Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Tilaa lehti
Tilaa lehti
Layenimies katsoo merelle Dakarin Les Almadies’ssa, Afrikan länsipisteessä.  Paikalla on suufeille erityinen merkitys.

Layenimies katsoo merelle Dakarin Les Almadies’ssa, Afrikan länsipisteessä. Paikalla on suufeille erityinen merkitys.

Christian Bobst

An­ge­la Köck­ritz

29.7.2019

Senegalin omintakeinen islam

Islamin suufilaisessa suuntauksessa Koraania tulkitaan usein väljästi. Senegalille suufilaisuus on ollut siunaus. Maassa kaivataan kuitenkin kipeästi uudistuksia.

Se­ne­gal si­jait­see Län­si-Af­ri­kas­sa, ja sen 15-mil­joo­nai­ses­ta vä­es­tös­tä 96 pro­sent­tia on mus­li­me­ja. Ra­di­kaa­li-is­la­mis­tit ovat ol­leet ak­tii­vi­sia lä­hei­ses­sä Sa­ha­ras­sa. Täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä he ovat val­lan­neet alu­ei­ta Se­ne­ga­lin naa­pu­ri­maan Ma­lin poh­jois- ja kes­ki­o­sis­sa. Län­si-Af­ri­kas­sa Ni­ge­ri­aa, Ka­me­ru­nia ja Bur­ki­na Fa­soa ter­ro­ri­soi Boko Ha­ram, Itä-Af­ri­kas­sa So­ma­li­aa al-Sha­baab.

Myös Se­ne­ga­lis­sa on pal­jon nuo­ria mie­hiä, joil­la ei ole elä­mäs­sään töi­tä ei­kä suun­taa. Sil­ti maa­ta pi­de­tään alu­een va­kaut­ta­va­na voi­ma­na. Val­lan­kaap­pauk­sia ei ole ko­et­tu, ja ete­läi­sen Ca­sa­man­cen alu­een se­pa­ra­tis­ti­kuo­hun­nan laan­nut­tua se­ne­ga­li­lai­set ovat elä­neet et­ni­ses­tä ja us­kon­nol­li­ses­ta kir­jos­ta huo­li­mat­ta val­ta­o­sin so­vus­sa. Kris­ti­tyt ja mus­li­mit viet­tä­vät yh­des­sä jou­lua ja is­la­mi­lais­ta uh­ri­juh­laa. Jos­kus he avi­oi­tu­vat kes­ke­nään.

Va­kau­des­ta on pit­käl­ti kiit­tä­mi­nen suu­fi­vel­jes­kun­tia, jot­ka vas­tus­ta­vat ää­ri­ai­nek­sia saar­naa­mal­la rau­haa ja su­vait­se­vuut­ta. Lä­hes kaik­ki se­ne­ga­li­lai­set edus­ta­vat sun­ni­lai­sen is­la­min suu­fi­lais­ta eli su­fi­lais­ta haa­raa.

Suu­fi­lä­he­tys­saar­naa­jat toi­vat is­la­min Se­ne­ga­liin jo 1000-lu­vul­la. Vuo­si­sa­to­jen saa­tos­sa us­kon­to kie­tou­tui yh­teen pai­kal­lis­ten pe­rin­tei­den kans­sa. Suu­fi­lai­suut­ta pi­de­tään avoi­me­na us­kon­to­na, sil­lä se jät­tää run­saas­ti ti­laa se­lit­tä­mät­tö­mäl­le, mys­ti­sel­le ja mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sel­le.

Nel­jä eri­lais­ta vel­jes­kun­taa

Se­ne­ga­lis­sa on nel­jä suu­fi­vel­jes­kun­taa. Ku­kin vel­jes­kun­nis­ta on hiu­kan oman­lai­sen­sa. Kak­si on iso­ja, kak­si pie­nem­piä. Ti­ja­nei­hin kuu­luu noin puo­let Se­ne­ga­lin mus­li­meis­ta, mu­ri­dei­hin kol­man­nes. Qa­di­rei­ta ja la­ye­ne­ja on rei­lus­ti vä­hem­män.

