Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Tilaa lehti
Tilaa lehti
Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.

Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.

Sampo Kiviniemi

Jo­han­na Paa­si­kan­gas-Tel­la

2.7.2019

Satumainen Jurmon saari

Paraisilla sijaitseva, rannoiltaan kivikkoinen Jurmo on monelle veneilijälle tuttu pysähdyspaikka. Harva tietää, että saari kätkee sisälleen yllättäviä maailmoja.

Jur­moon pa­rem­min tu­tus­tu­neet tie­tä­vät ker­toa, et­tä ran­ta­ki­vi­koil­ta si­sem­mäk­si kul­ke­va vie­rai­li­ja löy­tää saa­rel­ta aar­re­ai­tan tul­vil­laan yl­lät­tä­viä ym­pä­ris­tö­jä. Pari vuot­ta sit­ten alu­et­ta läh­ti tut­ki­maan myös luon­to­ku­vaus­ta har­ras­ta­va Sam­po Ki­vi­nie­mi. Sen jäl­keen hän on pa­lan­nut sin­ne usei­ta ker­to­ja.

Ki­vi­nie­meä kieh­too saa­ren häm­men­tä­vä kont­ras­ti: osa mai­se­mis­ta tuo mie­leen La­pin rak­ka­ki­vi­kot, mut­ta pie­nen mat­kan pääs­sä nä­ky­mä vaih­tuu num­mi­mai­sek­si, ja het­ken pääs­tä hie­man mys­ti­set ter­va­lep­pä- ja pih­la­ja­leh­dot syn­nyt­tä­vät vai­ku­tel­man sa­de­met­sis­tä, jol­lai­sia voi­si näh­dä tu­han­sia ki­lo­met­re­jä ete­läm­pä­nä. Sa­ni­ai­set peit­tä­vät leh­toa veh­re­ä­nä mat­to­na. Kes­kel­tä ter­va­lep­pä­leh­toa voi löy­tää kak­si pien­tä si­sä­lam­pea ja muu­al­ta saa­res­ta usei­ta mui­ta kos­teik­ko­ja.

Salaperäiset tervaleppä- ja saniaislehdot lumoavat vehreydellään.

Salaperäiset tervaleppä- ja saniaislehdot lumoavat vehreydellään.

Sampo Kiviniemi

Osa saa­res­ta kan­sal­lis­puis­toa

Saa­ris­to­me­ren kan­sal­lis­puis­toon osin kuu­lu­va Jur­mon saa­ri si­jait­see suu­rin piir­tein Hel­sin­gin ja Tuk­hol­man puo­li­vä­lis­sä. Ke­väi­sin ja syk­syi­sin se tar­jo­aa oi­van le­väh­dys­pai­kan muut­to­lin­nuil­le. Moni jää sin­ne myös pe­si­mään. Esi­mer­kik­si pu­na­rin­ta, suo­kuk­ko ja lep­pä­lin­tu viih­ty­vät saa­rel­la.

Jos ret­kei­li­jä ei pidä ko­vaa me­lua, suon­lai­dan koi­vus­ta saat­taa ta­voit­taa tee­ri­par­ven ruo­kai­le­mas­sa.

Ki­vi­nie­mi ker­too, et­tä saa­rel­ta voi ta­va­ta myös Suo­mes­sa ää­rim­mäi­sen uha­na­lai­sen tun­tu­ri­pöl­lön, jol­le mai­se­mat lie­ne­vät ko­toi­sat. Jur­mos­ta löy­tyy myös Suo­men ete­läi­sin, to­sin pie­neh­kö, lak­ka­suo. Poh­jois­ta vai­ku­tel­maa täy­den­tää ka­ner­va­num­mi, joka saa elo­kuun lo­pus­sa koko saa­ren heh­ku­maan pu­nai­se­na.

