Tutkijat asuivat kuuden viikon ajan teltoissa. Lämpötila saattoi laskea 40 pakkasasteeseen.
Science Under the Ice
Anu Piippo
Miksi Etelämannerta kannattaa tutkia?
Etelämanner on niin kaukana kaikesta ihmistoiminnasta, että sen pitäisi olla täysin koskematon. Siksi siellä on periaatteessa mahdollista tutkia sitä, miten luonnon tulisi toimia. Etelämantereelta löytyy myös täysin ainutlaatuisia lajeja ja ekosysteemejä, etenkin merestä. Ihmisen toiminnan vaikutukset yltävät kuitenkin myös sinne, ja uhkista suurin on ilmastonmuutos. Jos se näkyy jopa näin kaukana ihmisistä ja ihmisten tuottamista päästöistä, miten paha tilanne onkaan esimerkiksi Suomessa tai Itämeressä? Lisäksi Etelämantereella on aivan keskeinen rooli koko maapallon kannalta, koska siellä syntyvät suuret valtamerivirrat, jotka vaikuttavat koko planeetan ilmastoon.
Mitä retkikunnan tutkimuksella tavoitellaan?
Jo ryhmän ensimmäisen tutkimusmatkan tavoitteena vuonna 2001 oli tutkia merijään vaikutusta Etelämanterereen rannikkoa lähellä oleviin pohjaekosysteemeihin, niiden monimuotoisuuteen ja toimintaan. Uusi retkikunta on jatkumoa tälle projektille. Tutkimuksen ansiosta pystytään kertomaan, mitä on tapahtunut ja mitä voi olettaa vielä tapahtuvan. Se toimii toivottavasti herätyskellona meille kaikille niin, että teemme kaikkemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Mitä uutta tietoa tutkimus on tähän mennessä tuottanut?
On ainutlaatuista, että ilmastonmuutoksesta on olemassa tällaista ennen ja jälkeen -tietoa. Jo nyt tiedetään, että Etelämantereen rannikkojään alla oleva ympäristö ei olekaan muuttumaton. Kun merijää ohenee ja sen laajuus pienenee, mereen pääsee entistä enemmän auringonvaloa, jolloin planktonlevien määrä lisääntyy. Silloin pohjaeläimet saavat paljon enemmän ruokaa kuin aikaisemmin. Se puolestaan on johtanut siihen, että eläinten lukumäärä ja biomassa on lisääntynyt lyhyessä ajassa voimakkaasti. Koko ekosysteemi voi muuttua täysin arvaamattomalla tavalla.
Mitä läpimurtoa odotatte?
Jo vuonna 2001 kerättiin näytteitä, joista analysoitiin hiilen ja typen pysyviä isotooppeja. Niiden avulla pystytään selvittämään, miten ravintoverkko rakentuu eli kuka syö kenet. Samanlaisia näytteitä on kerätty samoista paikoista myös vuosina 2002, 2009 ja nyt 2017, ja niitä analysoidaan parhaillaan laboratoriossa. Jos uudet näytteet osoittavat, että ravintoverkko on muuttunut vain muutamassa vuodessa, kyseessä olisi ainutlaatuinen tutkimustulos ja osoitus siitä, että Etelämantereen rannikkovesien ekosysteemi on ilmastonmuutoksen myötä tosiaankin muuttumassa.
Mitä tutkimuskohteestanne ei yleensä tiedetä?
Aika harva tietää, miten paljon elämää merenpohjasta löytyy jopa Etelämantereen rannikkovesissä. Pinnan yläpuolella on toki pingviinejä ja hylkeitä, mutta pinnan alapuolella avautuu aivan ainutlaatuinen maailma, jossa vesi on kristallinkirkasta ja merenpohja kuhisee eläimiä.
Mitä tutkimukseenne liittyvää opettelette parhaillaan?
Itämeren alueella koettiin kesällä 2018 ennennäkemättömiä helleaaltoja. Uusien automaattisten mittauslaitteiden ansiosta meillä on ensimmäistä kertaa tarkkaa tietoa siitä, miten lämmintä Itämeressä oikeasti oli. Alamme nyt tutkia, kuinka ilmastonmuutokseen liittyvät episodiset tapahtumat kuten helteet ja myrskyt vaikuttavat Itämeren ja varsinkin sen rannikonläheisen ekosysteemin toimintaan.
Mitä luettavaa tai katsottavaa aiheesta suosittelette?
Tämä on klisee, mutta David Attenborough on tehnyt valtavan arvokasta työtä tuomalla luonnon, sen ihmeet ja myös sen uhkakuvat ihmisten olohuoneisiin ja tietoisuuteen. Siitä, mistä ei tiedä, ei myöskään voi välittää. Siksi on tärkeää, että tutkijat kertovat tutkimuksistaan suurelle yleisölle. Kaikkien merestä kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti katsoa myös BBC:n tuottama luontodokumenttisarja Blue Planet II. Ja toki Facebook-sivultamme Science Under the Ice löytyy mielenkiintoista katsottavaa ja luettavaa!
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 1/2019.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2