Vel­jes­kun­nat ovat sekä ko­tois­ta et­tä ul­ko­mais­ta al­ku­pe­rää. La­ye­nien ja mu­ri­dien us­ko on syn­ty­nyt Se­ne­ga­lis­sa. Ti­ja­niy­ya-vel­jes­kun­nan puo­les­taan pe­rus­ti muu­an al­ge­ri­a­lai­nen Ma­ro­kos­sa 1700-lu­vul­la, Qa­di­riy­ya taas juon­taa juu­ren­sa 1100-lu­vun Bag­da­diin.

Ab­dul­lay Laye, is­la­mi­nop­pi­nut eli ma­ra­bu, kuu­luu vel­jes­kun­nis­ta pie­nim­pään, La­ye­niin. La­ye­nit ovat suu­fi­lai­suu­den ru­no­sie­lu­ja. Vä­lil­lä Ab­dul­lay La­yen puhe tuo mie­leen Kii­nan ta­o­lai­suu­den.

”Ra­kas­tam­me luon­toa. Saar­naam­me rau­haa, vii­saut­ta ja yh­teyt­tä toi­siin. Kaik­ki elä­mä on läh­töi­sin ve­des­tä. Kaik­ki elä­mä on läh­töi­sin va­los­ta. Ja se valo elää yhä täs­sä luo­las­sa”, Laye lau­suu me­rel­le kat­so­en.

Kun hän ker­too us­kos­taan, pu­hees­sa ei juu­ri kuu­le yh­ty­mä­koh­tia ra­di­kaa­lien is­la­mis­tien ah­das­mie­li­seen ja vä­ki­val­lan sal­li­vaan is­la­miin.

”He ei­vät ole ym­mär­tä­neet is­la­mia ja käyt­tä­vät sitä vää­rin”, hän lin­jaa.

Myös nai­sia opet­ta­ji­na

Suu­fi­lai­suu­des­sa ko­ros­tuu hen­gel­li­sen opet­ta­jan ja op­pi­laan vä­li­nen suh­de: opet­ta­ja joh­dat­taa seu­raa­jan­sa hen­gel­li­sel­le mat­kal­leen.

Kaik­ki nel­jä suu­fi­vel­jes­kun­taa si­säl­tä­vät myös yl­lä­tyk­siä, joi­ta muis­ta vel­jes­kun­nis­ta ei löy­dy. Esi­mer­kik­si ti­ja­nei­hin kuu­lu­va Zey­da Mous­sou­ko­ro Mbaye on yli 600-jä­se­ni­sen us­kon­nol­li­sen opis­ke­li­ja­yh­dis­tyk­sen suo­je­li­ja. Kos­ka mo­nis­ta opis­ke­li­jois­ta on tul­lut lää­kä­rei­tä, po­lii­tik­ko­ja ja joh­ta­jia, hä­nes­tä on tul­lut vai­ku­tus­val­tai­nen nai­nen.

Ti­ja­nit ovat ai­na suh­tau­tu­neet nai­siin myön­tei­ses­ti, ja nais­ten pap­pis­vih­ki­mys on sal­lit­tu. Jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten ti­ja­ni­joh­ta­ja Ib­ra­him Ni­as­se vaa­ti use­as­ti nais­ten eman­si­paa­ti­o­ta. Nai­set opet­ti­vat sil­ti pit­kään vain us­kon­si­sa­ri­aan, ei­vät mie­hiä. Muu­tos koit­ti 1990- ja 2000-lu­vul­la, kun se­ne­ga­li­lai­set abi­tu­rient­ti­mie­het al­koi­vat va­li­ta nai­sia mu­qad­da­moik­seen eli joh­dat­ta­jik­seen.