Jur­mon kor­kein koh­ta on run­saat 17 met­riä kor­kea Hög­ber­get. Mah­ti­pon­ti­ses­ta ni­mes­tään huo­li­mat­ta se on toki vuo­rek­si vä­hä­pä­töi­nen, mut­ta kal­li­o­muo­dos­tel­man la­el­ta nä­kee saa­ren yli me­rel­le kaik­kiin il­man­suun­tiin.

Myös täh­ti­tai­vas on Ki­vi­nie­men mu­kaan saa­rel­ta kat­sot­tu­na ai­van eri­tyi­nen. Kos­ka Jur­mo si­jait­see ul­ko­saa­ris­tos­sa, kau­pun­kien va­lot ei­vät ulo­tu sin­ne. Tai­vaan­kan­nen poik­ki voi erot­taa Lin­nun­ra­dan täh­ti­su­mun va­nan, ja kuu­ta­mos­sa saa­ri pal­jas­taa jäl­leen ai­van uu­den­lai­sia, sa­la­pe­räi­siä mai­se­mia. Syy­sil­toi­na seu­dul­la on usein näh­ty myös mo­ni­vä­ri­si­nä ko­ho­a­via re­von­tu­lia.

Asu­tus on tii­vis­ty­nyt saa­ren poh­jois­ran­nal­le ky­lään, jos­sa elää muu­ta­ma asu­kas ym­pä­ri vuo­den. Vie­rai­li­joil­le on tar­jol­la vuok­ra­mök­ke­jä, ja telt­tai­luun on va­rat­tu oma alu­een­sa sa­ta­man toi­sel­ta puo­lel­ta.

Ih­mi­nen on tuo­nut saa­rel­le myös ne­li­jal­kai­sia asuk­kai­ta, jot­ka liik­ku­vat saa­rel­la va­paas­ti. Ylä­maan­kar­ja viih­tyy omis­sa olois­saan, mut­ta ute­li­aat al­pa­kat saat­ta­vat vä­lil­lä poi­ke­ta tar­kis­ta­maan, mitä ih­mi­set puu­haa­vat.

Kanervanummen keskellä voi törmätä alpakoihin, jotka kulkevat saarella vapaasti.

Kanervanummen keskellä voi törmätä alpakoihin, jotka kulkevat saarella vapaasti.

Sampo Kiviniemi

Saa­ren mo­ni­muo­toi­suut­ta se­lit­tää osin sen syn­ty­his­to­ria, joka ulot­tuu vii­mei­sim­pään jää­kau­teen. Jää­ti­kön su­la­mis­ve­sien kul­jet­ta­mis­ta maa-ai­nek­sis­ta muo­dos­tui­vat Sal­paus­se­län har­jut, ja Jur­mo on kol­man­nen Sal­paus­se­län ete­läi­nen jat­ke. Jur­mo on­kin kes­kel­tä sel­ke­äs­ti hiu­kan ko­hol­la ja ran­nat kaar­tu­vat loi­vas­ti. Luon­non voi­ma nä­kyy täl­lä kum­mal­li­sel­la saa­rel­la vä­ke­vä­nä.

Suo­mi 100 vuot­ta -jut­tu­sar­ja tuo­tet­tiin yh­teis­työs­sä Suo­men Luon­non­va­lo­ku­vaa­jat SLV ry:n kans­sa. Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2017.

Lue myös:

Kuu­ran kau­neut­ta La­na­kos­kel­la

Es­poos­sa pii­les­ke­lee yl­lä­tys

Suosittelemme

Juri Oganesjan on maailman tunnetuimpia ydinfyysikoita ja ainoa elossa oleva ihminen, jonka mukaan on nimetty alkuaine, oganesson.

Juri Oganesjan on maailman tunnetuimpia ydinfyysikoita ja ainoa elossa oleva ihminen, jonka mukaan on nimetty alkuaine, oganesson.

