Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.

Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.

Sampo Kiviniemi

Jo­han­na Paa­si­kan­gas-Tel­la

19.5.2020

Satumainen Jurmon saari

Paraisilla sijaitseva, rannoiltaan kivikkoinen Jurmo on monelle veneilijälle tuttu pysähdyspaikka. Harva tietää, että saari kätkee sisälleen yllättäviä maailmoja.

Jur­moon pa­rem­min tu­tus­tu­neet tie­tä­vät ker­toa, et­tä ran­ta­ki­vi­koil­ta si­sem­mäk­si kul­ke­va vie­rai­li­ja löy­tää saa­rel­ta aar­re­ai­tan tul­vil­laan yl­lät­tä­viä ym­pä­ris­tö­jä. Pari vuot­ta sit­ten alu­et­ta läh­ti tut­ki­maan myös luon­to­ku­vaus­ta har­ras­ta­va Sam­po Ki­vi­nie­mi. Sen jäl­keen hän on pa­lan­nut sin­ne usei­ta ker­to­ja.

Ki­vi­nie­meä kieh­too saa­ren häm­men­tä­vä kont­ras­ti: osa mai­se­mis­ta tuo mie­leen La­pin rak­ka­ki­vi­kot, mut­ta pie­nen mat­kan pääs­sä nä­ky­mä vaih­tuu num­mi­mai­sek­si, ja het­ken pääs­tä hie­man mys­ti­set ter­va­lep­pä- ja pih­la­ja­leh­dot syn­nyt­tä­vät vai­ku­tel­man sa­de­met­sis­tä, jol­lai­sia voi­si näh­dä tu­han­sia ki­lo­met­re­jä ete­läm­pä­nä. Sa­ni­ai­set peit­tä­vät leh­toa veh­re­ä­nä mat­to­na. Kes­kel­tä ter­va­lep­pä­leh­toa voi löy­tää kak­si pien­tä si­sä­lam­pea ja muu­al­ta saa­res­ta usei­ta mui­ta kos­teik­ko­ja.

Salaperäiset tervaleppä- ja saniaislehdot lumoavat vehreydellään.

Salaperäiset tervaleppä- ja saniaislehdot lumoavat vehreydellään.

Sampo Kiviniemi

Osa saa­res­ta kan­sal­lis­puis­toa

Saa­ris­to­me­ren kan­sal­lis­puis­toon osin kuu­lu­va Jur­mon saa­ri si­jait­see suu­rin piir­tein Hel­sin­gin ja Tuk­hol­man puo­li­vä­lis­sä. Ke­väi­sin ja syk­syi­sin se tar­jo­aa oi­van le­väh­dys­pai­kan muut­to­lin­nuil­le. Moni jää sin­ne myös pe­si­mään. Esi­mer­kik­si pu­na­rin­ta, suo­kuk­ko ja lep­pä­lin­tu viih­ty­vät saa­rel­la.

Jos ret­kei­li­jä ei pidä ko­vaa me­lua, suon­lai­dan koi­vus­ta saat­taa ta­voit­taa tee­ri­par­ven ruo­kai­le­mas­sa.

Ki­vi­nie­mi ker­too, et­tä saa­rel­ta voi ta­va­ta myös Suo­mes­sa ää­rim­mäi­sen uha­na­lai­sen tun­tu­ri­pöl­lön, jol­le mai­se­mat lie­ne­vät ko­toi­sat. Jur­mos­ta löy­tyy myös Suo­men ete­läi­sin, to­sin pie­neh­kö, lak­ka­suo. Poh­jois­ta vai­ku­tel­maa täy­den­tää ka­ner­va­num­mi, joka saa elo­kuun lo­pus­sa koko saa­ren heh­ku­maan pu­nai­se­na.

Jur­mon kor­kein koh­ta on run­saat 17 met­riä kor­kea Hög­ber­get. Mah­ti­pon­ti­ses­ta ni­mes­tään huo­li­mat­ta se on toki vuo­rek­si vä­hä­pä­töi­nen, mut­ta kal­li­o­muo­dos­tel­man la­el­ta nä­kee saa­ren yli me­rel­le kaik­kiin il­man­suun­tiin.

Myös täh­ti­tai­vas on Ki­vi­nie­men mu­kaan saa­rel­ta kat­sot­tu­na ai­van eri­tyi­nen. Kos­ka Jur­mo si­jait­see ul­ko­saa­ris­tos­sa, kau­pun­kien va­lot ei­vät ulo­tu sin­ne. Tai­vaan­kan­nen poik­ki voi erot­taa Lin­nun­ra­dan täh­ti­su­mun va­nan, ja kuu­ta­mos­sa saa­ri pal­jas­taa jäl­leen ai­van uu­den­lai­sia, sa­la­pe­räi­siä mai­se­mia. Syy­sil­toi­na seu­dul­la on usein näh­ty myös mo­ni­vä­ri­si­nä ko­ho­a­via re­von­tu­lia.

Asu­tus on tii­vis­ty­nyt saa­ren poh­jois­ran­nal­le ky­lään, jos­sa elää muu­ta­ma asu­kas ym­pä­ri vuo­den. Vie­rai­li­joil­le on tar­jol­la vuok­ra­mök­ke­jä, ja telt­tai­luun on va­rat­tu oma alu­een­sa sa­ta­man toi­sel­ta puo­lel­ta.

Ih­mi­nen on tuo­nut saa­rel­le myös ne­li­jal­kai­sia asuk­kai­ta, jot­ka liik­ku­vat saa­rel­la va­paas­ti. Ylä­maan­kar­ja viih­tyy omis­sa olois­saan, mut­ta ute­li­aat al­pa­kat saat­ta­vat vä­lil­lä poi­ke­ta tar­kis­ta­maan, mitä ih­mi­set puu­haa­vat.

Kanervanummen keskellä voi törmätä alpakoihin, jotka kulkevat saarella vapaasti.

Kanervanummen keskellä voi törmätä alpakoihin, jotka kulkevat saarella vapaasti.

Sampo Kiviniemi

Saa­ren mo­ni­muo­toi­suut­ta se­lit­tää osin sen syn­ty­his­to­ria, joka ulot­tuu vii­mei­sim­pään jää­kau­teen. Jää­ti­kön su­la­mis­ve­sien kul­jet­ta­mis­ta maa-ai­nek­sis­ta muo­dos­tui­vat Sal­paus­se­län har­jut, ja Jur­mo on kol­man­nen Sal­paus­se­län ete­läi­nen jat­ke. Jur­mo on­kin kes­kel­tä sel­ke­äs­ti hiu­kan ko­hol­la ja ran­nat kaar­tu­vat loi­vas­ti. Luon­non voi­ma nä­kyy täl­lä kum­mal­li­sel­la saa­rel­la vä­ke­vä­nä.

Suo­mi 100 vuot­ta -jut­tu­sar­ja tuo­tet­tiin yh­teis­työs­sä Suo­men Luon­non­va­lo­ku­vaa­jat SLV ry:n kans­sa. Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2017.

Lue myös:

Kuu­ran kau­neut­ta La­na­kos­kel­la

Es­poos­sa pii­les­ke­lee yl­lä­tys

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2