Zey­da Mous­sou­ko­ro Mba­yen mat­ka on kui­ten­kin ol­lut pit­kä. Hä­net nai­tet­tiin rik­kaal­le ti­mant­ti­kaup­pi­aal­le vain 14-vuo­ti­aa­na. Mies oli kau­kai­nen su­ku­lai­nen ja 26 vuot­ta mor­si­an­ta van­hem­pi. Nuo­ri mor­si­an pel­kä­si puo­li­so­aan. Mies sai kuu­den vai­mon kans­sa kaik­ki­aan 24 las­ta. Nai­mi­sis­sa ole­vis­ta se­ne­ga­li­lai­sis­ta yli kol­man­nes elää mo­ni­a­vi­oi­ses­sa lii­tos­sa.

Sekä Zey­da Mous­sou­ko­ro Mbaye et­tä hä­nen mie­hen­sä oli­vat mus­li­me­ja, mut­ta hei­dän kä­si­tyk­sen­sä is­la­mis­ta ei­vät oli­si voi­neet ol­la kau­em­pa­na toi­sis­taan. Mies oli Ko­raa­nia an­ka­ras­ti tul­kit­se­va, sau­di­a­ra­bi­a­lais­ta us­kon­suun­taa edus­ta­va wah­ha­biit­ti, jol­lai­sia Se­ne­ga­lis­sa on vä­hän.

Hän syn­nyt­ti mie­hel­le seit­se­män las­ta ja kas­vat­ti ai­kui­sik­si myös kuu­si tä­män ai­em­pien vai­mo­jen jäl­ke­läis­tä. Kun mys­ti­set unet voi­mis­tui­vat, hän päät­ti ot­taa pap­pis­vih­ki­myk­sen sa­laa – tie­tä­en, et­tä puo­li­so vas­tus­tai­si asi­aa an­ka­ras­ti. Kun Zey­da Mous­sou­ko­ro Mbaye vii­mein tun­nus­ti asi­an, mies rai­vos­tui.

Si­su­kas nai­nen lai­na­si om­pe­lu­ko­neen ja teki sil­lä vaat­tei­ta, kun­nes ra­hat riit­ti­vät oman atel­jeen avaa­mi­seen. Myö­hem­min hän pe­rus­ti kuu­si kos­me­tiik­kas­tu­di­o­ta. Hän har­joit­taa maan­vil­je­lyä ja kar­jan­hoi­toa, toi­mii ko­ti­kau­pun­kin­sa Ka­o­lac­kin kaup­pa­ka­ma­ris­sa ja on pe­rus­ta­nut val­ti­o­ra­jat ylit­tä­vän lii­ke­nais­ten ver­kos­ton.

Avi­o­mie­hes­tään Zey­da Mous­sou­ko­ro Mbaye ot­ti eron, ja ny­kyi­sin rin­nal­la on uu­si mies. Ys­tä­vä, ku­ten hän sa­noo.

Hä­nen ta­ri­nan­sa on kui­ten­kin poik­keuk­sel­li­nen. Us­kon­to, pe­rin­teet ja per­he­oi­keus mää­rää­vät myös Se­ne­ga­lis­sa nais­ten ase­man, joka on alis­tei­nen mie­hil­le. Sil­ti nai­set liik­ku­vat tääl­lä va­paam­min ja it­se­var­mem­min kuin mo­nis­sa muis­sa mus­li­mi­mais­sa.

Vel­jes­kun­nat ja val­tio yh­teis­työs­sä

Po­liit­ti­ses­ti ja ta­lou­del­li­ses­ti vai­ku­tus­val­tai­sin ryh­mä Se­ne­ga­lis­sa ovat mu­ri­dit, joil­le työn­te­ko on py­hää. Mu­ri­di on luon­nos­taan yrit­tä­jä ja siir­to­lai­nen, tii­vis­tää muu­an kor­kea-ar­voi­nen ma­ra­bu. Yrit­tä­jyy­den kaut­ta tu­le­vas­ta va­pau­des­ta pu­hui jo vel­jes­kun­nan pe­rus­ta­ja Ah­ma­dou Bam­ba.

