Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Tutkijat asuivat kuuden viikon ajan teltoissa. Lämpötila saattoi laskea 40 pakkasasteeseen.

Tutkijat asuivat kuuden viikon ajan teltoissa. Lämpötila saattoi laskea 40 pakkasasteeseen.

Science Under the Ice

Anu Piip­po

20.2.2019

Seitsemän kysymystä Etelämantereesta

Suomalais-uusiseelantilainen Science Under the Ice -retkikunta vietti kuusi viikkoa Etelämantereen ankarissa olosuhteissa. Helsingin yliopiston tutkijat Alf Norkko ja Joanna Norkko kertovat, miksi tämä valkoinen manner on koko maapallon kannalta tärkeä tutkimuskohde.

Mik­si Ete­lä­man­ner­ta kan­nat­taa tut­kia?

Ete­lä­man­ner on niin kau­ka­na kai­kes­ta ih­mis­toi­min­nas­ta, et­tä sen pi­täi­si ol­la täy­sin kos­ke­ma­ton. Sik­si siel­lä on pe­ri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta tut­kia sitä, mi­ten luon­non tu­li­si toi­mia. Ete­lä­man­te­reel­ta löy­tyy myös täy­sin ai­nut­laa­tui­sia la­je­ja ja eko­sys­tee­me­jä, eten­kin me­res­tä. Ih­mi­sen toi­min­nan vai­ku­tuk­set yl­tä­vät kui­ten­kin myös sin­ne, ja uh­kis­ta suu­rin on il­mas­ton­muu­tos. Jos se nä­kyy jopa näin kau­ka­na ih­mi­sis­tä ja ih­mis­ten tuot­ta­mis­ta pääs­töis­tä, mi­ten paha ti­lan­ne on­kaan esi­mer­kik­si Suo­mes­sa tai Itä­me­res­sä? Li­säk­si Ete­lä­man­te­reel­la on ai­van kes­kei­nen roo­li koko maa­pal­lon kan­nal­ta, kos­ka siel­lä syn­ty­vät suu­ret val­ta­me­ri­vir­rat, jot­ka vai­kut­ta­vat koko pla­nee­tan il­mas­toon.

Mitä ret­ki­kun­nan tut­ki­muk­sel­la ta­voi­tel­laan?

Jo ryh­män en­sim­mäi­sen tut­ki­mus­mat­kan ta­voit­tee­na vuon­na 2001 oli tut­kia me­ri­jään vai­ku­tus­ta Ete­lä­man­te­re­reen ran­nik­koa lä­hel­lä ole­viin poh­ja­e­ko­sys­tee­mei­hin, nii­den mo­ni­muo­toi­suu­teen ja toi­min­taan. Uu­si ret­ki­kun­ta on jat­ku­moa täl­le pro­jek­til­le. Tut­ki­muk­sen an­si­os­ta pys­ty­tään ker­to­maan, mitä on ta­pah­tu­nut ja mitä voi olet­taa vie­lä ta­pah­tu­van. Se toi­mii toi­vot­ta­vas­ti he­rä­tys­kel­lo­na meil­le kai­kil­le niin, et­tä teem­me kaik­kem­me il­mas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si.

Mitä uut­ta tie­toa tut­ki­mus on tä­hän men­nes­sä tuot­ta­nut?

On ai­nut­laa­tuis­ta, et­tä il­mas­ton­muu­tok­ses­ta on ole­mas­sa täl­lais­ta en­nen ja jäl­keen -tie­toa. Jo nyt tie­de­tään, et­tä Ete­lä­man­te­reen ran­nik­ko­jään al­la ole­va ym­pä­ris­tö ei ole­kaan muut­tu­ma­ton. Kun me­ri­jää ohe­nee ja sen laa­juus pie­ne­nee, me­reen pää­see en­tis­tä enem­män au­rin­gon­va­loa, jol­loin plank­ton­le­vien mää­rä li­sään­tyy. Sil­loin poh­ja­e­läi­met saa­vat pal­jon enem­män ruo­kaa kuin ai­kai­sem­min. Se puo­les­taan on joh­ta­nut sii­hen, et­tä eläin­ten lu­ku­mää­rä ja bi­o­mas­sa on li­sään­ty­nyt ly­hy­es­sä ajas­sa voi­mak­kaas­ti. Koko eko­sys­tee­mi voi muut­tua täy­sin ar­vaa­mat­to­mal­la ta­val­la.

