Si­no­tii­be­ti­läi­nen kie­li­kun­ta on 1,4 mil­jar­dil­la pu­hu­jal­laan maa­il­man toi­sek­si suu­rin kie­li­kun­ta. Sii­hen kuu­luu noin 500 itä- ja ete­lä­aa­si­a­lais­ta kiel­tä, esi­mer­kik­si man­da­rii­ni­kii­na, tii­bet, šer­pa ja bur­ma.

On kiis­tel­ty sii­tä, sai­ko kie­li­kun­ta al­kun­sa Kii­nas­sa, mis­sä sil­lä on eni­ten pu­hu­jia, vai Koil­lis-In­ti­as­sa, mis­sä sen kie­li­kir­jo on suu­rin. To­den­nä­köi­sim­min se syn­tyi noin 7 200 vuot­ta sit­ten Poh­jois-Kii­nas­sa Kel­tai­sen­jo­en hirs­sin­vil­je­ly­a­lu­eel­la, esit­tää nyt kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä PNAS-leh­des­sä.

Tut­ki­jat ra­ken­si­vat tie­to­ko­ne­las­kel­min kiel­ten mah­dol­li­sia su­ku­pui­ta ja ver­ta­si­vat tu­lok­sia sa­nas­toon ja ar­ke­o­lo­gi­siin löy­töi­hin. Al­ku­ko­dis­sa pu­hut­tiin hirs­sis­tä, si­ois­ta ja lam­pais­ta. Kun kie­let al­koi­vat le­vi­tä län­nem­mäk­si ja ete­läm­mäk­si, mu­kaan tu­li­vat rii­si, nau­ta ja he­vo­nen.

Si­no­tii­be­ti­läis­tä kie­li­kun­taa suu­rem­pi on ny­kyi­sin vain in­do­eu­roop­pa­lai­nen kie­li­kun­ta, jol­la on 3,2 mil­jar­dia pu­hu­jaa. Sii­hen kuu­lu­vat esi­mer­kik­si In­ti­an hin­di ja Ira­nin far­si sekä Eu­roo­pan useim­mat kie­let krei­kas­ta ve­nä­jään ja rans­kas­ta ruot­siin.

Lue tut­ki­muk­ses­ta eng­lan­nik­si li­sää tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 8/2019.

Lue myös:

Mi­ten vä­ri­sa­nat syn­ty­vät?

Ny­kyih­mi­nen syn­tyi mo­ni­kult­tuu­ri­se­na