Ku­ten La­yen-vel­jes­kun­nan pe­rus­ta­ja Sey­di­na Li­ma­mou Laye, myös Bam­ba syn­tyi siir­to­maa­her­ruu­den ai­kai­seen Se­ne­ga­liin. Hän­kään ei pi­tä­nyt jär­ke­vä­nä tais­tel­la rans­ka­lais­mie­hit­tä­jiä vas­taan. Mut­ta alis­tu­mi­nen? Se ei tul­lut ky­see­seen. Rans­ka­lai­set sai­si­vat kyl­lä hal­li­ta, kun­han he an­tai­si­vat vas­ta­lah­jak­si us­kon­non­va­pau­den.

Alus­sa siir­to­maa­i­sän­nät yrit­ti­vät nu­jer­taa Bam­ban ja lä­het­ti­vät tä­män maan­pa­koon. Se­ne­ga­lin her­ruu­den ta­voit­te­lus­sa Rans­ka tur­vau­tui en­sin pai­kal­li­siin prins­sei­hin ja pääl­li­köi­hin. Pian liit­to­lai­sik­si alet­tiin kui­ten­kin haa­lia hen­gel­li­siä joh­ta­jia, jot­ka oli­vat maal­li­sia joh­ta­jia or­ga­ni­soi­tu­neem­pia. Ma­ra­but kään­si­vät mie­hit­tä­jien käs­ky­jä kie­lel­tä toi­sel­le. Vas­ti­neek­si he sai­vat laa­jan it­se­hal­lin­non ja osan siir­to­maa­ta­lou­den tuo­tois­ta.

Rans­ka vil­je­li län­si­af­rik­ka­lai­sis­sa siir­to­kun­nis­saan eten­kin maa­päh­ki­nöi­tä, jois­ta ja­los­tet­tiin emä­maas­sa saip­pu­aa tai eläin­ten re­hua. Mu­ri­di­joh­ta­jat or­ga­ni­soi­vat us­ko­nyh­tei­sön­sä työp­ri­kaa­teik­si, ja pian vel­jes­kun­ta tuot­ti jo kak­si kol­man­nes­ta siir­to­maan sa­dos­ta.

Maa­päh­ki­nä­sa­dot ei­vät ky­en­neet elät­tä­mään kaik­kia Se­ne­ga­lin vil­je­li­jöi­tä. Kun maa­päh­ki­nän maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta ro­mah­ti 1970-lu­vul­la, moni mu­ri­di muut­ti maal­ta Da­ka­riin. Val­ta­o­sas­ta tuli pie­ny­rit­tä­jiä, ja pää­kau­pun­gis­ta kä­sin he le­vit­täy­tyi­vät maa­il­mal­le. Toi­sis­ta koh­ta­lo teki vau­rai­ta, toi­set jäi­vät köy­hyy­teen.

Siir­to­maa­hal­lin­non ja suu­fi­vel­jes­kun­tien vä­lil­le syn­ty­neen yh­teis­kun­ta­so­pi­muk­sen osia so­vel­le­taan yhä. Niin on, vaik­ka siir­to­maa­val­lan kor­va­si vuon­na 1960 it­se­näi­sen Se­ne­ga­lin hal­li­tus, joka ha­lu­si erot­taa us­kon­non ja val­ti­on. Val­ti­o­joh­to suo vel­jes­kun­nil­le pal­jon va­pauk­sia, sil­lä se tie­dos­taa nii­den vai­ku­tus­val­lan.

Osa se­ne­ga­li­lai­sis­ta ar­vos­te­lee voi­mak­kaas­ti hal­li­tuk­sen ja pap­pien yh­teis­työ­tä. He ei­vät kui­ten­kaan ha­lua ni­mien­sä pää­ty­vän leh­teen.

Hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ovat lap­set

Se­ne­ga­lia pi­de­tään af­rik­ka­lai­sen de­mok­ra­ti­an mal­li­op­pi­laa­na, mut­ta kriit­ti­sen kes­kus­te­lun puu­te hei­ken­tää maan ke­hit­ty­mis­tä.

Vel­jes­kun­nil­le myön­ne­tyt suu­ret va­pau­det ja val­von­nan puu­te es­tä­vät uu­dis­tuk­set, joi­ta Se­ne­gal ki­pe­äs­ti kai­pai­si. Ve­ro­tus on vä­häis­tä, ja so­si­aa­li­tur­va ra­ken­tuu su­vun ja vel­jes­kun­tien va­raan. Ve­ro­va­ro­jen puut­tu­es­sa val­ti­ol­la ei edes ole ra­haa so­si­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män luo­mi­seen.

Toi­saal­ta vel­jes­kun­tien mer­ki­tys va­kau­den ja so­si­aa­li­sen yh­teen­kuu­lu­vuu­den ta­kaa­ja­na on suu­ri. Ne toi­mi­vat vä­lit­tä­jä­nä pe­rin­tei­den ja ny­ky­a­jan ris­ti­pai­neis­sa, tar­jo­a­vat ta­lou­del­li­sia ver­kos­to­ja ja tur­vaa sekä saar­naa­vat rau­haa ja su­vait­se­vuut­ta.

Eni­ten ti­lan­tees­ta kär­si­vät yh­teis­kun­nan hei­koim­mat: lap­set.

Mo­net van­hem­mat lä­het­tä­vät lap­sen­sa opis­ke­le­maan Ko­raa­nia daa­raan eli ko­raa­ni­kou­luun. Esi­mer­kik­si ti­ja­ni­pap­pi Ous­man Cis­sél­lä on nel­jä daa­raa, jois­sa asuu yh­teen­sä 200 las­ta. Isän­tä väit­tää las­ten ikä­haa­ru­kak­si 8–20 vuot­ta, mut­ta jot­kut näyt­tä­vät vii­si- tai kuu­si­vuo­ti­ail­ta. Vaat­teet ovat räh­jäi­set, ja mo­nil­la on ihot­tu­maa.

So­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den mu­kaan Cis­sé on vie­lä mel­ko hyvä ma­ra­bu. Pal­jon pa­hem­pi­a­kin kuu­lem­ma on.

Per­heet ei­vät mak­sa opis­ke­lus­ta tai asu­mi­ses­ta, jo­ten las­ten on ka­tet­ta­va omat ku­lun­sa.

”Sa­de­kau­del­la he työs­ken­te­le­vät pel­loil­la­ni, kui­val­la kau­del­la he me­ne­vät ker­jää­mään. Kun­kin on huo­leh­dit­ta­va ruo­kan­sa it­se”, Cis­sé sa­noo. Yli­mää­räi­set ra­hat an­ne­taan hä­nel­le.

Ker­jää­viä ko­raa­ni­kou­lu­lai­sia nä­kee se­ne­ga­li­lais­kau­pun­kien ka­duil­la pal­jon. Ih­mi­soi­keus­jär­jes­tö Hu­man Rights Watc­hin mu­kaan hei­tä on Se­ne­ga­lis­sa vä­hin­tään 100 000.

Lap­set ei­vät opi daa­rois­sa juu­ri­kaan las­ke­maan tai kir­joit­ta­maan. Yh­tä heik­koa on maan vi­ral­li­sen kie­len rans­kan ope­tus. Oi­ke­as­taan ko­raa­ni­kou­luis­sa ei opi­ta mi­tään, mis­tä oli­si myö­hem­min jos­sain am­ma­tis­sa hyö­tyä. Moni lap­sis­ta pää­tyy joka ta­pauk­ses­sa osak­si Se­ne­ga­lin val­ta­vaa työ­vä­es­töä. Sii­hen as­ti he elä­vät kau­ka­na ko­toa, vah­vem­man lain ar­moil­la.