Mitä lä­pi­mur­toa odo­tat­te?

Jo vuon­na 2001 ke­rät­tiin näyt­tei­tä, jois­ta ana­ly­soi­tiin hii­len ja ty­pen py­sy­viä iso­toop­pe­ja. Nii­den avul­la pys­ty­tään sel­vit­tä­mään, mi­ten ra­vin­to­verk­ko ra­ken­tuu eli kuka syö ke­net. Sa­man­lai­sia näyt­tei­tä on ke­rät­ty sa­mois­ta pai­kois­ta myös vuo­si­na 2002, 2009 ja nyt 2017, ja nii­tä ana­ly­soi­daan par­hail­laan la­bo­ra­to­ri­os­sa. Jos uu­det näyt­teet osoit­ta­vat, et­tä ra­vin­to­verk­ko on muut­tu­nut vain muu­ta­mas­sa vuo­des­sa, ky­sees­sä oli­si ai­nut­laa­tui­nen tut­ki­mus­tu­los ja osoi­tus sii­tä, et­tä Ete­lä­man­te­reen ran­nik­ko­ve­sien eko­sys­tee­mi on il­mas­ton­muu­tok­sen myö­tä to­si­aan­kin muut­tu­mas­sa.

Mitä tut­ki­mus­koh­tees­tan­ne ei yleen­sä tie­de­tä?

Ai­ka har­va tie­tää, mi­ten pal­jon elä­mää me­ren­poh­jas­ta löy­tyy jopa Ete­lä­man­te­reen ran­nik­ko­ve­sis­sä. Pin­nan ylä­puo­lel­la on toki ping­vii­ne­jä ja hyl­kei­tä, mut­ta pin­nan ala­puo­lel­la avau­tuu ai­van ai­nut­laa­tui­nen maa­il­ma, jos­sa vesi on kris­tal­lin­kir­kas­ta ja me­ren­poh­ja ku­hi­see eläi­miä.

Mitä tut­ki­muk­seen­ne liit­ty­vää opet­te­let­te par­hail­laan?

Itä­me­ren alu­eel­la ko­et­tiin ke­säl­lä 2018 en­nen­nä­ke­mät­tö­miä hel­le­aal­to­ja. Uu­sien au­to­maat­tis­ten mit­taus­lait­tei­den an­si­os­ta meil­lä on en­sim­mäis­tä ker­taa tark­kaa tie­toa sii­tä, mi­ten läm­min­tä Itä­me­res­sä oi­ke­as­ti oli. Alam­me nyt tut­kia, kuin­ka il­mas­ton­muu­tok­seen liit­ty­vät epi­so­di­set ta­pah­tu­mat ku­ten hel­teet ja myrs­kyt vai­kut­ta­vat Itä­me­ren ja var­sin­kin sen ran­ni­kon­lä­hei­sen eko­sys­tee­min toi­min­taan.

Mitä lu­et­ta­vaa tai kat­sot­ta­vaa ai­hees­ta suo­sit­te­let­te?

Tämä on kli­see, mut­ta Da­vid At­ten­bo­rough on teh­nyt val­ta­van ar­vo­kas­ta työ­tä tuo­mal­la luon­non, sen ih­meet ja myös sen uh­ka­ku­vat ih­mis­ten olo­huo­nei­siin ja tie­toi­suu­teen. Sii­tä, mis­tä ei tie­dä, ei myös­kään voi vä­lit­tää. Sik­si on tär­ke­ää, et­tä tut­ki­jat ker­to­vat tut­ki­muk­sis­taan suu­rel­le ylei­söl­le. Kaik­kien me­res­tä kiin­nos­tu­nei­den kan­nat­taa eh­dot­to­mas­ti kat­soa myös BBC:n tuot­ta­ma luon­to­do­ku­ment­ti­sar­ja Blue Pla­net II. Ja toki Fa­ce­book-si­vul­tam­me Scien­ce Un­der the Ice löy­tyy mie­len­kiin­tois­ta kat­sot­ta­vaa ja lu­et­ta­vaa!

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2019.

Lue myös:

Maa­il­man pi­sin va­el­lus

Lu­men ja jään san­ka­rit

Suosittelemme

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2