Maa­il­man vä­es­tö kas­vaa no­peim­min Af­ri­kas­sa, ja vä­es­tön­kas­vu pa­hen­taa muun mu­as­sa köy­hyy­den tuo­mia on­gel­mia. Toi­saal­ta juu­ri köy­hät olot ja niil­le tyy­pil­li­nen nais­ten huo­no kou­lu­tus saa­vat syn­nyt­tä­mään enem­män lap­sia per­heen tu­le­vai­suu­den tur­vak­si – eten­kin kun moni lap­si me­net­tää ter­vey­ten­sä ja jopa kuo­lee pie­ne­nä. Ky­sees­sä on vai­kea kier­re, sil­lä per­heen suu­ruus puo­les­taan hei­ken­tää las­ten ter­veyt­tä, osoit­taa kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä BMJ Open -leh­des­sä.

En­nen­nä­ke­mät­tö­män laa­ja tut­ki­mus kat­toi kaik­ki Af­ri­kan maat. Ku­ten ai­em­pien sup­pe­am­pien tut­ki­mus­ten pe­rus­teel­la ar­vel­tiin, lap­sia sai­ras­tut­taa ym­pä­ris­tön epä­ter­veel­li­syys, ku­ten ve­den ja il­man li­kai­suus ja olo­jen epä­hy­gie­e­ni­syys. Nyt var­mis­tui, et­tä toi­nen te­ki­jä on per­he­ko­ko.

Sekä Af­ri­kan vä­es­tö­rä­jäh­dyk­sen hil­lit­se­mi­sek­si et­tä las­ten suo­je­le­mi­sek­si pi­täi­si siis pa­nos­taa en­tis­tä enem­män per­he­suun­nit­te­luun. Mui­ta avai­na­lo­ja ovat edel­leen ve­den­saan­nin ja hy­gie­ni­ao­lo­jen pa­ran­ta­mi­nen, ym­pä­ris­tön­suo­je­lu ja nais­ten kou­lu­tuk­sen tu­ke­mi­nen.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2020.

Lue myös:

On­ko esi­koi­nen eri­lai­nen kuin kuo­pus?

Ih­mi­nen syn­tyi te­hoi­met­tä­jäk­si