Valo ja var­jo elä­vät to­si­aan jos­kus rin­ta rin­nan.

Jut­tu on jul­kais­tu ko­ko­nai­suu­des­saan GEO-leh­des­sä 7/2019.

Lue myös:

On­ko Ete­lä-Su­da­nil­la tu­le­vai­suut­ta?

Ar­mot­to­man sa­van­nin lap­set

Suosittelemme

Kaakaopuun hedelmä sisältää kymmeniä siemeniä eli kaakaopapuja, joista kaakaojauhe valmistetaan.

Kaakaopuun hedelmä sisältää kymmeniä siemeniä eli kaakaopapuja, joista kaakaojauhe valmistetaan.

iStock

Kaakao keksittiinkin Amazoniassa

Ensimmäisten kaakaon käyttäjien on uskottu olleen meksikolaisia. Uusi tutkimus siirtää kuitenkin tämän juoman keksimispaikan etelämmäs, Etelä-Amerikkaan.

Härkäsammakko syö liikaa ja tuo sienitaudin.

Härkäsammakko syö liikaa ja tuo sienitaudin.

Yiming Li

Uusilla Silkkiteillä on yllättäviä seurauksia

Kiinan uudet kauppareitit avaavat sopeutumiskykyisille eläimille leviämisteitä ympäri maailmaa.

Maan pinnalla korkeimmat vuoret kohoavat yli kahdeksan kilometrin korkeuteen.

Maan pinnalla korkeimmat vuoret kohoavat yli kahdeksan kilometrin korkeuteen.

Unsplash

Onko maapallon sisällä vuoria?

Maapallon pinnalla kohoaa Himalajan ja Alppien kaltaisia valtavia vuoristoja. Maan alla olevat vuoristot saattavat kuitenkin olla vielä massiivisempia kuin maapallon pinnalla kohoavat vuoristot.

Tähden peittyessä asteroidin taakse syntyy valon taipumiskuvio, joka paljastaa tähden läpimitan.

Tähden peittyessä asteroidin taakse syntyy valon taipumiskuvio, joka paljastaa tähden läpimitan.

DESY / Lucid Berlin

Uusi apuväline tähtien koon mittaamiseen

Aurinkoamme kiertävät asteroidit auttavat mittaamaan tähtien halkaisijoita aiempaa tarkemmin. Enää mittausapuna ei tarvita Kuuta.

Janne Hiedanniemi (alh.), Tuomas Hiedanniemi ja Kari Saarilahti kuvattiin päiväkoti Vaahterassa Helsingissä.

Janne Hiedanniemi (alh.), Tuomas Hiedanniemi ja Kari Saarilahti kuvattiin päiväkoti Vaahterassa Helsingissä.

Hanna Linnakko

Yhdeksän kysymystä uudenlaisesta musiikinopetuksesta

Mitä tapahtuu, kun kaksi veljestä ja heidän kaverinsa, kaikki opettajia ja musiikin ammattilaisia, lyövät päänsä yhteen? Syntyy innovaatio, joka tuo musiikin uuden teknologian avustuksella entistä vahvemmin päiväkoteihin ja kouluihin. Janne Hiedanniemi kertoo lisää.

Kaakaopuun hedelmä sisältää kymmeniä siemeniä eli kaakaopapuja, joista kaakaojauhe valmistetaan.

Kaakaopuun hedelmä sisältää kymmeniä siemeniä eli kaakaopapuja, joista kaakaojauhe valmistetaan.

iStock

Kaakao keksittiinkin Amazoniassa

Ensimmäisten kaakaon käyttäjien on uskottu olleen meksikolaisia. Uusi tutkimus siirtää kuitenkin tämän juoman keksimispaikan etelämmäs, Etelä-Amerikkaan.

