­koh­de.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 3/2019.

Lue myös:

On­ko ve­si­nok­ka­e­läin lin­tu vai kala?

Ote­taan ren­nos­ti!

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2