Davide Monteleone

Mies, joka valmistaa alkuaineita

Kukaan ei ole löytänyt maailmasta yhtä monta alkuainetta kuin venäläinen Juri Oganesjan. Miksi hän törmäyttää edelleen atomeja ja luo aivan uusia aineita?

Nyt kun muovia hajottavat entsyymit tunnetaan, niiden toimintaa päästään tehostamaan.

Nyt kun muovia hajottavat entsyymit tunnetaan, niiden toimintaa päästään tehostamaan.

Martin Künsting / HZB

Entsyymeistä apua muovipullojen kierrätykseen

Pet-muovista tehtyjä tuotteita kuten juomapulloja on ollut vaikea kierrättää. Bakteerin entsyymit voivat auttaa pilkkomaan pet-pullot laadukkaiksi valmistusaineikseen, osoittaa uusi tutkimus.

Karhu yrittää suojata silmiään hiekkamyrskyssä Alaskassa. Tuulen mukana lentävä hiekka ja pöly on vaaraksi sekä silmille että keuhkoille.

Karhu yrittää suojata silmiään hiekkamyrskyssä Alaskassa. Tuulen mukana lentävä hiekka ja pöly on vaaraksi sekä silmille että keuhkoille.

Ingo Arndt / Minden Pictures

Eläimet tuulen armoilla

Tuuli voi olla eläimille ystävä tai vihollinen. Ilmavirran mukana on kevyt taittaa matkaa, mutta kylmä tuuli voi viedä hengen.

Pöpöt joutuvat kuumeen aikana tehoratsiaan.

Pöpöt joutuvat kuumeen aikana tehoratsiaan.

Pixabay

Kuume auttaa puolustusta

Lämmönnousu helpottaa elimistön omien puolustussolujen pääsyä tautimikrobien kiusaamiin kudoksiin.

Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.

Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.

Sampo Kiviniemi

Satumainen Jurmon saari

Paraisilla sijaitseva, rannoiltaan kivikkoinen Jurmo on monelle veneilijälle tuttu pysähdyspaikka. Harva tietää, että saari kätkee sisälleen yllättäviä maailmoja.

Juri Oganesjan on maailman tunnetuimpia ydinfyysikoita ja ainoa elossa oleva ihminen, jonka mukaan on nimetty alkuaine, oganesson.

Juri Oganesjan on maailman tunnetuimpia ydinfyysikoita ja ainoa elossa oleva ihminen, jonka mukaan on nimetty alkuaine, oganesson.

Davide Monteleone

Mies, joka valmistaa alkuaineita

Kukaan ei ole löytänyt maailmasta yhtä monta alkuainetta kuin venäläinen Juri Oganesjan. Miksi hän törmäyttää edelleen atomeja ja luo aivan uusia aineita?

Nyt kun muovia hajottavat entsyymit tunnetaan, niiden toimintaa päästään tehostamaan.

Nyt kun muovia hajottavat entsyymit tunnetaan, niiden toimintaa päästään tehostamaan.

Martin Künsting / HZB

Entsyymeistä apua muovipullojen kierrätykseen

Pet-muovista tehtyjä tuotteita kuten juomapulloja on ollut vaikea kierrättää. Bakteerin entsyymit voivat auttaa pilkkomaan pet-pullot laadukkaiksi valmistusaineikseen, osoittaa uusi tutkimus.

Karhu yrittää suojata silmiään hiekkamyrskyssä Alaskassa. Tuulen mukana lentävä hiekka ja pöly on vaaraksi sekä silmille että keuhkoille.

Karhu yrittää suojata silmiään hiekkamyrskyssä Alaskassa. Tuulen mukana lentävä hiekka ja pöly on vaaraksi sekä silmille että keuhkoille.

Ingo Arndt / Minden Pictures

Eläimet tuulen armoilla

Tuuli voi olla eläimille ystävä tai vihollinen. Ilmavirran mukana on kevyt taittaa matkaa, mutta kylmä tuuli voi viedä hengen.