Härkäsammakko syö liikaa ja tuo sienitaudin.

Härkäsammakko syö liikaa ja tuo sienitaudin.

Yiming Li

Uusilla Silkkiteillä on yllättäviä seurauksia

Kiinan uudet kauppareitit avaavat sopeutumiskykyisille eläimille leviämisteitä ympäri maailmaa.

Maan pinnalla korkeimmat vuoret kohoavat yli kahdeksan kilometrin korkeuteen.

Maan pinnalla korkeimmat vuoret kohoavat yli kahdeksan kilometrin korkeuteen.

Unsplash

Onko maapallon sisällä vuoria?

Maapallon pinnalla kohoaa Himalajan ja Alppien kaltaisia valtavia vuoristoja. Maan alla olevat vuoristot saattavat kuitenkin olla vielä massiivisempia kuin maapallon pinnalla kohoavat vuoristot.

Tähden peittyessä asteroidin taakse syntyy valon taipumiskuvio, joka paljastaa tähden läpimitan.

Tähden peittyessä asteroidin taakse syntyy valon taipumiskuvio, joka paljastaa tähden läpimitan.

DESY / Lucid Berlin

Uusi apuväline tähtien koon mittaamiseen

Aurinkoamme kiertävät asteroidit auttavat mittaamaan tähtien halkaisijoita aiempaa tarkemmin. Enää mittausapuna ei tarvita Kuuta.

Janne Hiedanniemi (alh.), Tuomas Hiedanniemi ja Kari Saarilahti kuvattiin päiväkoti Vaahterassa Helsingissä.

Janne Hiedanniemi (alh.), Tuomas Hiedanniemi ja Kari Saarilahti kuvattiin päiväkoti Vaahterassa Helsingissä.

Hanna Linnakko

Yhdeksän kysymystä uudenlaisesta musiikinopetuksesta

Mitä tapahtuu, kun kaksi veljestä ja heidän kaverinsa, kaikki opettajia ja musiikin ammattilaisia, lyövät päänsä yhteen? Syntyy innovaatio, joka tuo musiikin uuden teknologian avustuksella entistä vahvemmin päiväkoteihin ja kouluihin. Janne Hiedanniemi kertoo lisää.

Ilmasto muuttuu, entä ihminen?

Työn merkityksellisyydestä

Aineenvaihduntaa tutkittiin aivokuvausten avulla.

Aineenvaihduntaa tutkittiin aivokuvausten avulla.

Matt Miller

Naisilla on nuorekkaat aivot

Moni nainen on pari vuotta biologista ikäänsä nuorempi. Näin on ainakin, jos katsotaan aivojen sokeriaineenvaihduntaa.

Tukkasotkia pesii Suomenojalla parikymmentä paria.

Tukkasotkia pesii Suomenojalla parikymmentä paria.

Esa Mälkönen

Espoossa piileskelee yllätys

Eteläisestä Espoosta, Suomenojan venesataman vierestä löytyy jotakin ihmeellistä. Aivan keskellä asutusta pesii useita Suomessa harvinaisia lintulajeja.

Lukuvinkit

Sallan luonto lumoaa

Lukijan kuva: Finnmarkin katolla

Voiko stressi periytyä lapsille?

Keijupölyä sivistykseen

Luontoa läheltä

Panaman uivat laiskiaiset

Monnilla on liikkuva kallo

Armottoman savannin lapset

Naisilla on nuorekkaat aivot

Taitelijan tarinasta apua muistisairaille?

Lukuvinkit

Sallan luonto lumoaa

Lukijan kuva: Finnmarkin katolla

Voiko stressi periytyä lapsille?

Keijupölyä sivistykseen

Luontoa läheltä

Panaman uivat laiskiaiset

Monnilla on liikkuva kallo

Armottoman savannin lapset

Naisilla on nuorekkaat aivot

Taitelijan tarinasta apua muistisairaille?

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2