Pöpöt joutuvat kuumeen aikana tehoratsiaan.

Pöpöt joutuvat kuumeen aikana tehoratsiaan.

Pixabay

Kuume auttaa puolustusta

Lämmönnousu helpottaa elimistön omien puolustussolujen pääsyä tautimikrobien kiusaamiin kudoksiin.

Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.

Jurmon rannat ovat kivikkoiset, mutta suurimmaksi osaksi saarta peittää kanerva ja katajanummi.

Sampo Kiviniemi

Satumainen Jurmon saari

Paraisilla sijaitseva, rannoiltaan kivikkoinen Jurmo on monelle veneilijälle tuttu pysähdyspaikka. Harva tietää, että saari kätkee sisälleen yllättäviä maailmoja.

Mira Karjalainen tutkii työelämää. Hänet kuvattiin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.

Mira Karjalainen tutkii työelämää. Hänet kuvattiin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.

Hanna Linnakko

Yhdeksän kysymystä työpaikkamindfulnessista

Kiire, keskeytykset ja paineet piinaavat työelämää. Ratkaisuksi työpaikoille on tuotu erilaisia henkisiä harjoituksia kuten mindfulnessia. Onko siitä apua? Haastattelussa on tulevaisuuden tasa-arvoista työelämää WeAll-hankkeessa tutkiva dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.

Hele Savin on vetänyt uudenlaista aurinkokennoa kehittänyttä tutkimusryhmää.

Hele Savin on vetänyt uudenlaista aurinkokennoa kehittänyttä tutkimusryhmää.

Hanna Linnakko

Seitsemän kysymystä aurinkokennoista

Suomalainen tutkimusryhmä on kehittänyt Aalto-yliopistossa uudenlaisen aurinkokennon, joka muuttaa auringonvaloa sähköksi aiempaa tehokkaammin. Ryhmän johtaja, professori Hele Savin kertoo, miten uusi kenno saatiin aikaan.

Lassi Keinänen kuvasi tyttärensä Tuiren sekä valkoinenpaimenkoira Valon Norjassa.

Lassi Keinänen kuvasi tyttärensä Tuiren sekä valkoinenpaimenkoira Valon Norjassa.

Lassi Keinänen

Lukijan kuva: Finnmarkin katolla

Lappi, Valo ja läheiset. Tämä Lassi Keinäsen kuva kertoo ottajastaan paljon.

Alkukesän GEOn kannessa komeilee Julien Girardot'n kuva.

Alkukesän GEOn kannessa komeilee Julien Girardot'n kuva.

Anu Piippo

Viisi syytä lukea touko–kesäkuun GEO

Touko–kesäkuun GEO-lehden kannessa on Julien Girardot’n uskomattoman hieno kuva Marquesassaarilla elävästä ratsastajasta ja hänen hevosestaan. Lisää kuvia sekä kiehtova tarina näiden Tyynessämeressä sijaitsevien saarten hevoskulttuurista löytyy lehden sisäsivuilta. Lehdessä on myös paljon muuta kiinnostavaa – ohessa on viisi poimintaa!

Lukuvinkit

Sallan luonto lumoaa

Lukijan kuva: Finnmarkin katolla

Voiko stressi periytyä lapsille?

Keijupölyä sivistykseen

Luontoa läheltä

Panaman uivat laiskiaiset

Monnilla on liikkuva kallo

Armottoman savannin lapset

Naisilla on nuorekkaat aivot

Taitelijan tarinasta apua muistisairaille?

Lukuvinkit

Sallan luonto lumoaa

Lukijan kuva: Finnmarkin katolla

Voiko stressi periytyä lapsille?

Keijupölyä sivistykseen

Luontoa läheltä

Panaman uivat laiskiaiset

Monnilla on liikkuva kallo

Armottoman savannin lapset

Naisilla on nuorekkaat aivot

Taitelijan tarinasta apua muistisairaille?

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2